eskoseppanen

Stubb, Rinne, Liikanen (ja Katainenkin)

 

Helikopterirahaa jaetaan eurooppalaisille pankeille!

USA:n keskuspankin Fedin entisen pääjohtajan Ben Bernanken aikanaan esittämän elvytysmallin mukaan rahaa pitää pudottaa helikoptereista niin että se leijailee alas ja on vapaassa jaossa nopeimmille kerääjilleen. John Maynard Keynesin vastaava idea oli se, että rahaa pannaan tyhjiin pulloihin, jotka kaivetaan maahan ja joiden löytäjä saa pitää rahat.

Sitä henkeä on ilmassa, kun Euroopan keskuspankki (EKP) rupeaa harjoittamaan setelielvytystä. Siinä yli biljoona (12 nollaa) euroa luodaan tyhjästä kirjaamalla pankin taseen molemmille sama summa ja jakamalla sillä tavalla syntyvät miljardit (9 nollaa) EU-maiden pankeille niiden EU-jäsenmaiden valtioilta ostamia joukkovelkakirjoja vastaan.

Kyseessä on samalainen temppu, jonka paroni von Münchausen teki nostaessaan itsensä omasta tukastaan ilmaan. Se eroaa Bernanken ja Keynesin vastaavista ideoista siltä osin, että EKP:n tapauksessa hyödynsaajat eivät ole nopeimpia ja yritteliäimpiä kansalaisia vaan rahat jaetaan finanssikeinotteluun suurille pankeille.

(Sitä henkeä on ilmassa myös EU:n komission puolella, kun Jyrki Katainen aikoo teettää 16 miljardilla EU:n ja 5 miljardilla Euroopan investointipankin (EIP) rahaa yli 300 miljardin euron elvytysinvestoinnit. Siinä 21 miljardia julkista euroa halutaan vivuttaa 15 kertaa suuremmaksi määräksi investointirahaa. On outoa, että tällainen ihmelääke reaalitalouden elvyttämiseksi keksitään vasta nyt. Olisihan  Katainen voinut toimia näin jo Suomen aikanaan harjoittamansa elvytysvastarinnan sijasta.)

Ostamalla valtioiden joukkovelkakirjoja pankeilta eikä valtioilta itseltään kierretään EU:n perustuslain määräys siitä, että keskuspankki ei saa ostaa jäsenvaltioiden velkaa.

Tämän operaation ajoitukseen liittyy Kreikan tilanne eli ensi sunnuntain vaalit. Minun näkemykseni mukaan Kreikalla ei ole mitään mahdollisuutta selvitä jatkuvasti lisääntyvästä velkataakastaan ilman velkojen osittaista anteeksiantoa. Antti Rinne on 100 % väärässä – ja tiennee sen itsekin – uskossaan, kun hän sanoo, että Kreikka kykenee maksamaan velkansa. Ei kykene.

Tilanteen arviointia hämärtää se, että maan velkajärjestelyissä Kreikalle annettiin kymmenen vuoden lyhennysvapaus lainojensa hoidosta. Se on valohoitoa Kreikan valtion budjetille, joka ei kuvaa valtion todellisia rahoitustarpeita. Kun Antti Rinne ehdottaa velkojen osittaisen anteeksiannon sijasta laina-aikojen pidentämistä nykyisestä 20-30 vuodesta vielä pidemmäksi, rahan arvon huononemista kenties 40 vuodeksi muutettavana laina-aikana ei hänen laskuissaan noteerata Suomen tappioksi. Eivät taida Suomen saamat ”vakuudetkaan” ulottua niin pitkälle, mutta samapa se, ei niistä kuitenkaan ole meille mitään iloa.

Olen tyrmistynyt Alexander Stubbin ottamasta kannasta: Suomi ei ole valmis antamaan Kreikalle velkoja anteeksi. Financial Timesin mukaan Suomi on suurin este velkojen osittaiselle moratoriolle. Stubb menettää tämän lausuntonsa takia lisää omaa tilanneuskottavuuttaan kevään aikana. Kreikka ei selviä ilman, että osa sen veloista siirretään lainanantajien tappioiksi. Kun tällainen operaatio toteutettiin vuonna 2011, yksityiset pankit saivat siirretyksi osan saamisistaan EU:n jäsenmaiden taattaviksi ja sitä kautta maksettaviksi. Silloin sosialisoitiin osa yksityisten pankkien Kreikalle antamista luotoista muiden maiden veronmaksajien maksettaviksi. Nyt pankkeja tuetaan ostamalla niiden hallussa olevia valtioiden joukkovelkakirjoja (kalliilla?), jotta ne voivat sijoittaa rahansa uusiin finanssituotteisiin, joihin kohdistuu vielä suuremmat voitto-odotukset.

Tässä yhteydessä kiinnitän huomion siihen, miten Erkki Liikanen on EKP:n neuvostossa yksin päättänyt keskuspankin haarakonttorin Suomen Pankin edustajana koko Suomen puolesta EU:n velkaantuneimpien maiden joukkovelkakirjojen ostosta (Helsingin Sanomien laskelmien mukaan) 13,8 miljardin euron arvosta Suomen piikkiin.

Emun suurin hyötyjä Saksa sai tässä yhteydessä vapautuksen velkojen yhteisvastuusta muiden maiden suostuttua siirtämään ongelmamaiden velkakirjojen ostojen riskit EKP:n haarakonttoreilleen eli Suomen Pankille ja muille kansallisille keskuspankeille. Lisäksi sen teollisuus sai täysin perusteettoman kilpailukykyedun seteli- eli bittielvytystä seuranneen euron devalvoitumisen johdosta. Tätä kautta myös Suomelle saattaa tulla maksuun Suomen Pankin pääkonttorinsa määräyksestä tekemiä riskisijoituksia vieraaseen velkaan. Herää kysymys: onko niin, että yksi henkilö (tässä tapauksessa Suomen Pankin pääjohtaja) saa laillisesti päättää Suomen puolesta meille mahdollisesti tulevista miljarditappioista, jotka kansanvaltaisessa eduskunnan päätöksenteossa ovat olleet Suomen valtiontaloudessa Kreikan ja muiden ongelmamaiden vastaavanlaisten tappioiden käsittelyn yhteydessä erittäin kiistanalaisia kysymyksiä.

Jälleen kerran Euroopan keskuspankin politiikalla valtioita ”pelastetaan” pankkien kautta. Se ilmenee markkinoilla pörssikurssien nousuna. EKP:n seteliselkärankaiset operaatiot vuotavat reaalitalouden elvyttämisestä pörssien lisärahalla tapahtuvaan tekohengitykseen niiden jo ollessa hukkumassa rahaan.

Mielestäni Stubbin, Rinteen ja Liikasen lausunnot ja toiminta ovat vastuuttomia ja tarkoitetut yksinomaan ajanpeluuksi eduskuntavaalien jälkeen toimeenpantavan sisäisen devalvaation toimeenpanon pakon hämärtämiseksi.

Ongelma on, että Suomi matkustaa nyt sellaisessa junassa, jolle on vain yhdet raiteet. Kreikan vaalien jälkeen selviää, voiko juna pysähtyä väliasemilla ja päästää matkustajia ulos. Se on selvää, että jos toimitaan Stubbin hallituksen linjalla, EU ja Emu eivät tarjoa meille minkäänlaista vaihtoehtoa sisäisen devalvaation pakkoa vastaan. Meidän politiikkamme ei ole meidän omissa käsissämme.

Kun Erkki Liikanen vastikään piti suomalaisten kapitalistien pääomien maastapakoa yksinomaan eettis-moraalisena kysymyksenä, jolla ei ole yhteyttä talouspolitiikkaan, maan poliittis-taloudellinen eliitti elää omaa elämälle vierasta elämäänsä orjallisesti EU:n politiikan vapaaehtoisena vankina.

Menestystä Syrizalle sunnuntaina!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

31Suosittele

31 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (80 kommenttia)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Juuri pari päivää sitten omassa blogissani totesin että "Päivän lehtitietojen mukaan EKP aikoo käyttää €1,1 biljoonaa (€ 1.1 trillion) euroalueen talouden elvyttämiseen, noin €60 miljardia kuukaudessa. Lehdet puhuvat Eu28:n negatiivisesta inflaatiosta ( = deflaatio) vaikka inflaatio ei olekaan yhtäläinen kaikissa maissa. EKP:n toiminnan tarkoituksena on laskea nopeasti euron arvoa, "depraciation in the euro´s value" ( = euro devalvoidaan). Kansalliset keskuspankit kantavat riskin, mikäli maat menevät vararikkoon yhteisvelkaelvytyksen seurauksena."

http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1850...

