eskoseppanen

Yritysjohtajien ahneus, moraalin kuolemantauti

 

Olen julkisesti paheksunut - vailla vastakaikua - keskustan toimeenpanemana poliittisena virkanimityksenä Kansaneläkelaitoksen pääjohtajaksi nimitetyn Liisa Hyssälän roolia Fortumin hallituspalkkioiden 12,5-20 prosentin korotusesityksen laatijana yhtiön ”osakkeenomistajien nimitystoimikunnassa”. Sen muita jäseniä olivat yhtiön hallituksen puheenjohtaja Sari Baldauf ja valtion omistajaohjausyksikön päällikkö Eero Heliövaara.

Keskustalainen Hyssälä osoitti kannanotollaan, että sen puolueen valtion herra- ja rouvahissiin tunkemilla edustajilla ei ole sosiaalista omatuntoa, jota on vaadittava erityisesti Suomen pienituloisimpien ihmisten eli kansaneläkeläisten pienten eläkkeiden maksatuksen ylimmältä vastuuhenkilöltä.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esittää harvoin todennettavissa olevia mielipiteitä. On kuitenkin jo käynyt ilmi, että puolue ei pidä kiinni siitä hänen lausunnostaan, jonka mukaan ”poliittisen ’sulle mulle’ -nimityskulttuurin aika on kerta kaikkiaan ohi.” Kiinnostavaa olisi nyt kuulla tämän vuoden 1996 suurituloisimman suomalaisen kanta Fortumin hallituspalkkioiden korotukseen tässä taloustilanteessa, jonka korjaamiseksi valtion menojen osalta hän vaatii työntekijöitä pidättäytymään kuuden vuoden ajan palkkojen korotuksista: ”Pidetään pitkäaikainen palkkamaltti, ja pidetään valtion menot kurissa. Meillä on varaa siihen, että esimerkiksi kuudessa vuodessa saadaan tulot ja menot tasapainoon.”

Fortumin tapauksessa valtionyhtiöministeri Sirpa Paatero torjui yhtiön suurimman omistajan ylimpänä edustajana Fortumin nimitystoimikunnan ehdotuksen. Hyvä, että torjui, vaikka se olisikin johtunut vain tulossa olevista vaaleista. Hallituksen puheenjohtajan palkkio ehdotettiin nostettavaksi 90 000 euroon vuodessa (nykyisestä 75 000 eurosta), varapuheenjohtajan 65 000 euroon (57 000) ja jäsenen 45 000 euroon (40 000) vuodessa. Edellinen korotus oli vuonna 2013.

Köyhän kansan pienten eläkkeiden maksajana Hyssälä oli ehdottamassa korotuksia erittäin suurituloisille henkilöille, joista esimerkiksi Nokian optiomiljonääri Sari Baldauf sai jo ennestään palkkiota saman verran kuin kymmenen (10) suomalaista kansaneläkeläistä yhteensä. Heliövaara ja Hyssälä ehdottivat Baldaufille 20 prosentin korotusta samaan aikaan, kun kansaneläkkeitä korotetaan vuonna 2015 eläkeindeksin mukaan 0,4 %. Pelkkä - kautta aikain sadan suuurituloisimman suomalaisen joukkoon kuuluvalle - Baldaufille ehdotettu korotus oli yhtä suuri kuin on kahden kansaneläkeläisen vuositulo.

Ei ole kummallista, että Heliövaara ehdottaa tällaisia korotuksia. Hän, tunnettu omien etujensa turvaaja Vakuutus-Pohjolasta ja rakennusyhtiö SRV:stä, edustaa Suomen valtion (mutta ei nimittäjänsä ja sittemmin työnantajien EK:hon siirtyneen Jyri Häkämiehen) näkökulmasta vieraita etuja. Hän muun muassa otti kantaa Finnairin yksityistämisen (ja sitä kautta alasajon) puolesta ohi asianomaisen ministeriön ja ilmeisesti pyrkii johtamaan valtion yhtiöiden privatisointia ohi poliittisten päätöksentekijöiden. Huolimatta ministeri Paateron kannasta hän halusi pitää voimassa Fortumin hallituspalkkioiden korotusesityksen, eikä Hyssäläkään ole esittänyt siihen kannanottoon poikkipuolista sanaa.

Samalla kun kummeksun Liisa Hyssälän toimintaa tässä asiassa esitän, että valtio pyrkisi eroon Heliövaarasta ja hänen palveluksistaan yksityiselle pääomalle ja ahneelle ”hallitusammattilaisten” rälssille. Se porukka tekee kyllä yleensä niin kuin yritysjohto ehdottaa pienemmilläkin palkkioilla. Yritysten hallitusten toimintaa ei pidä mystifioida. Niiden jäsenet ovat ihan tavallisia tallaajia, jotka ilman yritysten hallituspalkkioiden muodossa maksettavaa sosiaaliturvaa olisivat toimeentulovaikeuksissa.

