Klientelismillä varastetaan eläkemiljardi
Eduskunnassa on valmisteilla laki, jolla laillistetaan miljardiluokan varkaus Suomen eläkeläisille kuuluvista työeläkevaroista yksityisille työeläkeyhtiöille.
Tässä kirjoituksessa päädyn esittämään, että merkittäviä työnantajien ja ammattiliittojen vaaliavustuksia saaneiden sekä työeläkeyhtiöiden hallinnossa tänään toimivien kansanedustajien pitäisi klientilismi-vaaran takia jäävätä itsensä asian eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Jos Ilkka Kanerva tuomittiin klientilismistä, myös mainittu korporatistinen ryhmäkunta kuuluu viedä oikeuteen.
En sano, että esimerkiksi Lauri Ihalainen on rikkonut lakia, mutta hän on niitä, jotka minun mielestäni ovat jäävejä päättämään eläkerahojen siirrosta eläkeläisten yhteisestä omasta yksityisten yhtiöiden yksityiseksi omaksi.
Taustalla on kolme kovaa kolmikantaista koota: korporatismi, korruptio ja klientelismi.
Niistä sana ”klientelismi” on ollut minulle vieras. Törmäsin siihen valmistellessani syksyn alussa ilmestyvää uutta kirjaani euron kriisistä, joka on ollut emumunaus. Klientelismiä käytetään kuvaamaan ylivelkamaiden Kreikan ja Italian poliittiseen kulttuuriin kuuluvaa epäsuoraa lahjontaa. Klientelismi on ”järjestelmä, jossa virkamiehillä on vastavuoroisiin palveluksiin perustuvia henkilökohtaisia suhteita julkisen vallan ulkopuolisiin toimijoihin”.
Ilkka Kanervan syntymäpäivien rahoitus oli sitä itseään. Ilkka Kanervan ei kuitenkaan voitu osoittaa antaneen vastapalveluksia rahoittajille. Hänet tuomittiin siitä, että hänellä maakuntaliiton hallituksen puheenjohtajana olisi joskus tulevaisuudessa ollut asemapaikka antaa vastapalveluksia. Näin kai se meni.
Suomen lain kummallisuuksiin kuuluu se, että vartiointiliikkeen raha-auton ryöstämisen suunnittelu ei ole rikos eikä rosvoja voi pidättää saati syyttää ennen kuin he aloittavat ryöstön, mutta poliitikko voidaan tuomita rikoksesta ilman että hän on käyttänyt tai aikoo käyttää
asemaansa väärin. Aikomisesta päättää tuomioistuin.
Klientelismiä on mitä suurimmassa määrin suomalainen kolmikantainen korporatismi, jossa yksityisten työeläkeyhtiöiden hallintoelimissä istuvat poliitikot ja työmarkkinajärjestöjen edustajat tekevät yhtiöitä suosivia ratkaisuja ylisuuria palkkioita vastaan. Monet työmarkkinaherrat saavat näitä – ainakin yhtiöiden sijoitustappioiden perusteella – ansaitsemattomia palkkioita vähintäänkin Nova-yhtiöiden antamien Kanervan syntymäpäiväavustusten verran. He omasta puolestaan ovat järjestelmän lobbareita, jotka jakavat yhteisöjensä vaalirahaa työeläkekorporatismin tukitarkoituksiin.
Vaalirahaa saa minun puolestani antaa, mutta sen saajien ei pidä päättää eläkeläisten rahojen siirrosta työeläkeyhtiöiden keinottelutappioiden paikkaamiseen. Työnantajien ja ay-liikkeen vaaliavustukset ovat liian likellä työeläkeyhtiöiden edunvalvontaa.
Eduskunnan käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen (HE 9/2012 ) tausta on se, että työeläkeyhtiöt pyysivät ja vuonna 2007 myös saivat eduskunnalta luvan keinotella eläkerahastojen varoilla ja lisätä riskinottoa vakavaraisuutensa kustannuksella. Ne alkoivat tehdä entistä riskipitoisempia sijoituksia ulkomaille (jonne 2/3 eläkevaroistamme on siirretty).
Sitten syyskuussa 2008 tuli koko systeemin laajuinen finanssikapitalismin kriisi ja paljastui, että työeläkeyhtiöiden pyytämä ja eduskunnan antama riskinottolupalaki oli ollut virhe. Yhtiöt pyysivät ja saivat taannehtivan erityislain, jolla salattiin ja paikattiin niiden vakavaraisuuden
mureneminen.