Tässä on Pieria-sivustolla oleva John Azizin teksti "Does Qe lower or raise interest rates: The evidence" http://www.pieria.co.uk/articles/does_qe_lower_or_...

Tekstissä on käyrä, jossa tarkastellaan FED:in QE:n vaikutusta korkotasoihin. Käyrän perusteella korkotaso on noussut, ei laskenut.

Ja tässä on Levy-instituutin Pavlina Tschernevan "Reorienting Fiscal Policy" http://www.levyinstitute.org/publications/reorient...

Tschernevan laskelmien mukaan yritysten ja rahoitusjärjestelmän vakauttaminen ei, vaikka tihkuteoria niin väittää, työttömyyteen. Se hyödyttää vain jo ennestään varakkaita.
Tscherneva suosittaa talouden elvyttämistä kohdentamalla toimet köyhien ostovoiman parantamiseen.

Samasta aiheesta Dean Baker "The full employment route to poverty reduction" http://billmoyers.com/2014/06/13/the-full-employme...

Draghin läpinät 2 prosentin inflaatiotavoitteesta on joutavia koska se ei ole muuallakaan toiminut, ei edes vaikka inflaatioasteen laskentatapaa on muutettu http://www.ecb.europa.eu/press/pressconf/2015/html...

eli QE:lla on vaikutusta pääasiassa osakemarkkinoilla, työpaikkoja sillä tuskin syntyy. Varsinkin kun meillä on meneillään palkoissa nollalinja joten ostovoimaa ei synny lisää, ja sitä kokonaiskysyntälamassa tarvittaisiin. Riski jää Eu-maiden veronmaksajille.

Miksi yritykset lisää palkkaisivat kun ei ole maksavia asiakkaita?

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Riikka, hyvä pointteja! Riski tosin ei jääne eu-maiden vaan euromaiden veronmaksajille. Tuolla Ruotsin puolella ei taaskaan ole huolen häivää :)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

No mutta Kimmo! Tiedäthän sinä että velka-asioissa valtio = veronmaksaja.

Veronmaksajat maksavat "rahoitusjärjestelmän vakauttamisen", veronmaksajat maksavat yritystuet (myös pankkitukena annetun), veronmaksajat maksavat työttömyyden kustannukset, veronmaksajat maksavat...

Jos tämä ei olisi niin kallista lystiä niin tämä politiikaksi nimitetty "kaikki on duunarin vika" -sketsi olisi ihan hauska.

Edelleen ajankohtainen https://www.youtube.com/watch?v=bHuBE3Zw-c4

Ehdotan, että duunari-sana korvataan duunarri-sanalla, se olisi kuvaavampi.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #13

Katainen tosin muistutti "Heureka"-sempussa - tultuaan kriisitietoiseksi - että "Me kaikki olemme syyllisiä"...

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #17

Kerrankin jotain loogista J.Käteiseltä. Olet Seppo unohtanut että kuntavaaleissa 2012 kokoomus oli työväenpuolue joten tietty duunari-Katainen tuntee syyllisyytensä

https://www.youtube.com/watch?v=tQDEMpbuaDo

LOL LOL tirsk ja kikatus

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko Vastaus kommenttiin #13

Riikka, en tuota tarkoittanutkaan ja siitä olen samaa mieltä, mutta kirjoitit että rokottaa EU-maiden veronmaksajia ja varmaan tarkoitit, että EURO-maiden, koska euron ulkopuoliset maat eivät ole QE:ssa mukana. Tsori saivarteluni.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #21

Kimmo, ajatus-/asiavirheen osoittaminen ei ole saivartelua eli ei mitään ongelmaa tästä tule välillemme.

Käyttäjän donnybird kuva
tuula pakarinen-curry Vastaus kommenttiin #13

Vastaan tässä Riikalle edellisestäkin keskustelusta.
Joudun korjaamaan ajatustani, koska en ollut ymmärtänyt, että tämä
kyseinen QE tarkoittaisi suomelle setelirahoitusta. Termienkäyttö
menee välillä monivivahteiseksi, tavallinen kansalainen yrittää pysyä
kartalla.

Oletin, että työtä ei synny, koska mitään trickle down effektiä ei
myöskään synny, koska ensi sijaisesti pankkien johto, suomenkin
puolesta, ohjaakin sen vain finanssimaailmaan. Tuli luotto, bitti miten vain, tai mistä vain. Mutta onko EK vastuussa suomalaisesta sivuhaarastaan.

No, nyt sitten Esko sanoo samaa, mutta en tiedä, mitä se runsas raha on,
mitä suomalainen yritys saisi lainata, jos liiketoimintaa olisi.

Nyt kuitenkin tulee sellainen mieleen, että suomalaisten ei kannata ottaa
velkaa, koska kuplia on, ja yllättäen keskuspankki vaatikin korkoa kuten Japanissakin aikoinaan. Ja tarkan laskunsa mukaan ylittäen 4% saisi maan
kaatumaan. No, sitten pyysikin 5% korkoa. Eli samalla tasolla kaiketi
euroopassakin työ ja toiminta saadaan lakkautettua. Ja, kas, sen seurauksena
pörssitkin romahtivat. Nyt vaan en oikein tiedä kenen puolella Draghi on,
sillä hänhän on alkujaan Goldman Sachsin edustaja. Täytyy ihmetellä koko
tilannetta, totta tosiaan. Mikä lie politiikan tarkoitus, koska velkaa
ei voida poistaa ottamalla uutta velkaa. Koko ajan velka/kupla kierre kasvaa.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

"Miksi yritykset lisää palkkaisivat kun ei ole maksavia asiakkaita?"

Ei sitten miksikään. Nyt luullaan, että investoidaan investoimisen halusta. Joku "uskohan" perustuu siihen, että tuotetaan vaan vimmatusti, niin talous kohenee.

Minä sanon miten tästä noustaan, kulutuskysyntää on saatava nousemaan, ja se taas vaatii ostovoimaa. Siis ostovoimaa niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat. Unohdan tämän mahdottoman yhtälön vaatimuksen jatkuvasta kasvusta ihan tahallaan.

Pääomapiirit tavoittelevat nopeita voittoja, eikä niihin sovi pitkäjänteinen investointi tuotantoon. Nopeat voitot ja helppo pääomien siirrettävyys ratkaisee nykymaailman pelissä. Siispä halutaan pelata.

Juha Kuittinen

Velkaa velan päälle ja se sijoitetaan niin pitkälle kuin uskallus riittää.

Minä luulin pikkupoikana, että lentämään vois oppia- ensin otin juoksuloikkia ja yritin hypätä lentoon mutta ei onnistunut. Sitten kiipesin puunoksalle ja maan vetovoima teki jälleen tepposet.

Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
Raiko Karvonen

Me olemme nyt Emu-junassa. Onko tässä Suomen taloudellisessa tilanteessa enää mitään muuta tehtävissä kuin sisäinen devalvaatio?

Ei taida olla. Sisäinen devalvaatio tarkoittaa palkanalennuksia ja sillä tiellähän me olemme jo. Mikä meidät enää voisi pelastaa? Ainoa mahdollisuus taitaa olla ottaa ero eurosta ja siirtyä omaan valuuttaan, jota voidaan tarvittaessa aina devalvoida, jotta saadaan parannettua maamme kilpailukykyä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Valtionyhtiöiden johdolle suunnitellaan maltillisia 20 %:n palkankorotuksia, jotka vain poistavat jälkeenjääneisyyttä.

Siis MIKÄ "sisäinen devalvaatio"?

Niko Sillanpää

No, QE toimi Yhdysvalloissa, jonka talous on aivan toisenlaisessa iskussa kuin euroalueen. Osakkeiden yliarvostuksesta tämän seurauksena voidaan tietty puhua.

Ja tietenkään Suomen intresseissä ei ole velkojen anteeksiantaminen, vaikka Kreikka maksukyvytön onkin, vaan asian hoitaminen siten, että ne ehdot täyttyvät, jossa Urpilaisen "takuudet" laukeavat.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

"Jälleen kerran Euroopan keskuspankin politiikalla valtioita ”pelastetaan” pankkien kautta."

En tiedä, että miten nykyisillä säännöillä muuten voidaan toimia? Pankit hoitavat valtioiden rahapolitiikan, ja sitä kautta finanssipolitiikan. Miksi tätä ei haluta myöntää, hävettääkö demokratian luisuminen pankkien haltuun liikaa? Euron kautta liittovaltio synnytetään, tai sitten se jää syntymättä. Tästä syystä Suomenkin EU-äänestyksessä ohitettiin euron merkitys, laittomasti.