Huonosti valmisteltu Yleisradion A-studio toimi perjantai-iltana näiden hallitusammattilaisten äänitorvena ja oli – muun median tapaan – hampaaton kansan tuntemusten tulkkina. Ohjelmassa sallittiin kokoomuksen kansanedustajan Eero Lehden väittää, että Suomen menestyksellisimmästä yhtiöstä Kone Oyj:stä esitetty tieto hallituksen puheenjohtajan muita suuryhtiöitä alhaisemmasta palkkiosta olisi ollut väärä. Asia on kuitenkin niin, että Koneen hallitus toimii paljon halvemmalla kuin tehdään monelta osin monopolin lailla toimivassa Fortumissa.

Fortumin totuuden hetki on se ajankohta, jolloin Venäjälle sijoitetulle 4 miljardille eurolle yritetään kotiuttaa osinkoja. Silloin nähdään, maksattaako yhtiön hallitus ne investoinnit sähkön hinnan korotuksilla meillä kotimaassa. Fortumin alihintaisesta pörssittämisestä ja ylisuurista optioista kantaa vastuun sen hallitus, jonka epäonnistuminen ei ole tullut maksuun sen jäsenille. Sen sijaan kansallisomaisuuden myynti alehintaan on tullut maksuun sähkön ostajille. Valtio sai myymästään 37 prosentista Fortumin osakkeita 1 635 miljoonaa euroa, mutta pitämällä yhtiön täysomistuksessaan valtio olisi saanut ainakin kolme kertaa enemmän pelkkiä osinkoja - ja yhtiö oliisi edelleen yhteista kansallisomaisuuttamme.

Ruotsiin siirtyneen Björn Wahlroosin tahdittama Nordean nimitysvaliokunta ei ole sidottu suomalaisiin moraali- ja etiikkakäsityksiin, ja se ehdottaa hallituksen puheenjohtajalle Björn Wahlroosille ja hänen adjutantilleen Kari Stadighille (jolla on sijoituksia tunnetussa veroparatiisissa Luxemburgissa; Wahlroosin miljoonien sijoitustoiminnasta ei sen sijaan ole tietoa) 7,5 prosentin suuruisia sivutulokorotuksia. Wahlroosille ehdotetaan 279 000 euron ja Stadighille 86 000 euron palkkioita, oto.

Wahlroosin sivutoimipalkkio vastaa seitsemän suomalaisen keskivertoduunarin vuosipalkkaa ja Stadighinkin palkkio kahden duunarin palkkaa.

Yrityselämän johtotehtävissä toimivien kanssaihmistemme omatunto ei yleensä varoita ahneudesta ja itsekkyydestä, kun taas poliitikkojen on oltava näissä asioissa herkkätunteisia. Jotkut johtavat poliitikot ovat ottaneet poliittisen henkivakuutuksen ja ovat suurta ääntä siitä pitämättä ohjanneet osan ylisuurista tuloistaan yleishyödyllisiin tai muihin hyviin tarkoituksiin. Martti Ahtisaari luopui toimikaudellaan osasta presidentin palkkaa, Erkki Liikanen ja Sauli Niinistö luopuivat EU:sta kotiin palatessaan heidän työsuhde-etuihinsa kuuluneista ns. siirtymäkauden korvauksista ja eduskunnan varapuhemies Anssi Joutsenlahti elää rovastin eläkkeellä ja on luopunut kansanedustajan palkastaan. Laskenpa tähän joukkoon myös itseni siltä osin kuin ohjasin europarlamentin minulle maksamia ylisuuria lentomatkustuskorvauksia niitä enemmän tarvitseville kansalaisjärjestöille. Kaikkien tässä mainittujen henkilöiden päätöksentekoa helpotti se, että tullaan, tullaan, hyvin toimeen tullaan.

Vastaavanlaista käyttäytymistä voi esiintyä myös yritysmaailmassa, mutta tällaisia asioita on asianomaisten itsensä aina vaikea julkistaa. Se tiedetään, että korkeaa veromoraalia osoittaneet ja yksityishyvän ensisijaisuudesta yhteishyvään nähden poikenneet Supercellin Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja ovat antaneen henkilökohtaisista tuloistaan myyntivoittomiljoonia yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Mitä luultavimmin se ”tauti” ei tartu, sillä liian monet omistajat ja heidän isäntärenkinsä vievät yhä suuremman osan pääomatuloistaan ulkomaisiin veroparatiiseihin. He eivät vie vain tuhkat pesästä. He yrittävät viedä koko hellan.