Kapitalismin kriisi ei hellitä, ja nyt vakavaraisuutta pitää paikata taas lisää.
Siinä tarkoituksessa eduskuntaa pyydetään antamaan eläkkeensaajille kuuluvat tasoitusvarauksen ylijäämät työeläkeyhtiöiden toimintapääomiin, niiden omaksi, meiltä pois. Kysymys on miljardiluokan varkauden laillistamisesta ja sillä tavalla jälkikäteen, että rahat on kerätty meille, mutta nyt ne ollaan antamassa heille.
Heille ne annetaan etupäässä riskisijoitustoiminnan jatkamiseen vakavaraisuusvaatimuksen sitä estämättä. Yhtiöt toimivat kuin sairaat pelihimoiset ihmiset: tappiot yritetään saada takaisin lisäämällä peliin uusia panoksia.
Sitten sekin vielä, että tasoitusvarauksen ylijäämät on kerätty pääosin pieniltä yhtiöiltä, mutta tiedämme työeläkeyhtiöiden jakavan toimintapääomia asiakaspalautuksina pääosin suurille yhtiöille.
Klientelismin vaaran uhkan alla toivon työnantajien ja ay-liittojen vaaliavustuksia saaneiden sekä tel-yhtiöiden hallinnossa toiminien kansanedustajien jääväävän itsensä hallituksen esityksen 9/2012 vp käsittelystä.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Vaikuttaa erittäin aiheelliselta kirjoitukselta.
Vappupuheista ilmeni, että kolmikannan ay-siipi on aloittanut kollektiivisen ja tarkkaan suunnitellun vyörytyksen kolmikannan vallan säilyttämiseksi sekä tuloeroja kasvattavan "raamisopimuksen" jatkamiseksi. Siihen sisältyisi, taas kerran, työeläkemaksujen nosto, tämä näyttää olevan erityisesti Lauri Ihalaisen mieliteema. Kolmikantahehkutusta vapun tienoilla harrastivat mm. Matti Huutola (vas), Lauri Lyly (sd), Lauri Ihalainen, Jutta Urpilainen, ja oli monta muutakin.
Esko Seppäsen aiheena oleva laki (varainsiirto tel-yhtiöille) on osa tätä kolmikantavallan rajatonta kasvattamista, vallan ahneutta ja laittomuutta yhä uusin tavoin hipoen.
Mielenkiinnolla odotan kirjoittaja Esko Seppäsen syksyllä ilmestyvää kirjaa.
Missä on lehdistön herkkyys tarttua tähän aiheeseen voimakkaasti. Tämä asia on pidettävä näkyvästi esillä! Tieto rosvoamisesta on julkaistava.
Tämä ryöstäminenkö on se tapa, joka halutaan opettaa kansalaisille kansanedustajien toimesta? Mikäli tämä epäoikeudenmukaisuus toteutuu, niin kyllä silloin lopullisesti menee usko demokratiaan ja sen hyvyyteen!
Kiitos Esko kirjoituksesta. Olen ollut kyseisen lain osalta kuultavana sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa että talousvaliokunnassa ja laatinut niille laajat asiantuntijalausunnot. Käsitykseni mukaan kansanedustajat tietävät aivan tarkkaan, mistä tässä hankkeessa pohjimmiltaan on kyse. Toki itse lakiesitys oli sellainen, että sen yhteydestä oli siivottu asiaa kuvaavat faktat, mutta valiokunnat ovat kyllä asiaoista perillä.
Yksi juonne tässä on, että lakiehdotuksella kaapataan pienyrityksiltä liikaa kerätyt työkyvttömyysmaksut (tasoitusvastuu)vakuutusyhtiöiden pääomiin. Työeläkeyhtiöt eivät tarvitse samanlaisia suojamekanismeja kuin vapailla markkinoilla toimivat yhtiöt, koska ne voivat pakkovakuuttamisen kautta aina tasapainottaa taloutensa korotetuilla maksuilla. Silti asiaa kuvaa varsin erikoiset faktat.