Nyt suomalaisille opetetaan oikein kantapään kautta, että epärehellisyys kannattaa, ei rehellisyys.

Käyttäjän KaleviOnnela kuva
Kalevi Onnela

Seppänen: "Nyt pankkeja tuetaan ostamalla niiden hallussa olevia valtioiden joukkovelkakirjoja (kalliilla?)"

Sana "kalliilla" on hyvä yksityiskohta muutenkin partaveitsen terävässä kirjoituksessa. Miksi pankit luopuisivat korkoa tuottavista ja virallisesti riskittömiksi luokitelluista valtioiden velkakirjoista? Vastaushan on: riittävän kovalla hinnalla.

On jo nähty, että yrityksissä ei ole mitään suurempaa kysyntää lainoille. Rahaa ei voi jättää negatiivisella korolla keskuspankkien tileillekään. Siinä määrin kun sitten uutta rahaa syntyy, on osoite selvä. Lainaan Seppästä: "EKP:n seteliselkärankaiset operaatiot vuotavat reaalitalouden elvyttämisestä pörssien lisärahalla tapahtuvaan tekohengitykseen niiden jo ollessa hukkumassa rahaan." Ja lisään asuntokuplat ympäri Euroopan.

Täystuho-Draghi sanoo seuraavansa kehitystä. Mutta tuskinpa hän voi enää päätöstään perua, kun pieleen menee.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Hei,

Minäkin ensin pidin ensimarkkinasetelirahoitusta ja jälkimarkkinasetelirahoitusta (QE) erliaisina. En enään. Molemmissa valtiollinen keskuspankki vähentää markkinoilla olevaa keskuspankkivelkaa ja siirtää valtion velkausuhteen markkinoilta keskuspankille.

Draghin setelirahoitus on mielestäni juuri oikea ratkaisu euromaiden surkeaan tilanteeseen. Muut valuutta-alueet ovat jo liikkeensä tehneet, nyt on euromaiden vuoro.

Setelirahoitus poistaa riskittömiä sijoituskohteita markkinoilta ja korvaa ne -0,20% tappiota tuottavalla keskuspankkireservilöä. Tämä on itseasiassa pankkivero ylilikvideille saksalaispankeille! Luulisi kelpaavan sinullekin.

Parhaimpana puolena tässä on kuitenkin se, että EKP:n QE on reilu, Suomikinsaa setelirahoitusta noin 20 miljardia, toisin kuin entisessä EKP:n SMP:ssä, jossa Suomi sai vain vastuita.

Lopulta, kansallisten keskuspankkien käyttö nyt tekee lopullisen tervehdyttävän ratkaisu, koroeuron, ECU-2, toteutuksen suorsviivaiseksi koska yhteisriski jää pieneksi ja kohdistuu lähinnä EU-instituutioiden velkoihin.

Tässä mitä ennustin viime viikolla, mennään juuri sen mukaisesti:

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1846...

Juha Kuittinen

Kuka sen keskuspankkivelan maksaa?

Käyttäjän eskoseppanen kuva
Esko Seppänen

Sami M. Tässä muutamia kysymyksiä kirjoituksesi johdosta.

Kun valtion velkasuhde siirretään markkinoilta keskuspankille, mitä hyvää näet siinä, että se tapahtuu pankkien kautta?

Mihin tarkoitukseen Suomeen kannattaa ottaa tätä bittirahaa ja jos sitä ei käytetä itse, vuotaako Suomen kiintiö ulos? Olen ymmärtänyt, että Suomessa ei ole pulaa rahasta ja Baselin määräykset täyttyvät kevyesti.

Miten niin saksalaispankit myyvät (ei ole myyntipakkoa) riskittömiä velkakirjoja ja tallettavat sen jälkeen ylijäämärahansa pääsääntöisesti keskuspankkiin?

Kun ei ole yhteisriskiä, se tulee, jos kansallinen keskuspankki joutuu vaikeuksiin. Sehän on koko EKP:n idea. Saksa rajasi sille tulevan riskin minimiin saamalla muut hyväksymään kansallisen riskin ensisijaisuuden?

Anne Lindell

Kiitos Esko loistavasta kirjoituksesta ... taas. Tästä samasta aiheesta kirjoitin eilen ... tosin paljon raadollisemmin. 90-luvun alun suomalaisten säästöpankkien "Hit Men"-porukan (salainen SSP-sopimus) todella sikamaisten tekojen seurausten ja niiden muistijälkien tuottamssa pelossa halusin varoittaa ihmisiä, että kaikki voi nyt tämän uuden "löysän" rahan syytämisessä markkinoille toistua. Tässä kirjoitukseni: http://annemargaretalindell.puheenvuoro.uusisuomi....

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Hei,

Nyt harmittaa kun kirjoitin tuon juuri kun boardasin lentokoneeseen. Tuli kirjoitusvirheitä ja yksi asiavirhe. Arvelin oikein että blogisi täyttyisi lähinnä QE-operaation riskejä ja varallisuusvaikutuksia taivastelevista kommenteista ja koitin saada yhden setelirahoitusta puolustavan kommentin sisään alkuvaiheeseen blogausta. Ei mennyt kuin Strömsjössä :)

Setelirahoitus poistaa "riskittömiä" **valtioiden** velkapapereita markkinoilta ja korvaa ne keskuspankkirahalla eli lähinnä reserveillä. Ei siis poista **keskuspankkirahaa** (vaan lisää sitä).

Tämä QE ei mielestäni eroa suorasta setelirahoituksesta juuri lainkaan. Valtio kuluttaa velkansa kuitenkin pankkien tilirahalla ei keskuspankkirahalla.

Asian ymmärtää jos miettii, että valtio ensin myy velkapaperin sijoittajalle ja saa pankkien tilirahaa valtion liikepankkitille. Nyt QE:ssa sitten keskuspankki ostaa vaikkapa sekunnin päästä saman paperin ja sijoittaja saa silti tilirahaa sama määrän.

Valtio kuluttaa velan myynnistä saadut tilirahat mm. palkkoihin ja tulonsiirtoihin joka tapauksessa myös suorassa setelirahoituksessa pankkien tilirahalla, ei keskuspankkirahalla.

Korieuro, ECU-2 on selitetty blogissa ja on erittäin yhteensopiva tämän QE-muodon kanssa. Tässä yksi vanhempi viihteellistetty kuvaukseni siitä "Korieuro - sietämättömän kevyt lippalakki":

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1146...

Kuten näet, tämä QE on käytännössä sama kuin ehdotin vuonna 2012, eli ostot perustuvat EKP:n pääoma-avaimeen. Se on siis mekaaninen, ja rahoittaa Suomen valtiovelkaa siinä missä Italiankin, eli bkt:n ja väestömäärän suhteessa. Tämä on erittäin hyvä.

Ohjelman riskienjako perustuu kaiketi pitkälti mahdollisiin EU-instituutioden velan ostoihin. Jos ostetaan vaikkapa EIB:n bondeja, näiden riskit jaetaan. Toki EIB:n konkurssitodennäköisyys on erittäin pieni, joten vaikka en hirvesti pidä tästä osasta QE:ta, en näe sitä nyt kovin suurena ongelmana.

Tärkeintä oli vastata muiden keskuspankkien valuuttasotaan ja toteuttaa QE reilusti Suomen kannalta ja mahdollisimman pienellä yhteisvastuulla. Näin tehtiinkin.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #29

"Asian ymmärtää jos miettii että valtio ensin myy velkapaperin sijoittajalle ja saa pankkien tilirahaa ja sitten keskuspankki ostaa sekunnin päästä saman paperin ja sijoittaja saa silti tilirahaa sama määrän. Valtio kuluttaa velasta saadut tilirahat mm. palkkoihin ja tulonsiirtoihin joka tapauksessa myös suorassa setelirahoituksessa."

Valtiolla on keskuspankissa tili, kuten pankeillakin. Pankkien keskinäisessä liikenteessä käytetään keskuspankkirahaa, joten väitätkö tosissasi, että valtiolle kelpaa ns. "liikepankkiraha"? Valtio tietenkin kuluttaa rahansa, tulivatpa ne miten tahansa, mutta miksi liikepankki möisi saamansa velkapaperin samalla hinnalla keskuspankille. Kerroppa tähän järkisyy. Toisaalta kysyn, että miksi liikepankki ostaa yleensäkään valtion velkakirjan? Onko tarkoitus tehdä hyväntekeväisyyttä vai voittoa?