Osingot ja myyntivoitot ovat Suomessa palkkatuloihin nähden aliverotettuja, sillä näiden miljoonien korkein veroprosentti on 27,2 %. Kun ne on vapautettu kunnallisverosta, sen johdosta pääomatulonsaajat ovat näiltä osin kunnallisen terveydenhoidon ja muiden palvelujen vapaamatkustajia. Osingot ja myyntivoitot ovat jatkuvasti kasvavien tuloerojen syy ja epätasa-arvon hiiva. Media ummistaa silmänsä sille tosiasialle, että lamaantuman aikanakin tuloerot ovat kasvaneet pääomatulonsaajien hyväksi.

Yritysten omistajien ja johtajien ahneus, tunneköyhyys ja epäisänmaallisuus ovat heille häpeäksi ja koska he eivät osaa hävetä, hävetkäämme me muut heidän puolestaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Eero Lehti painotti sitä, että nimenomaan vaikeina aikoina tarvitaan hyviä johtajia yrityksiin ja sen vuoksi palkkioiden pitää olla "kilpailukykyisiä".

Olen ollut huomaavinani, että hyvinä aikoina taas johtoa palkitaan hyvin tehdystä työstä. Eli meni hyvin tai huonosti niin aina pitäisi palkkioiden nousta.

Anna-Leena Nieminen

Poliitikkojen ahneus, moraalin kuolemantauti.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

"Fortumin totuuden hetki on se ajankohta, jolloin Venäjälle sijoitetulle 4 miljardille eurolle yritetään kotiuttaa osinkoja. Silloin nähdään, maksattaako yhtiön hallitus ne investoinnit sähkön hinnan korotuksilla meillä kotimaassa."

Nykyisessä tilanteessa on hyvin mahdollista, että Fortumin totuuden hetki tulee hyvinkin nopeasti vastaan ja silloin saamme kaikki tuta, että pelkosi toteutuu juuri sähkön hinnan korotuksilla. Näinhän tässä maailmassa aina toimitaan...

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Keitä ovat Eero Lehden Taloustutkimus Oy:n hallituksen huipputyypit ja millaisia palkkioita heille pitää maksaa? Tutkimusala on paljon vaativampi kuin Fortum.

Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
Raiko Karvonen

Yritysjohtajien ahneudella ei ole mitään rajaa. Se nyt Suomessakin on nähty moneen kertaan. Hallituspalkkioita pitäisi taas nostaa heti kerralla sellaisella määrällä, jota minä en tienaa edes vuoden aikana. Onko tämä sitten oikeus ja kohtuus?
Samalla leikataan eläkeläisten indeksiä niin, että tänä vuonna eläkkeet nousevat 0,4%:a, kun ne muutoin minun ymmärykseni mukaan olisivat nousseet 1,1%:a. Samalla leikattiin myös lapsilisiä. Joten on tulonsiirtoihin koskettu todella rankalla kädellä.
Seppänen on hyvätuloinen eläkeläinen. Hän kuitenkin taitaa elää niin kuin opettaa eikä ole muuttanut ansiotulojaan pääomatuloiksi perustamalla tätä varten yrityksen, minkä asian hän itse tuo esiin aiemmassa kommentissaan. Hän siis maksaa kaikki veronsa Suomeen. Toki hänkin haluaa ottaa kaikki ne edut vastaan, mitkä on poliitikoille luotu sekä Suomessa että Eu:ssa (Brysselissä). Nämä edut ovat tietysti selvästi tavallista pulliaista paremmat.

Anna-Leena Nieminen

Blogissa mainituista "hyväntekijä"-poliitikoista vain yksi on työskennellyt yksityisellä sektorilla eli maksanut veroja: Sauli Niinistö jolla oli oma lakiasiantoimisto 10 vuoden ajan mutta on kuitenkin nykyisin jo pitkän julkisen uran takia todennäköisesti verojen kuluttaja kuin niiden maksaja. Muut mainitut eivät ole maksaneet veroja centtiäkään vaan heidän palkkansa ja palkkionsa on maksettu aina veroista.(allaolevien tietojen perusteella)