Pienyritysten työkyvyttömyysmeno on vuodessa n. 400 miljoonaa euroa. Sen vuotuisen vaihtelun puskurointiin on kerätty n. 1,6 miljardia euroa. Tein valiokunnalle yksinkertaisen laskelman paljonko puskuria oikeasti tarvittaisiin 2000-luvun havaintojen perusteella. Tässä tilanteessa varaus ei riitä ja seuraavana vuonna on perittävä lisää. Tulokset:
Varausta
100 miljoonaa, kerran 50 vuodessa
150 miljoonaa, kerran 1000 vuodessa
200 miljoonaa, kerran 100.000 vuodessa
250 miljoonaa, kerran 10 miljoonassa vuodessa
300 miljoonaa, kerran miljardissa vuodessa
Sen pienempiä riskejä ei pystynyt laskemaan, kun ohjelman numerotarkkuus pyöristi luvut nollaksi.
Ja siis varausta oli 1600 miljoonaa.
Sanohan Esko mihin lainsäädäntöön perustuu se, että lakisääteistä tehtavää hoitavat ja sitä varten suoraan ulosottokelpoisia maksuja perivät yksityiset vakuutusyhtiöt voivat kerätä pienyrityksiltä n. 1,5 miljardia euroa liikaa rahaa ja jättää ne palauttamatta?
Minun käsitykseni mukaan kyseessä on laiton tilanne, Mutta niin kai ei ole, koska mikään suomalainen viranomainen ei ole puuttunut kyseiseen laittomuuteen.
Eikä ketään tunnu kiinnostavan se, että lakiehdotuksessa heikennetään ratkaisevasti työeläkeyhtiöiden vakavaraisuusvalvontaa. Lain perusteluista ei kuitenkaan löydy minkäänlaista mainintaa tästä.
ASIAA!
"Minun käsitykseni mukaan kyseessä on laiton tilanne, Mutta niin kai ei ole, koska mikään suomalainen viranomainen ei ole puuttunut kyseiseen laittomuuteen."
Eikös tässä olla juuri tekemässä ryöstämisestä laillista?!
Tunnen sinut, Olli, yhtenä maamme tämän alan parhaista asiantuntijoista ja sinun ihmettelysi asian hoidon tavasta on tärkeä.
Vastaan kysymykseesi. Se, että rahoja ei palauteta maksajille, ei perustu mihinkään lakiin. Se vain on käytäntö tässä kummallisessa järjestelmässä.
Tulisi tämän HE 9/2012 käsittelyn yhteydessä estää ainakin se, että eduskunta laillistaa tämän eläkeläisille kuuluvan 1 600 000 000 euron varkauden yhtiöiden käytöstä niille omaksi.
Eliitti porskuttaa omassa todellisuudessaan.
Tämä asia ansaitsisi paljon enemmän huomiota. Miljardiluokan anastus. Sillä anastus se on, vaikka lailla tehtäisiin.
Mitä mieltä olette Esko ja Olli, onko tällä koko eläkerahastointijärjestelmällä ollut sitä hyötyä, mitä sillä on tavoiteltu?
Minusta koko järjestelmä alkaa vaikuttaa lailliselta ryöstöltä!
Aikooko vasemmisto äänestää lakia vastaan ?
Kiitokset Eskolle. Jälleen mielenkiintoinen artikkeli.
Odotan syksyä. Viimeisin kirjasi oli vaikuttavinta mitä olen lukenut vuosiin – kenties sitten A. Oksasen muistelmien!
Ihan tuohon klientismiin liittyen;
Sosiaaliantropologian perusteitä käsittelevässä luentotekstissä on lyhyt määritelmäomainen maininta klientismistä. Tekstin kohta sisältyy ”Politiikan antropologia” -jaksoon, ja on sen B 2-jakson päätöskappale:
” Barthin peliteoreettinen näkemys ei ota huomioon systemaattisia eroja ihmisten toimijuudessa, siis valtaa rakenteellisena tekijänä. Asadin kritiikki edustaa marxilaista järjestelmänäkökulmaa. Keskiöön nousevat maanomistuksen eriarvoisuus sekä patronatismi. Patronatismi (tai klientismi) tarkoittaa ”herrojen” (suojelusherrojen) ja suojattien (klienttien, alustalaisten, ”vasallien”) välistä suhdetta, jossa rakenteellinen eriarvoisuus näyttäytyy kahdenvälisenä (dyadisena) sosiaalisena suhteena.”
Lähde: http://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/sosio....