"Tämä QE ei mielestäni eroa suorasta setelirahoituksesta juuri lainkaan. Valtio kuluttaa velkansa kuitenkin pankkien tilirahalla ei keskuspankkirahalla."

Kyseessähän on juuri tilanne, jossa on tarkoitus lisätä keskuspankkirahan määrää. Tilanne siis eroaa oleellisesti setelirahoituksesta, nyt velallisen on maksettava myös liikepankin vaatima voitto.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #33

Ei. Jos saat lapsilisiä tai palkkaa valtiolta, kyllä ne tulevat ihan vaikkapa Nordean tilillesi ja jos maksat vaikkapa lisäveroja, niin saat ihan valita mihin likepankkiin ne maksetaan. Valtiolla on kaikissa liikepankeissa tilit.

Keskuspankkiraha vaihdetaan kulutustilanteessa aina liikepankkirahaksi. Sillä selvitetään pankkien väliset positiot, mutta ei valtio sillä maksa kulutustaan.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #37

Älä tahallaan sekoita pakkaa, Tietenkin valtiolla on tilit liikepankeissa. Mitä tapahtuu kun OP:stä siirretään rahaa Nordeaan? Miksi siinä vaihdetaan liikepankkiraha?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #37
Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #47

En ole eri mieltä, kuluttajien täytyy saada liikepankkirahaa valtiolta, johon valtio tarvitsee likkepankkitilit. Keskuspankki, valtio ja liikepankit operoivat keskuspankkirahalla eli reserveillä. Seteleiden voidaan katsoa olevan myös kuluttajille avoin keskuspankkirahan muoto, joten eivät keskuspankkirahan ihanuudet ole taviksiltakaan piilossa.

Pääpointtini on kuitenkin se, että esim. 1000 mrd€ QE:n myötä syntyy 1000 mrd€ keskuspankkireservejä, joille pitää maksaa negatiivinen -0,20% korko. En ymmärrä miten tämä on liikepankkien kannalta hyvä juttu, varsinkin ylilikvideille saksalaispankeille ja miten suora setelirahoitus valtion ja keskuspankin välillä muuttaisi tilanteen.

Ehkä selvennät?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #50

"Pääpointtini on kuitenkin se, että esim. 1000 mrd€ QE:n myötä syntyy 1000 mrd€ keskuspankkireservejä, joille pitää maksaa negatiivinen -0,20% korko."

Eli mihin mielestäsi tuo raha kerääntyy jos yleinen näkemys on ettei ainakaan kansalaisten ostokyky tällä lisäänny?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #50

"Seteleiden voidaan katsoa olevan myös kuluttajille avoin keskuspankkirahan muoto, joten eivät keskuspankkirahan ihanuudet ole taviksiltakaan piilossa."

Ainoastaan näillä seteleillä voidaan liikepankkien ja asiakkaan tilit kuitata, eli asiakas voi nostaa tilinsä tyhjäksi seteleinä. Seteleillä taas ei ole vakuutena mitään konkreettista, kuten vaikkapa pala kultaa. Kaikkihan eivät voi edes tätä tehdä, yleensä nopeimmat, mutta tuossa tilanteessa on jo löysät housuissa.

"Pääpointtini on kuitenkin se, että esim. 1000 mrd€ QE:n myötä syntyy 1000 mrd€ keskuspankkireservejä"

Ei synny yhtään reserviä, ellei pankit halua realisoida velkakirjoja. Mikäli realisoivat, niin en voi markkinahenkisenä ihmisenä ymmärtää, että tehdään tahallaan huonoja kauppoja, sillä nähdäkseni pankkien ei ole pakko myydä. Liikepankkien kannalta tämä on hyvä juttu siten, että valta toimia on niillä, ei siis keskuspankilla kuten näyt uskovan.

Omalla keskuspankilla voimme rahoittaa suoraan valtiota tarpeen mukaan, eikä korkoeurot katoa rajojemme ulkopuolelle kuten nyt käy, ja tämähän edellyttää taas aina vain lisää velkaantumista ja lisää korkojen karkaamista. Suora setelirahoitus tarkoittaa juuri sitä, että keskuspankki rahoittaa suoraan valtiota, nykyinen järjestelmä ei siis ole suoraa setelirahoitusta.

"ylilikvideille saksalaispankeille"

Eiköhän ne keinot keksi kiertää tuo negatiivinen korko, vai epäiletkö tosissasi?

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä Vastaus kommenttiin #59

"Ei synny yhtään reserviä, ellei pankit halua realisoida velkakirjoja. Mikäli realisoivat, niin en voi markkinahenkisenä ihmisenä ymmärtää, että tehdään tahallaan huonoja kauppoja, sillä nähdäkseni pankkien ei ole pakko myydä."

Niin, olet oikeassa siinä, etteivät liikepankit huonoja kauppoja halua tehdä. Varmasti voittoa halutaan tehdä ja myyntihinnassa näkyy riski siitä ettei deflaatio kompensoikaan 0,2%:n nominaalista tappiota. Suurikuva on kuitenkin meidän näkökulmastamme suorastaan fantastinen tämän tyyppiisellä QE:lla. Parempaa olisi ollut vaikea vakavissaan toivoa EKP:lta.

"Suora setelirahoitus tarkoittaa juuri sitä, että keskuspankki rahoittaa suoraan valtiota, nykyinen järjestelmä ei siis ole suoraa setelirahoitusta."

Minäkin tykkään suoran selirahoituksen ideasta. Pääasiallisesti siksi, että se mahdollistaisi koko systeemin helpon automatisoinnin. Tällä tarkoitan sitä, että hintatasotavoite tai parhaassa tapauksessa NBKT-tavoite aktivoisi automaattisesti suoran setelirahoituksen, jos tilanne olisi siihen jamaan onnistuttu ryssimään.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #70

" Suurikuva on kuitenkin meidän näkökulmastamme suorastaan fantastinen tämän tyyppiisellä QE:lla. Parempaa olisi ollut vaikea vakavissaan toivoa EKP:lta."

Voitko selventää sanomaasi?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Saksa generoi noin 8% vaihtotaseen ylijäämää joka vuosi. Jos tuon päälle EKP poistaa saksalaisilta pankeilta, yrityksiltä ja kuluttajilta mahdollisuuden laittaa ylijääänsä Saksan valtion velkapapereihin, ne jäävät pankkitileille. Kun pankkitilejä on enemmän kuin voidaan siirtää interbank-markkinoilla toisten pankkien velaksi, ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin sijoittaa ylijäämä keskuspankin tilille, josta joutuu **maksamaan** -0,20%. Tämä on mielestäni kuin pankkivero.

Teoreettinen vaihtoehto olisi vaatia keskuspankilta seteleitä ja tallettaa ne sitten holviin. En usko että tällaista halutaan riskisyistä tehdä, ja varmaankin keskuspankki sen estäisi joillakin rajoituksissa.

Ylijäämä menee osittain muihin euromaihin, omuiden euromaiden valtiovelkoihin, ja lopulta kuten toivotaan, euroalueen ulkopuolelle, heikentäen euroa. Osa toki voisi mennä investointeihin ja kulutukseen. Toki, kuten USA:ssa osa menee osakkeisiin, toivottavasti myös uusien yhtiöiden osakeanteihin niin tulee työllistäjiä, joita puuttuu kipeästi mm. Suomessa.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #35

"Toki, kuten USA:ssa osa menee osakkeisiin, toivottavasti myös uusien yhtiöiden osakeanteihin niin tulee työllistäjiä, joita puuttuu kipeästi mm. Suomessa."

Tämä on todennäköisin lopputulos, eli osakekauppa kiihtyy. Pääomat hakevat nopeita voittoja ja helppoa irrottautumista sijoituksesta. Investoinnit ja uudet innovaatiot ovat liian hitaita nopeiden voittojen tavoittelijoille.

Ostovoimaa tulee saada sille osalle kansaa, joka oikeasti kuluttaa. Vain näin saadaan kiinnostus investointeihin nousemaan.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

"Minäkin ensin pidin ensimarkkinasetelirahoitusta ja jälkimarkkinasetelirahoitusta (QE) erliaisina. En enään. Molemmissa valtiollinen keskuspankki vähentää markkinoilla olevaa keskuspankkivelkaa ja siirtää valtion velkausuhteen markkinoilta keskuspankille."

Olenko ymmärtänyt jotain väärin?