Erkki Liikanen
Ura
2004– Suomen Pankin pääjohtaja
1999–2004 Euroopan komission jäsen eli komissaari vastuualueena yritystoiminta ja tietoyhteiskunta
1995–1999 Euroopan komission jäsen eli komissaari vastuualueena budjetti, henkilöstö ja hallinto, kääntäminen ja komission tietotekniikka
1990–1994 suurlähettiläs, Suomen edustaja Euroopan unionissa
1987–1990 valtiovarainministeri Harri Holkerin hallituksessa
1983–1987 eduskunnan pankkivaltuusmies Suomen Pankissa (varapuheenjohtaja)
1981–1987 Sosialidemokraattisen Puolueen puoluesihteeri
1980–1989 Outokumpu Oyj:n hallintoneuvoston jäsen ja sittemmin puheenjohtaja
1978–1990 SDP:n puoluetoimikunnan jäsen
1978, 1982, 1988 presidentin valitsijamies
1973–1984 Mikkelin kaupunginvaltuuston jäsen
1972–1990 kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen (1972–1975), maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja (1977–1979), ulkoasiainvaliokunnan jäsen (1
(Wikipedia)
**
Martti Ahtisaari
Diplomaattiura
Vuosina 1960–1963 Ahtisaari toimi Karachissa Pakistanissa ruotsalaisen liikuntakasvatusopiston oppilaskodin johtajana. Tuolloin hän perehtyi kehitysyhteistyön käytännön ongelmiin ja tutustui kansainväliseen ympäristöön. Hän palasi Suomeen vuonna 1963 ja aloitti opinnot Helsingin kauppakorkeakoulussa, missä toimi Ylioppilaiden Kansainvälisen Avun toiminnanjohtajana vuonna 1965. Hän tutustui tuolloin muun muassa myöhemmin Namibian ministerinä toimineeseen Nicky Iyambooniin.[16]
Ahtisaari siirtyi ulkoministeriön tehtäviin vuonna 1965. Vuoteen 1971 saakka hän työskenteli kansainvälisen kehitysaputoimiston sihteerinä, vuonna 1971 jaosto- ja toimistopäällikkönä sekä vuosina 1972–1973 kehitysyhteistyöosaston apulaisosastopäällikkönä. Vuonna 1973 hänestä tuli lähetysneuvos ja samana vuonna hänet nimitettiin suurlähettilääksi Tansaniaan, Sambiaan ja Somaliaan, vuodesta 1975 lähtien myös Mosambikiin. Hän toimi suurlähettiläänä vuoteen 1977 saakka.[16]
22. joulukuuta 1976 Ahtisaari nimitettiin YK:n edustajana Namibia-valtuutetuksi, jona hän toimi 1977–1981.[16] 27. kesäkuuta 1978 YK:n pääsihteeri Kurt Waldheim nimitti hänet erikoisedustajakseen Namibiaan.
Presidenttiys
Presidenttiehdokkaaksi Ahtisaari tuli keskeisimmän poliittisen kentän ulkopuolelta. Suomi kamppaili historiansa pahimman laman kourissa ja poliitikkojen maine kansan keskuudessa oli huono. Ahtisaari oli ollut sosialidemokraattisen puolueen jäsen jo 19-vuotiaasta alkaen, mutta ei ollut koskaan istunut kansanedustajana tai ministerinä. Ahtisaari oli hankkinut kannuksensa kansainvälisissä tehtävissä ja kansalaisjärjestöissä enemmän kuin varsinaisessa politiikassa (Wikipedia)
**
Sauli Niinistö
Ura
Juristina
Niinistö valmistui Turun yliopistosta oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1974 ja sai varatuomarin arvon vuonna 1977. Hän oli Turun hovioikeuden hovioikeudenviskaalina vuosina 1976–1987 ja nimitettynä hovioikeudenneuvokseksi vuonna 1994. Lisäksi hän piti omaa lakiasiaintoimistoaan Salossa 1978–1988.[6]

Kunnallispolitiikka
Niinistö aloitti poliittisen uransa asettumalla ehdolle vuoden 1976 kunnallisvaaleissa Salossa. Hänet valittiin Salon kaupunginvaltuustoon ja kaupunginhallitukseen. Kaupunginhallituksessa hän oli yhtäjaksoisesti vuoteen 1988 saakka, minkä jälkeen hän jatkoi kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuosina 1989–1992. Vuonna 1992 hän jäi pois kaupunginvaltuustosta.[6]
Eduskuntatyö
Niinistö nousi eduskuntaan kolmannella yrittämällään vuoden 1987 eduskuntavaaleissa.(Wikipedia)