Perusteellisemmin klienttijärjestelmää valottaa gradussaan Marko Hakanen (Jyväskylän yliopisto) ”Klienttijärjestelmä 1600-luvun Ruotsissa”; https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/1234567....
Mielenkiintoinen käsitekuvaus vuosisatojen takaa. Ei uutta auringon alla..
Esko, kertoo paljon mediamme ja journalismin tilasta Suomessa kun tällainen selvä miljardiluokan eläkerahalaittomuus vaietaan valtamedioissamme.
Turha tämän jälkeen Sanoma Oyj(Hesari, Ilta-Sanomat, Nelonen) ja Alma Median(Aamulehti, Ilta-lehti, MTV3) hehkuttaa viestimiensä julkisillä sivuilla, kuinka heidän toimmituksissaan aidosti panostetaan laadukkaaseen ja riippumattomaan tiedonvälitykseen.
Sen verran pitää antaa synninpäästöä Iltalehdelle, että siinä oli viime lauantaina juttu asiasta koko sivun otsikolla: Miljardikaappaus etenee. Alaotsikko: Lakiesitys, joka siirtäisi jättisumman yritysten rahaa eläkeyhtiöiden pääomiin, etenee vauhdilla eduskunnassa.
Olen seurannut lakiesityksen eduskuntakäsittelyä. Se palasi juuri talousvaliokunnasta lausunnolta sosiaalivaliokuntaan, jossa se yritettiin viedä läpi nopeasti valmiiksi sovittuna asiana. Talousvaliokunnassa entinen korkein vakuutusvalvoja Tarmo Pukkila esitti lakiehdotuksen hylkäämistä ja ainakin perustuslakivaliokunnassa käyttämistä lausunnolla eläkeläisille kuuluvan etuuden puhalluksen taannehtivuuden takia.
Tässä on se ongelma, että kun sanotaan miljardivarkaus, se on niin iso asia, että se ei mahdu kerralla ihmisen tajuntaan. Kannattaa siis varastaa kerralla miljardi, tai tässä tapauksessa 1,6 miljardia, nniin siitä ei jää kiinni. Kun varastetaan miljardi, se on ihan kuin ei varastettaisi lainkaan.
Mitä mieltä olette Esko ja Olli, onko tältä koko eläkerahastointijärjestelmältä saatu sitä hyötyä, mitä sillä on tavoiteltu?
Minusta koko järjestelmä alkaa vaikuttaa lailliselta ryöstöltä!
Tuohon kysymykseen olisi kiva kuulla kantanne!
“Kun ryöstelystä tulee yhteiskunnassamme elämäntapa ryhmälle henkilöitä, ajan mittaan he luovat itseään varten lakijärjestelyn, joka laillistaa ryöstelyn, sekä moraalikoodin joka ylistää sitä" - Frederic Bastiat
Itseäni jäi askarruttamaan tämä eläkerahastojen/-varojen puolijulkisuus eli että valtio voi (näköjään) laskea eläkerahoja valtion varallisuudeksi aina tarvittaessa ja välillä eläkeyhtiöiden varoiksi, milloin mitenkin.
Miten tämä miljardikaappaushanke soveltuu EU:n kilpailulainsäädntöön, jonka mukaan valtio ei saa antaa "yritystukea" ja siten vääristää vapaita markkinoita?
Kyselin tätä myös Olli Pusalta alle minuutti sitten :D
Hoituuko homma kutsumalla varojen siirtoa "valtion tekemäksi investoinniksi (tulevaisuuteen)" vai jollain muulla vastaavalla sanahörsöilyllä?
Vastaan minuutin viiveellä ;-)
Tuo hanke on vastoin Suomenkin kilpailulakeja. Kilpailuvirasto ei ollut mukana lain valmistelussa, siltä ei pyydetty lakiesityksestä mitään lausuntoa ja sitä kuultiin eduskunnassa vasta sosiaali- ja terveysvaliokunnalle lausuntoa antavassa talousvaliokunnassa kolmannella kuulemiskierroksella.
Kilpailuvirasto oli kriittinen lain kilpailuvaikutuksiin, mutta sellaisesta mielipiteestä ei tässä välitetä. Kilpailua vääristäviä vaikututuksia on yritetty hieman naamioida.
Kirjoita kommentti
Kommentoi 18 kommenttia