Mikäli keskuspankki voi rahoittaa valtiota suoraan, uutta keskuspankkirahaa syntyy keskuspankin ostaessa valtion velkakirjan. Tässä velkakirja ei siirry markkinoilta keskuspankille. Kun liikepankki on ostanut valtion velkakirjan, niin se on lainannut valtiolle keskuspankkirahaa. Sille on jäänyt nyt valtion velkakirja, ja keskuspankin ostaessa sen, se siirtyy markkinoilta keskuspankille sovittua keskuspankkirahamäärää vastaan (luultavasti aikaisempaa suurempana määränä). Miten ihmeessä tämä vähentää markkinoilla olevaa keskuspankkivelkaa?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Pahoitteluni, kirjoitin väärin kiireessä, minun mokani. Korjasin pidemmin aiemmassa kommentissani Seppäselle. Pitäisi olla:

"Minäkin ensin pidin ensimarkkinasetelirahoitusta ja jälkimarkkinasetelirahoitusta (QE) erliaisina. En enään. Molemmissa valtiollinen keskuspankki vähentää markkinoilla olevaa **valtiovelkaa** ja siirtää valtion velkausuhteen markkinoilta keskuspankille."

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

"Setelirahoitus poistaa riskittömiä sijoituskohteita markkinoilta ja korvaa ne -0,20% tappiota tuottavalla keskuspankkireservilöä."

Olenko ymmärtänyt asian väärin?

Osto-ohjelmassa tulee olemaan käsittääkseni myös yritysten velkapapereita. Eivät kai nuo voi olla riskittömiä (tosin valtionkaan paperit eivät voi olla täysin riskittömiä, koska miksi muuten korot eri valtioiden välillä ovat mitä ovat; teknisesti kyllä). Toisaalta, mikäli keskuspankki maksaa riittävästi velkapapereista, niin kyllä sitä voi rahaa vähän aikaa makuuttaa vaikkapa -0,20% tilillä?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

"Parhaimpana puolena tässä on kuitenkin se, että EKP:n QE on reilu, Suomikinsaa setelirahoitusta noin 20 miljardia, toisin kuin entisessä EKP:n SMP:ssä, jossa Suomi sai vain vastuita."

Miten niin saa? Ohitetaanko tässä liikepankit?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Suomen pääoma-avain on noin 1,8%. Kun setelirahoitusta on ollut yhteensä 1,111 mrd€, Suomen valtiovelkoja on ostettu 20 mrd€ pois markkinoilta.

Kuten aiemmin sanoin, ei ole suurta eroa ostetaanko raha markkinoilta vai suoraan valtion primääriemissiosta.

Mikä ero niissä sinun mielestäsi on?

1. Suomen valtio myy uutta velkaa 1 mrd€, jota vastaan se saa pankkien tilirahaa 1 mrd€ erinäisiltä sijoittajilta, keskuspankeilta, yrityksiltä ja pankeilta.
2. Suomen Pankki ostaa 1 mrd€ näiltä tahoilta, jolloin sama 1 mrd€ tilirahaa palautuu näille tahoille. Valtion velkasuhde siirtyy sijoittajilf< sen itse omistamalle keskuspankkille.
3. Pankkien kollektiiviseen taseeseen tulee 1 mrd€ lisää keskuspankkireservejä, joista joidenkin pankkien on pakko maksaa -0,20% sakkoreservikorkoa, eli mielestäni pankkiveroa

Jos poistetaan sijoittajat, keskuspankit, yritykset ja pankit välistä, niin lopputulos ei mielestäni silti muutu.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #39

"Mikä ero niissä sinun mielestäsi on?"

Mikäli olet kommenttini lukenut, niin kyllä se niistä pitäisi selvitä. Oletatko ihan tosissasi, että sijoittavat myyvät samalla hinnalla kuin ostavat, näinkö se kuuluisa markkinatalous toimii?

"Pankkien kollektiiviseen taseeseen tulee 1 mrd€ lisää keskuspankkireservejä, joista joidenkin pankkien on pakko maksaa -0,20% sakkoreservikorkoa, eli mielestäni pankkiveroa "

Eiköhän tässäkin toimi markkinatalous, eli myydään, mikäli saadaan riittävät tuotot. Kuka sitä nyt siten myy, että saa huonomman lopputuloksen. Tappiollakin voidaan toki myydä, mutta vain siksi, että vältetään suuremmat tappiot.

Lopuksi sanon vielä sen, että kyllä mielikuvitus on vähissä, jos ylimääräiselle rahalle ei saa kuin miinuskorkoa.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #42

Olet varmaankin oikeilla jäljillä, mutta ei kommenteistasi ero minulle selvennyt, muuta kuin että epäilet että

1. primääriemission ja keskuspankin jälkimarkkinaoston välissä tapahtuu merkittävää arvonnousua jonka pankit nappaavat. Näin ei tarvitse olla, vaan on voinut tulla tappiotakin. Merkittävimmät selittäjät ovat korkotason muutos ja riskitason muutos.

Jälkimarkkinahinta on sama kuin primäärihinta kun korkotaso ei ole muuttunut. Kirjoitin tästä aikoinaan käyttäen Fortumin bondeja esimerkkinä:

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1157...

2. Negatiivisen koron sijoitus voi olla täysin rationaalinen. Esimerkiksi Sveitsin velkapapereihin sijoittaminen tammikuun 2015 alussa olisi ollut huipputuottava liike. Jopa Suomen joukkolainat voivat olla tuottavia (ainakin vaikkapa italialaiselle sijoittajalle), ihan samoista syistä.

Tässä kirjoitukseni asiasta.

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1104...

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #55

"Merkittävimmät selittäjät ovat korkotason muutos ja riskitason muutos."

Nyt sitten liikepankki voi arvioida noita muutoksia, ja tehdä itselleen parhaimmat siirrot.

Tämä "setelirahoitus" riippuu täysin liikepankkien tahdosta, ja negatiivinen korko on vain yksi epätoivoinen yritys saada rahaa liikkeelle. Kukaan ei tunnu ymmärtävän, ettei halukkaita ottajia ole jonoksi asti tässä epävarmuuden ilmapiirissä.

Miten keskuspankki voi työntää narulla?

Valitettavasti joudun poistumaan koneen ääreltä, mutta mielenkiintoisia keskusteluhetkiä.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä Vastaus kommenttiin #60

Koska naru on kuitenkin melko jäykkää ja euro kelluu. Jos tilanne on sellainen, että rahat lähtevät euroalueen ulkopuolelle, tulee peliin mukaan valuuttakurssivaikutus. Se on Suomen kannalta fantastinen vaikutus, koska suurin osa viennistämme kohdistuu euroalueen ulkopuolelle.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #71

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2015/01/25/v...

Tuossa oikeastaan hyvin kiteytyy se, mitä olen yrittänyt kertoa.

Asioilla on aina kaksi puolta. Mikäli rahat lähtevät euroalueen ulkopuolelle, niin samalla voinemme sanoa, että myös investoinnit lähtevät sinne? Työtä ja investointejahan tässä kaivataan. Tietenkin voimme odottaa, että vientikykymme palautuessa heikentyneen euron seurauksena, saamme rahaa takaisin. Toisaalta tuonnin hinta kasvaa, eikä aina ole itsestään selvyys, että lopputuotteeseen voidaan katetta lisätä riittävästi. Mikäli tuolla "vientirahalla" investoidaan muualle tehokkaampi ja nykyaikaisempi linja, niin pitkällä juoksulla ollaan taas kusessa. Fantastinen vaikutus vaikuttaa edelleen hyvin epävarmalta.

Minusta ainoa suuri ongelma on kysynnän puute. Leikkaamalla kysyntää edelleen heikennetään, vaikka leikkaustarpeen tietyissä asioissa ymmärränkin. Kun nyt sitten ei ole riittävää kysyntää, niin ei ole järkevää investoida. Toisaalta huono kysyntä ajaa yrityksiä ja talouksia vaikeaan tilanteeseen. Tässä tilanteessa yritetään työntää rahaa markkinoille, josta seuraa näkemykseni mukaan se, että pelaaminen erilaisilla pikavoittotavoitteilla alkaa. Pörssikurssit nousevat nopeasti (luultavasti romahtavatkin nopeasti). Toisaalta ne tahot, joilla massi ei ole ongelma, poimivat hedelmät puusta, eli vaikeuksissa olevat tahot joutuvat pakkomyynteihin. Ostetaan kelpo tavaraa halvalla markkinoilta. Näillä toimilla ei ole mitään tekemistä elvytyksen kanssa.

Me veronmaksajat olemme aina näiden pelien maksajia. Miksi emme esim. korjaile homekouluja, parantele teitä tai tee muuta sellaista, joka työllistää. Aina voimme sanoa, että eihän se tuota meille mitään. Minusta se tuottaa kuitenkin enemmän, kuin pankkien tukeminen, tai rahan syytäminen toisten rajojen sisälle. On korkea aika ajatella omaa napaa.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #73

Hyviä kysymyksiä Jari.