**
Anssi Joutsenlahti
Taito Anssi Ilmari Joutsenlahti (s. 17. syyskuuta 1943 Kankaanpää) on suomalainen pappi ja kansanedustaja. Hän toimi Suomen Maaseudun Puolueen kansanedustajana vuosina 1979–1987 edustaen Turun läänin pohjoista vaalipiiriä ja tuli uudelleen valituksi eduskuntaan vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Perussuomalaisten edustajana Satakunnan vaalipiiristä. Hänet valittiin vaalien jälkeen eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi.
Vuosina 1998–2002 Joutsenlahti työskenteli Jämijärven ja vuosina 2002–2005 Jurvan kirkkoherrana. Hänelle on myönnetty rovastin arvonimi.[1][2] (Wikipedia)
**
Esko Seppänen
Työura:
Radio- ja televisiotoimittajien liiton asiamies 1970-1973
Taloustoimittaja Yleisradiossa 1973-1987
Kansanedustaja 1987-1996
Euroopan parlamentin jäsen 1996-

Poliittinen ura:
SKP:n jäsen 1974-1990
Vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsen 1990-1995 ja 1998-2001
Vasemmistoliiton 2. varapuheenjohtaja 1998-2001

Luottamustoimet:
Esko Seppänen on toiminut mm. Helsingin verolautakunnan yritysverojaoston puheenjohtajana.
Hän on toiminut valtion yhtiöiden Rautaruukki Oy:n, Veitsiluoto Oy:n ja Enso-Gutzeit Oy:n tilintarkastajana sekä Kemira Oy:n ja Yleisradion hallintoneuvoston jäsenenä.
Hän on ollut Suomen Pankin tilintarkastaja 1987-1991 sekä pankkivaltuutettu (ja valtion vakuusrahaston hallintoneuvoston jäsen) 1991-1996.
Hän on ollut osuusliike Elannon edustajiston jäsenenä ja hallintoneuvoston varapuheenjohtajana sekä Helsingin Puhelinyhdistyksen edustajiston jäsenenä.

Eduskunta:
Esko Seppänen valittiin vuonna 1987 ensimmäisen kerran eduskuntaan Helsingin vaalipiiristä noin 6500 äänellä. Seuraavilla kerroilla vuonna 1991 hän sai 9800 ääntä ja vuonna 1995 noin 11500 ääntä.
Euroopan parlamentti:
Suomen ensimmäisissä europarlamentin jäsenten vaaleissa vuonna 1996 Esko Seppänen tuli valituksi toiseksi suurimmalla äänimäärällä ja noin 155 000 äänellä. Vuonna 1999 kansallinen äänestysprosentti romahti, samoin äänimäärät, ja Esko Seppänen tuli valituksi noin 60 000 äänellä. Vuoden 2004 vaaleissa äänestysprosentti taas nousi, ja Seppänen tuli valituksi yli 72 000 äänellä. Se oli tällä kerralla neljänneksi suurin äänimäärä.
http://www.kaapeli.fi/seppanen/jutut/CVfi.htm

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Keskeinen ongelma on se, että kun keskitulo ylitetään, unohdetaan kokonaan se, mitä oli tulla toimeen alle parilla tonnilla. Mutta silloin jos pudotaan hyvätuloisesta keski- tai huonotuloiseksi, vaurauden päiviä haikaillaan jatkuvalla syötöllä.

Toisin sanoen kun varakkailla ei ole mitään tarvetta ymmärtää vähävaraisten elämää, he eivät sitä tee. Poikkeukset vahvistavat säännön, mutta sääntö on se, että yli 5000 tienaava ei voi kuvitellakaan miten tonnilla kuussa tulee toimeen. Ja siksi hän ei yleensä edes leikillään ajattele sitä, puhumattakaan ymmärtämisestä.

Nämä koko aikuisikänsä kohtuuttomia tuloja tienanneet (ei "ansainneet") ovat sitten päättämässä kaikkien asioista, ei vain omistaan, koska jostain käsittämättömästä syystä varakkaita – ja ennen kaikkea varattomuudesta mitään ymmärtämättömiä – pidetään pätevimpinä päättämään asioista...

Antti Jokela

Ehdotatko jonkinlaista käänteistä meritokratiaa? Päättäjiksi ne, jotka eivät pysty luomaan varallisuutta?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

En, vaan niitä jotka ymmärtävät. Varallisuudesta riippumatta.

Niitä joita voi kutsua viisaiksi, ja viisaus ei tarkoita varallisuuden keräämistä.

Nythän asia on lähes päin vastoin: pätevyyde, jopa viisauden kriteerinä pidetään niitä jotka "osaavat luoda varallisuutta".

Mikään ei voisi olla kauempana todellisuudesta.

Antti Jokela Vastaus kommenttiin #15

Totta, yleisesti viisautta ei mitata varallisuuden keräämisellä. Sokrates oli tunnetusti viisas mies eikä häntä kiinnostanut mammona lainkaan. Esimerkkejä on paljon muitakin.