Rahat ovat lähteneet euroalueen ulkopuolelle jo ajat sitten.

"...One of the worst affected regions has been Europe. Since the beginning of the crisis (2008) EU inflows are down 75% and outflows are down 80% from their pre-crisis levels. This paper considers whether these declines simply reflect a particularly severe FDI cycle or whether there might also be structural factors involved..."

http://www.oecd.org/daf/inv/investment-policy/Inve...

Miksi kukaan investoisi Eurooppaan kun täällä talouskurin ja palkkojen nollalinjojen jäljiltä ei ole maksavia asiakkaita, ei valtio- eikä yksityissektorilla?

Osittain tämä tietenkin johtuu myös varallisuuden jakautumisesta niin epätasaisesti (vrt. Oxfamin uusin raportti) että käytännössä elämme globaalissa oligarkiassa.

Valtionvelkakirjakuplan puhkeamista odotellessa...

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

"kansallisten keskuspankkien käyttö nyt tekee lopullisen tervehdyttävän ratkaisu"

Onkohan tässä taas vastuiden pakkosiirtoa ala epädemokraattinen rahamaailma.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Sami, koska olet asiantuntija, niin voitko vastata esitettyihin kysymyksiin.

"Molemmissa valtiollinen keskuspankki vähentää markkinoilla olevaa keskuspankkivelkaa"

Onko keksitty joku uusi malli inflaation hakemiselle? Rahaa vähentämällä lisätään inflaatiota?

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Edelleenkin ekp:n toimet ovat kuin "narulla työntäisi". Paksulla sellaisella voi toki vähän matkaa jotain saadakin aikaiseksi, esimerkiksi osakkeiden ja kiinteistöjen hintoja ylös. Raha alkaa valumaan "keskiluokalle" vasta kun he alkavat realisoimaan omaisuuttaan deflaation ajettua talouden karille.

Ekp:llä ei ole välineitä kysynnän lisäämiseen. Ehkä tämä oli se viimeinen oljenkorsi joka ekp:ltä vaadittiin talouskasvun käynnistämiseksi, ja kun se ei toimi, niin uskovatko uusliberaalit poliitikonplantut sitten että valtio ja sen kulutus tarvitaan suhdanteiden tasaukseen.

Usko edustukselliseen demokratiaan meni jo kauan sitten, heti suoran demokratian vanavedessä.

Käyttäjän Mikko-VilleMtt kuva
Mikko-Ville Määttä

En näkisi mitään teknistä estettä sen uskomisessa. Jos vaikkapa verot voi laittaa valtion maksettavaksi, siten että se auttaa keskuspankkia säilyttämään nominaalisen velvoitteensa ja uskottavuutensa. Köyhien vain täytyy pitää puolensa, että myös saavat omat ja imaginääriset veronsa valtion maksuun :)

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

"miten Erkki Liikanen on EKP:n neuvostossa yksin päättänyt keskuspankin haarakonttorin Suomen Pankin edustajana koko Suomen puolesta..."

Tämä on ison luokan kysymys. Suomessa tästä vaietaan täysin. Onko tämä eurooppalaista demokratiaa? Mikä on EKP:n asema, rooli, päätöksenteon perusta? Ja mikä sen tulisi olla? Millainen rooli sille sallitaan, nyt ja vastedes.

Kyse on vallan finansioitumisesta. Tuleeko yhteiskunnallisen vallan nojata finanssisektoriin, finanssiperustaan? Tuskin, tuskin.

Sama vallan finansioituminen toteutuu myös siten että Suomessa valtiovarainministeriöön haalitaan kaikki asiat (kunnat, sote-katto, henkilöstöhallinto jne). Asioiden finansioituessa niistä katoaa kaikki sisältömääreet (esim. kunnan paikallishallinnollinen olemus, demokratia).

Finansioituminen on kestämätön tie. Se on tie kohti yhä uusia ja uudenlaisia kriisejä.

EKP, VM ja Erkki Liikanen on alennettava.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

"Mikä on EKP:n asema"

EKP:llä on rahapolitiikan osalta asetusten (lakien) antamisen oikeus, joka muualla EU:ssa on vain neuvostolla ja komissiolla (EKP:n johtokunnalla on laaja ja pitkälle menevä autonomia).

On se vaan ihme, jos ei demokratia näillä säännöillä toimi? Vai?

Käyttäjän eskoseppanen kuva
Esko Seppänen

Ei nyt ihan sentään noin, että EKP olisi lainsäädäntöelin. Se voi vain venyttää lakeja ja yrittää tulkita niitä mieleisellään tavalla. EU:ssa lakien tulkinta on ihan yhtä tärkeää kuin niiden säätäminenkin. Tärkeimmät päätökset tekee EKP:n neuvosto, joka on sillä tavalla sisäsiittoinen, että kaikki sen jäsenet ovat EKP:n palkollisia: johtokunnan jäsenet ja haarakonttoreiden pääjohtajat.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #28

Esko Antolan mukaan EKP:llä on rahapolitiikan osalta asetusten antamisen oikeus, onko hän siis väärässä?

Käyttäjän eskoseppanen kuva
Esko Seppänen Vastaus kommenttiin #31

Se on minulle vieras asia. Missä Antola sanoo sillä tavalla?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #32

Esko Antola: Raha ilman valtiota?

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

EKP voisi setelipainoelvyttää siten, että se lähettäisi kaikille EU-kansalaisille shekin kotiin. Nyt sen sijaan ostetaan valtioiden joukkovelkakirjalainoja.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Suoraan tilille vaan, ei tarvita edes shekkiä. Joka kuukausi köyhimmille tuo (pankeille) luvattu €60 miljardia jakoon köyhien tileille.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Kyllä se voisi niin tehdä. Pankkitilillemme voisi siirtyä 3000€ ja viitekentässä lukisi "Rakkaudella, Mario Draghi. Kuluta vastuullisesti"

Keskustelin tästä vuonna 2012 Henrin kanssa :)

http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1106...

Ben Bernanke ehdotti että suunnilleen saman vaikutuksen kuin helikopterirahalla saisi nykymuotoisella setelirahoituksella ja veronalennuksilla.

"A money-financed tax cut is essentially equivalent to Milton Friedman's famous "helicopter drop" of money"

http://www.federalreserve.gov/boarddocs/Speeches/2...

Kelpaisi varmaankin Seppäselle? :)

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Bernanke tietysti voi sanoa noin,mutta onko sen toimivuudesta mitään näyttöä vai kelpaako auktoriteetti osoittamaan asian ?

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen Vastaus kommenttiin #43

Tuossa teoria Willem Buiterilta:

http://willembuiter.com/helifinal.pdf

"The author provides a rigorous analysis of Milton Friedman’s parable of the ‘helicopter’drop of money – a permanent/irreversible increase in the nominal stock of fiat base money rate which respects the intertemporal budget constraint of the consolidated Central Bank and Treasury – the State. Examples are a temporary fiscal stimulus funded permanently through an increase in the stock of base money and permanent QE – an irreversible, monetized open market purchase by the Central Bank of non-monetary sovereign – debt. Three conditions must be satisfied for helicopter money always to boost aggregate demand. First, there must be benefits from holding fiat base money other than its pecuniary rate of return. Second, fiat base money is irredeemable – viewed as an asset by the holder but not as a liability by the issuer. Third, the price of money is positive. Given these three conditions, there always exists
– even in a permanent liquidity trap – a combined monetary and fiscal policy action that boosts private demand – in principle without limit. Deflation, ‘lowflation’ and secular stagnation are therefore unnecessary. They are policy choices"

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #57

Toinen teoreettinen auktoriteetti,mutta se näyttö?

En nyt siis mitenkään sano etteikö auktoriteetit voisi olla oikeassa vaan kyselen onko noin tehty. Koska kuitenkin näin lapsellinen hassusti voin todeta,että mikäli veroja helpottaan,niin se auttaa hetken..samalla rahamäärä taloudessa supistuu ja sen supistamisesta tulee jatkuvasti ongelmallisempaa. Esim. Suomessa missä tuonti on vain jatkuvasti kasvamaan päin.

Tämä varmasti antaa itsensä törmätä seinään..siis minun mielestäni. Kokonaiskysynnän kasvattaminen verojen ja tarjonnan avulla voi tietty joissakin tilanteissa toimia,mutta sellainen kaava joka toimisi kaikissa tilanteissa on melko epätodennäköinen löydettäväksi.. Hawkings taitaa vieläkin etsiä sitä :)

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

:D

Tuo olisi kyllä hyvä! Elpyisi taloudessa moni toimiala. Köyhät veisivät rahansa kauppoihin ostaen tavaraa ja palveluja.