Yritysten osalta tilanne on toinen. Jos oletetaan, että yrityksen on tarkoitus tuottaa varallisuutta omistajilleen, niin siinä nimenomaisessa tarkoituksessa "viisaus" ja "kyky tuottaa varallisuutta" ovat kutakuinkin sama asia.

Niko Sillanpää

Kyseessä ovat yksityiset firmat, jotka tekevät rahoillaan niin kuin parhaaksi näkevät. Tässä kontekstissa on aivan sama, sai kansaneläkeläinen tai "tavallinen kreikkalainen" tai muu vastaava retoriikan taho mitä tahansa. Tai oli saamatta. Kummatkaan ryhmät eivät ole missään syy-seuraus -suhteessa tai muussakaan suhteessa toisiinsa, ehkä asiakassuhdetta lukuunottamatta joissa tilanteissa. Jälkimmäisillä ei ole mitään nähtävissä olevaa oikeutta ensimmäisten hallinnassa oleviin rahoihin tai varallisuuteen, olivat heidän tulonsa kuinka surkeat tahansa tai vaikka nolla.

Käyttäjän eskoseppanen kuva
Esko Seppänen

Ihmiset eivät ole vain kuluttajia vaan kansalaisia, joiden yhteiskunnallisen toiminnan syy- ja seurausuhteiden perustana tulisi olla yhteisöllisyys ja saman yhteiskunnan jäsenyys. Keskinäinen kanssakäyminen vaatii tietyn oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon tunteen, eikä se synny komentotaloudessa, jonka perusta on se, että omistajalle kuuluu kaikki, että hänellä on ylivertainen asema toisten ihmisten työntekotavan järjestäjänä siihen liittyvine komento-oikeuksineen ja että hän saa tulonsa ja varallisuutensa omimalla toisten tekemän työn tulokset. Jos hän vielä kiertää veroja (EK: "verosuunnittelu on yritysten normaalitoimintaa") ja vie laiskat rahansa ulkomaille pois hyödyntämästä rahan synnyinmaan kansantaloutta, hän ei saa toiminnalleen vakaata työilmapiiriä. Useimmat yrittäjät ovat syystä tai toisesta sidottuja Suomeen kuin kalat veteen, ja yksien ahneus kyllä kostautuu yhteiskunnallisen tapahtumisen syy- ja seuraussuhteina.

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

Petersin ja Watermanin kuuluisan tutkimuksen mukaan yrityksen menestyksen tekee toimiva johto ja sellainen toimiva ammattijohto, joka on nostettu johtoon linjaorganisaatiosta - ei esikunnista.

Mistään hallituksista kirjassa ei muistaakseni ole edes mainintaa. Päin vastoin P & W pitävät ulkopuolisia palkkajohtajiakin turmiollisina.

Täältä löytyy kirjasta referaattia:
http://some.lappia.fi/blogs/liikeakatemia/2013/01/...

Käyttäjän jussikeskinen kuva
Jussi Keskinen

On ikävää, että heikoimmista huolehtimista ja kansansivistystä voi enää järkevästi perustella kannattavaksi kilpailukyvyn avulla mutta suorastaan törkeää on se kuinka yhteiskunta on määritelty rahantekokoneeksi ja politiikka talouden säätönappulaksi.

Elinkeinoelämän edunvalvojat ja taloustieteilijät ovat sumuttaneet poliitikkoja ja määritelleet yhteiskunnan ja ihmisen välineiksi rahan teolle.

Valtaeliitti ei suostu itse säästötalkoisiin. Hpyrkivät riistämään kaiken minkä vain käsiinsä saavat. "Ryöstä ja juokse" onkin monikansallisten yhtiöiden tunnuslause, kun ne vieläpä toimivatkin veroparatiiseilta käsin.

Edellä oleva ajattelutapa kaventaa ajattelua ja innovatiivisyyttä, koska se sulkee pois mahdollisuuksia ja edustaa vain rahan maailma ja sadomonetarismia. Niin voi aki tuotakin sanaa käyttää tästä rystökapitalismista, junkiona toimii nyt tämä lemuava EU ja tunkion kunkkuina mm.

" VATT-ylijohtaja Juhana Vartiainen ei tajua talousdemokratiasta tuon taivaallista ja on ajamassa Suomen hyvinvointivaltiota alas. Kun näiden ylijohtajien retoriikalla suomesta voidaan tehdä köyhä, jos heidän palkkioitaan korotetaan kymmenillä tuhansilla per vuosi, kuten Fortumin Mikael Lilius tässä juuri pyyteli 10 000 € korotusta palkkioihinsa"

.. tämä esimerkkinä kuinka politiikka ja virkamiehet ovat alistettu elinkeinoelämän juoksupojiksi. Maksajana on ..ei enempää ei vähempää kuin kansa.

Ulkomaalaisella työvoimalla on kotimaan markkinat romutettu ja työn jälki on todella kaameaa. Kalliiksi tulee osaamattomien virolaisten ja muiden vierastyövoiman käyttö. Amattitaitoisia suomalasia halveerataan ja esimerkiksi lähihoitajat korvataan hoiva-avustajilla. Sääntöjä rukataan valitettavasti vain yhteen suuntaa.

Jätän Raamatun tällä kertaa muuten pois ja tyydyn vain mainitsemaan, että hyvin on lopunajan ihminen kuvattu tässä tietokirjassa - vai mitä olette mieltä siitä, että ottaa valoksen omasta anusreijästään ja laittaa koristeeksi. Mikään ei tunnnu riittävän, kaikki mennyt kauhu alkaa tuntua pieneltä niihin mahdollisuuksiin verrattuna jotka meillä on nyt käytettävissä.

KISS = Keep It Simple Stupid!

Käyttäjän eskoseppanen kuva
Esko Seppänen

Risto A.
Sinua hämännee se, että siinä on monta pointtia (pointti on idolisi Stubbin suosikki-ilmaus, ja yleensä hän luettelee niitä vähintään kolme). Yritäpä tästä näkökulmasta uudelleen. Pidä sopimattomana sitä, että Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja - varmaankin erillistä korvausta vastaan - on esittämässä oman firmansa köyhien näkökulmasta perusteetonta, aikaan ja tuloksiin yhteensopimatonta palkkionkorotusta valtion yhtiöiden ylimmän tuloluokan toimitsijoille. Se esitys ei vedätä köyhien eläkkeitä ylös mutta vedättää muiden yhtiöiden ennestäänkin hyvin palkatun johtorälssin palkkoja kohden rikkaiden taivasta. Tuomitse siis tällainen vedätys. Näe yritysten rahojen maastapaon moraalisesti arveluttava lisääntyminen ja vaadi tätä eliittiä osallistumaan isänmaan rakennustyöhön. Ymmärrä, että poliitikot eivät voi olla moraalisesti samaa laatua kuin yritysjohtajat. Kansa potkii valta-asemista luottamuksensa menettäneet poliitikot, mutta yritysjohtajat panevar punaiset housut jalkaansa ja halventavat puheillaan demokratiaa ja kansanvaltaa. Kun luet blogin uudelleen, muun muassa tällaisia pointteja löydät, jos sinulla on sama logiikka kuin kirjoittajalla.

Anna-Leena Nieminen

"Ymmärrä, että poliitikot eivät voi olla moraalisesti samaa laatua kuin yritysjohtajat. Kansa potkii valta-asemista luottamuksensa menettäneet poliitikot, mutta yritysjohtajat panevar punaiset housut jalkaansa ja halventavat puheillaan demokratiaa ja kansanvaltaa"

Hyvin harvoin potkivat ja jos potkivat nostavat sitten takaisin, kts. esimerkiksi Kauko Juhantalo tapaus.

Mitä kommenttiisi demokratiasta tulee niin sitä pitääkin halveksia moraalittomana ja epätaloudellisena pakkovaltaisena järjestelmänä.

Lainaan tässä professori ja taloustieteilijä Hans-Hermann Hoppen osuvia sanoja...

    "EU on vain jättimäinen tulojen ja varallisuuden uudelleenjako-kone, Saksasta ja Alankomaista Kreikkaan, Espanjaan, Portugaliin, jne. Se tulee myös selväksi, että sama järjettömyys, on olemassa jopa kussakin yksittäisessä maassa: tulonjakopolitiikka
    - ja aina sama kieroutunut kaava: tulonjakopolitiikkaa tuottavammilta mailta, alueilta, paikoista, yrityksistä ja yksityishenkilöiltä, jotka ovat vähemmän tuottavia tai ei tuottavia ollenkaan. Konkurssi tuo kaiken tämän näkyville dramaattisesti.
    Ja ehkä sitten lopuksi tulee oivallus, että demokratia - jonka nimissä kaikki nämä likaiset ​​temput on tehty - ei ole mitään muuta kuin erityisen salakavala kommunismin muoto, ja että poliitikot jotka ovat takoneet tämän moraalittoman ja taloudellisen hulluuden ja joilla ovat siten rikastuneet henkilökohtaisesti (eivät tietenkään ole vastuussa vahingoista mitkä ne ovat aiheuttaneet!), ovat pelkkä halveksittava kommunististen roistojen joukko."
Käyttäjän PeliSuomi kuva
Pertti Lindeman

Valitettavasti yritysjohtajien ahneus on pientä siihen nähden, mitä oikeasti on tapahtunut ja tapahtuu :-(

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183918-p...

Käyttäjän SamuliKetola kuva
Samuli Ketola

Kiitokset Esko S. "Kummallisella tavalla media on tässä asiassa ottanut kovin myönteisen kannan palkkioiden korotuksiin ja alistuu vallan linnakkeiden portinvartijan tehtäviin." Tuo on tärkeä kysymys meille. Mitä on tapahtumassa mediassa, "riippumaton ja itsenäinen" media ei oikeastaan toimi enää, muuten kuin tavallisten, mutta rohkeiden ihmisten somessa. Toimittajat ja tutkija ym. asiantuntijat näyttävät menettävän inhimillisen elämän edellytykset - kriittisen ajattelun,moraalin, rehellisyyden ja ammattiylpeyden. Oikeastaan kysymyksen vastaus on selvä. Kaikki ovat mahastaan kiinni rahan kautta valtaan, mitä tässäkin maassa kyttää ylikansallinen imperialismi. Media on alistettu tuon vallan alle ja koneistoksi. Siinä se.

Marketta Timonen

Minulle on jäänyt tästä vilkkaasta keskustelusta huolimatta epäselväksi: "Pyysivätkö ko. yritysjohtajat ITSE palkankorotusta vai tarjosiko Hyssälä hyvää hyvyyttään sitä?

Käyttäjän MikaKovin kuva
Mika Kovin

Ei se "hyvää hyvyyttään", vaan silkkaa häikäilemätötä ahneuttaan. Se on tai olisi vain päänavaus, joka tarkoittaa, että jos nuo olisivat nyt toteutuneet, olisi siitä seurannut koko eliitin parku, että meille muille myös. Että varsinkin liikelaitokset ja yksityiset olisivat nyt jääneet oikein kuoppaan, josta ei millään pääsisi ilman oikein kunnon korotuksia. -- Kyllähän te tiedätte -- kun mikään ei riitä!?

Pekka Sandberg

Koskahan historia toistaa itseää .kuten on tapana.?

Käyttäjän MarkkuKivel kuva
Markku Kivelä

Eskoseppänen hyvä, harvoin tarvitsee sinun kirjoituksiasi korjailla, mutta kun lähdit Juha Sipilän virkanimitys kannanottoja rääpimään, haluan sanoa:
Liisa Hyssälä nimitettiin Kelan johtoon jo alkuvuodesta 2010, jolloin Juha Sipilä ei ollut edes eduskunnassa. Keskustan puheenjohtajaksi hänet valittiin 2012. Tuon linjapuheensa hän piti valintansa jälkeen.
Jos lähdemme muistelemaan sinun aikaisia 1987-1996 "virkanimityspaketteja" SKDL/Vasemmistoliitto, niin kyllä Eskollakin on huono muisti ja heikko itsekritiikki.

Timo Rapakko

Tervehdys Esko,
vaikka olemmekin aivan eri aatteen miehiä, pidän mielipiteitäsi Suomen tapahtumista, lähes aina, täysosumina ja "rehellisen tuntuisina".

Olisin kysynyt aiheeseen liittyen kohteleeko VEROTAMME "herroja" mielestäsi yhtäläisesti kuten "tavallista" kansaa ?

Kaksi esimerkkiä:
Luuletko verottajan seuraavan maamme suurimman veropakolaisen, Björn Wahlroosin oleskelua siltä osin, missä maassa hän pääosin vuodesta oleskelee eli missä maassa tosiasiallisesti olisi tullut verottaa perinnön siirto ?

Toinen tapaus on Paavo Väyrynen, entinen partiokaverini Keminmaalta.
Viime presidentinvaalikamppanjan aikana Paavo kehui televisiossa, kuinka hän oli jo myynyt vaalimukiaan 100 000 kappaletta ja kertoi hinnaksi 30 euroa kappale, ja pani rahan taskuun. Mikäli hänen kertomansa pitää paikkansa tulokertymä oli 3 milj. euroa !!! Tästä varmasti jäi verotettavaa tuloa ja paljon! Paavohan muuten sanoo, että hän on ahkera ja säästäväinen. Mielestäni hän on erityisen ahne.

Mitä mieltä olet, onko verottajamme päästänyt nämä herrat kuin "koirat veräjästä" vai onko seuranta ja seuraamukset olleet samanlaisia kuin viiden euron pizza-myyjillä ?

Toimituksen poiminnat