Tai jos eivät ehtisi kuluttaa vaan perintäfirma kävisi tilillä ensin, elvyttäisi Draghilta saatu toimintatonni perintätoimistojen bisnestä ja vähentäisi velallisen maksueriä.
Epäsuorana vaikutuksena velallinen saataisiin nopeammin takaisin kulutusputkeen.

Tai jos valtio veisi rahan tililtä esim. saatujen sosiaalietuuksien takaisinperintänä, hyötyisi valtio.

Ja jos toimintatonnin saanut köyhä pitäisi rahaa tilillään pahan päivän varana, hyötyisi pankkisektori kirjatessaan sen taseeseensa ja alkaessaan raivokkaasti vivuttaa tuota toimintatonnia.

Selkeästi suoraan-tilille-muutama-tonni-Draghilta olisi parempi vaihtoehto ;)

Juha Kuittinen

Tässä on tarkpoitus EKP:n varoilla tukea kriisimaita ja puhaltaa edelleen velkaa niille. Tiedetään, ettei ne velkoja maksa vaan rahoittajana on vauraammat eu-maat ja EKP:n tappiot (valtiokohtaisena %-osuutena) napsahtaa meille kirjaustavasta riippumatta.

Käyttäjän TimoTarus kuva
Timo Tarus

Liittovaltioittamisesta tässä on kyse. Kaikki on mennyt "käsikirjoituksen" mukaisesti tähän menessä siitä asti kun EMU-syötti nielaistiin. Nyt on koko Eurooppa jo niin huonossa hapessa ja täysin kaiken säätelyn armoilla, että nämä parasiitit, eli banksterit voivat siirtyä viimeiseen vaiheeseen; jäsenvaltioiden lopulliseen velkaannuttamiseen ja sitä kautta liittovaltioon.

Katsokaa miten kokonaisia valtioita on rahaliiton avulla "vallattu" ja koko ajan siirrytty enemmän ja enemmän itään päin. Nämä "uudet jäsenvaltiot" ovat kuitenkin taloudellisesti niin heikoissa kantimissa, että taloudet pitää "vakauttaa" EU-tasolle. Se tietää meille "parempiosaisille" yhä lisää leikkauksia. Eurooppa "vakautuu" ja kansa köyhtyy.

Ja jos joku vielä edelleen kuvittelee, että Euroopassa olisi ns. suveneereja valtioita niin unohtakaa se. Mitään sellaisia ei enää ole. Ette asuu enää Suomessa, asutte EU:ssa ja kohta liittovaltiossa. Tämän on suurin osa Suomen poliitikoista jo aikoja sitten "allekirjoittanut".

Informaatiosotaa käydään tauotta tämän Orwellilaisen yhteiskunnan hyväuskoisten kansalaisten mielipiteiden muokkaukseen. Kaikkea kytätään, estetään ja säädellään.

Euroopassa lähtee kohta väki liikkeelle kun ruuvi on väännetty pohjaan. Sitä pelkää jopa banksterit. Suomessa ei tietenkään lähdetä, täällä ihmetellään ja ihmetellään ja katsotaan kun upotaan.

MOT, selvittäkää aluksi vaikka medioitten organisaatiorakenteet, niistä pääsee kansalaiset hyvin kärryille mitä milloinkin tavoitellaan ja miksi. Tehkää sitten vielä listat niistä jotka keskuspankkien hallituksissa istuvat niistä saatte selville miksi Eurooppa "makaa niin kuin makaa"..

Olavi Putkonen

Ehdotan, että me Suomen eläkeläiset maksamme nuo ministeriemme tekemät "virhe investoinnit" ja lähetämme nämä kyseiset ministerit "siirtolaisiksi" Siperiaan, Putin varmaankin olisi halukas ottamaan ns.länsi-maista tietotaitoa omalle katastrovilleen neuonantajiksi, sillä onhan meillä melkein maailman paras valtionvarainministeri, Jyrki boy. Sitten nämä Vapaavuori,Rinne, Vihriälä, Laatunen, Urpilainen, Korkman,ja nämä Ruotsista ostetut neuonantajat ym. "ekonomistit", lähetetään seuraavalla avaruusaluksella kuuhun, sinne pimeälle puolelle, sotkekoot siellä toistensa asiat, vaikka miten solmuun tahansa.
Sitten ehdotan, että vankeinhoitolaitos Suomesta ulkoistettaisiin Venäjälle, ei varmaan maksaisi "mansikoita" ja voisi olla tositerapeuttinen vaikutus rikolliseen kansanosaan.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Eikö Venäjällä ole tarpeeksi hankaluuksia omasta takaa ilman suomalaisia ministereitä?

Olen sitä paitsi varma, että suomalaisten ministerien lähettäminen toiseen maahan vahingoittamistarkoituksessa on kielletty YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1540.

tirsk

Käyttäjän JanneLinna kuva
Janne Linna

Yksi kysymys?.

Mistä muualta Keskuspankki saisi rahaa kuin tyhjästä luomalla?.

Rahamäärän lisääntyminen maailmassa ei selity millään muulla kuin sillä, että sitä luodaan tyhjästä mitä tahansa sopivaksi katsottua vakuutta vastaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Rahamäärän lisääntyminen maailmassa ei selity millään muulla kuin sillä, että sitä luodaan tyhjästä mitä tahansa sopivaksi katsottua vakuutta vastaan."

Tätä voisi sanoa kuplaksi, mutta mistä muuten sijoittajat saisivat katetta jos (FIAT)rahaa ei talouteen lisättäisi. Ihmettelen vain kuinka pitkään kuplaa voi kasvattaa.

Käyttäjän TimoTarus kuva
Timo Tarus

Periaatehan on hieman sama kun silloin kun siirtomaaherrat antoivat inkkareille lasihelmiä ja saivat kultaa vastineeksi...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Rahan arvolla ei ole mitään standardia jonka avulla voitaisiin maailman rahamäärä mitata. Raha on suhde.

Käyttäjän PetriKRundelin kuva
Petri K Rundelin

Saako suoraan Esko kysyä, miten estetään Leninin mallin kommunismin kääntyminen Stalinistilaiseksi politiikaksi?

; jota vastaan mm. Tsekkoslovakia taisteli ´68; vai onko se mahdottomuus jo itsessään(johtuen ihmisen perusluonteesta)?

Valta korruptoi?

-Mitem toimisi lähidemokratia/suora demokratia(enemmän voideltavaa rahalla vs.moraali)?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"miten estetään Leninin mallin kommunismin kääntyminen Stalinistilaiseksi politiikaksi?"

Missä on Leninin mallia, ehkä Kuubassa ja Pohjois-Koreassa. Pitäisikö meidän pelätä sen levittäytyvän Eurooppaan ja Suomeen?

Olavi Putkonen

Riikka Söyringille asiaa valaiseva kommentti löytyy Raimo Ilaskiven blogista ja jos vielä saan muistuttaa, että nämä nimet Rinnetä vaille ovat jo entisiä ministereitä, mutta sitä huolimatta tervemenoa kaikki kommentissani mainitut henkilöt sinne RYSLANDIAAN.

Käyttäjän PetriKRundelin kuva
Petri K Rundelin

Jarmo,

Kysymykseni sisälsi myös sen asiahaaran, että onko olemassa kuinka iso vaara kyseisen toimivan mallin rappeutumisella, johtuen ihmisen itsekkyydestä itsessään?

Eli puoluevalta, ja pelko vallankumouksesta aiheuttaa moraalin rappeutumista
luo ->pahimmillaan vainoa pelon sykäyksellä.

Eli olemmeko nyt jo samassa tilanteessa kuin pahimmillaan P-Koreassa koska kansanedustajan ajattelevat enemmän itseään kuin kansaa jota he edustavat?
(tämä sisältää Leninismin ja Stalinismin eron).

Kaikki on ostettavissa?

PS. Mikäli kansanedustajalla olisi n.1v edustustehtävien jälkeen velvollisuus mennä alimpaan tuloluokkaan(esim.toimiva osuuskunta)duuniin ilman omistusoikeuksia/saati ulkomaan tilejä "perusduuniin"; uskon että kyseisen henkilön moraaliset päätökset olisivat epäitsekkäämpiä?

PPS. Hinta olisi joka tapauksessa kalliimpi suoralla kansanäänestyksellä kuin nyt?

PPPS.Voitko vastata myös kysymyksiin?

-PR

Käyttäjän MauriMnnist kuva
Mauri Männistö

Helppohan on parvekkeelta kansan päälle kusta lorottaa, lauleskeli Juice aikoinaan. Rötösherrat kuriin, sanoi Veikko Vennamo. Nyt kurittomat rötösherrat kuseksivat julki jumalattomasti kaikilta kalleilta parvekkeilta.

Vain valtiolla pitäisi olla rahaa, koska muut eivät saa sitä painaa. Nyt asianlaita onkin niin, että juuri valtioilla ei ole rahaa, vaan pankeilla. Valtioilla on vain velkaa, jota pankit ovat voineet antaa ottamalla itse lisää velkaa. Tätä velkaa on siis siirretty toisiin pankkeihin ja sillä keinoin mukamas valtioiden velka on vain kasvanut. Sitä velkaa sitten ulosmitataan sosialisoimalla pankkien velat kansalaisten maksettaviksi. Yhtäkään valtiota ei ole konkurssilta pelastettu erilaisilla tukiaisilla, on vain tuettu rikollista ja konkurssikypsää kansainvälistä pankkijärjestelmää. Rötösherrat nauravat ja sanovat sen olevan vastuunkantoa. Veronkantoa se on kurjallistolta kapitalistin kukkaroon.

Ei EU:ssa ole valtioita, on vain onnettomia kansakuntia, joita köyhdytetään sillä, että bittejä siirretään rahalaitoksista toisiin, ilman että minkäänlaisesta tuotannosta olisi kyse. Nämä bitit uppoavat mustiin aukkoihin jättämättä mitään materiaa jälkeensä.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

"Jälleen kerran Euroopan keskuspankin politiikalla valtioita ”pelastetaan” pankkien kautta."

EKP:n toimet ovat euromaihin laajennettu Kreikka-paketin kopio.

Sami Ilvonen

Olipas hyvä kirjoitus Esko.

Ei mitään lisättävää.

EU:n ja Euron kaatumista odotellessa.

Sami Koski

En varmaan ole ainoa, jolla kirjoituksen alla alkoi pyörimään mainosvideo: "Euroopan Unioni- Työtä sinun hyväksesi"... :S

Olavi Putkonen

Jari Ojala kirjoiti aivan oikein, että miksi tuottaa tehtaissa tuoteita jos kansalla ei ole ostovoimaa, eli euroja.
Miksi eläkkeitä pitää kokoajan leikata, jos meillä eläkeläisillä ovat suurimmat säästöt kuin kellään muulla tässä maassa. Lukekaa tarkkaan Raimo Ilaskiven kirjoitukset ja Iltalehden blogeista Josa Jäntin kirjoitukset.
Ja jos haluatte tarkempaa analyysiä valtion talouden kertymistä, niin sitten pitää mennä SEDU.ry:n sivuille, siellä on mm. Olli Pusa joka on tällainen vakuutus matemaatikko ja sitten siellä on tämä Josa Jäntti, joka on entinen taloustoittaja, joka on edelleenkin hyvin kantaaottava toimittaja ja eläkeläisten edenvalvoja.
Uskokaa nyt hyvät Suomen eläkeläiset, näitä meidän tohtoreiden ja ekonomistien antamia selvityksiä ja neuvoja näistä suurista eläkerhastoista ja niiden antamasta hyödystä koko kansakunnalle, jos niitä euroja vain osattaisiin suunnata oikeisiin kohteisiin, eli meille eläkeläisille.
Meiltä eläkeläisiltä ne eurot ajautuisivat, heti kulutukseen, verotuloihin,teoillisuuteen ja työttömyyden alenemiseen. Mutta nykyinen hallitus leikkaa meiltä 1,5 miljoonalta eläkeläiseltä vielä nytkin eläkkeiden indeksi korotuksen 1,5%:sta 0,39 %:n ja väittää, että se on kaikki säästöä. Miten se voi olla säästöä kun 80 % eläkkeistä maksetaa työeläkevakuutuslaitosten kautta ja loput 20 % kevan kautta, johon kuuluvat kuntien ja valtion eläkkeet. On se mahdoton yhtälö, jossa mukamas eläkkeiden indeksikorotuksen leikkaus aiheuttaisi valtiolle 100 miljoonan säästöt.
Mennään nyt sitten oikein perinpohjin laskemaan mitä säästöjä on saatu aikaan tällä indeksi leikkauksella.
Ensinnäkin n. 1 % leikkaus eläkkeestä/kk ei tee tosiaankaan kuin n. 15 €, mutta kun kerrotaan 12 niin se tekee jo 180 €/vuosi ja se kun kerotaan 1,5 miljoonalla eläkeläisellä niin sehän jo tekee 280 miljoonaa € ja sitten kun lasketaan minne se hyöty nyt sitten menikään, niin sinnehän se sujahti työeläkelaitoksen haaviin. Työeläkelaitoksen pojat saivat taas lisää peliomerkkejä.
Valtio jäi nuolemaan näppejään, ei nousseet työllisyysluvut, eikä verotulot, puhumattakaan kunnallisverotuksesta ja ostovoiman korjauksesta.
Valtio hävisi noin 50 miljoonaa verotuloja alvina ja kunnat n,40 miljoonaa kunnallisveroina. Eläkeläisiltä vietiin se 280 miljoonaa sitä ostovoimaa ja jonkinverran myös sitä veronmaksukykyä.
Sitten nämä herrat ja ministerit vielä väittävät, että säästöjä on saatu aikaan ja nyt se yhteiskunta alkaa pyörimään kun saadaan eläkeläiset sinne sossunluukulle ja kelanportaille. Niinköhän se menee, epäilempähän vain. Onkohan jäänyt päättäjiltä jokunen koulun laskentotunti käymättä???
Hyvä eskoseppane !

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo

Perusongelma on se, että vaikka yhä useampi alkaa selvästi tajuta systeemissä olevan jotain mätää, niin systeemiä ei voi täysin kyseenalaistaakaan, koska koko maailman talous ja ihmisten hyvinvointi ovat siitä riippuvaisia.

Täytyisi ymmärtää, että on ihmisten vapaassa harkinnassa, mitä he haluavat. Haluavatko ihmiset olla vain hyvinvointirobotteja, vai onko ihmisillä myös arvoja ja päämääriä, joiden perusteella he toimivat?

Ei ole siis kysymys vain omasta keskuspankista, vaan koko talouden järjestelmästä. Koettakaa ihmiset tajuta lopulta.

Elias Söderlund

Kyllä Tero. Kansainvälinen valuutta järjestelmä tulee jälleen muuttumaan viimeksi se muutui 1971 kun Nixon veti dollarin irti kullasta ja näin koko maailman samaa aikaa. Tämän hetkinen fiat valuuta järjestelmä ei ainakaan dollari reservivaluuttanaan kestä enää kauaan , siksi monet maat ovat jo alkaneet käydä kauppaa joko muilla valuutoilla tai luonnon varoilla. BRICKS maiden luodessa uutta järjestelmää, yuanin viedessä dollarin asemaa maaimalla kiinan hankkiessa valtioista maailman eniten kultaan kansainvälistäessään yuania on vain ajan kysymys kuin domino effekti maailmalla vauhdittuu ja dollari menettää asemansa.Usa:ta odottaa deflaation jälkeinen hyperinflaatio, jolla tietenkin katastrofaaliset maailman laajuiset seuraukset. Tämän vuoksi monet valtiot ovat ollet lisäämässä kultareservejään, varsinkin viime vuosina varautuakseen väistämättömään. Tämän hetkinen ns. kylmän sodan vastainen tilanne Usa:n ja Venäjän välillä on tämäkin vain seurausta valuutta sodasta, sillä Usa:lle dollarin asema reservivaluuttana on tuonut sen taloudellisen/sotilaallisen dominanssin.Katsotaan onko kabineteissa junailtu jo valmiita järjestelyitä tulevan varalle.

Käyttäjän donnybird kuva
tuula pakarinen-curry

Kiinalaiset nostavat palkkoja 60%.

Artikkelin kirjoitaja viittaa kansalaisten rahan tarpeeseen.

Kaikki muu on peliä. Systeemin muutos on ainoa pelastus,
mutta liian monet ovat hyötyneet, joten eivät näe omaa sudenkuoppaansa.

http://www.zerohedge.com/news/2015-01-24/bunch-cri...

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

60 mrd€/kk, EU:ssa 500 miljoonaa asukasta. Joka ikiselle ihmiselle riittäisi 120 €/kk. Joka ikinen kuukausi monta vuotta eteenpäin. Kulutus ainakin elpyisi?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset