*

eskoseppanen

Yhteiskuntasopimuksen vapaamatkustajat

 

Kun puhun verotuksen epäoikeudenmukaisuudesta, nostan esiin lain mukaan pääomatulojen saajille annettavien tulojen tietyt verovapaudet. Niiden ansiosta pörssiiin listautumattomien yritysten omistajat saavat yli puolet heille maksetuista osingoista verovapaina. How come?

 

Tämän takia olen kummastuneena seurannut neuvotteluja ns. yhteiskuntasopimuksesta.

 

Olen hämmästellyt sitä, että ammattiyhdistysliike purematta nielee sisäisen devalvaation ja sen kautta EU:n meille määräämät joustot eli heikennykset työntekijöiden työehtoihin ja että se tekee niin vaatimatta suomalaisten pääomien omistajia osallistumaan näihin elinkeinoelämän esittämiin talouden uudelleenkäynnistämisen talkoisiin.

 

Jostakin syystä ay-liike vaikenee sen, että teollisuusyhtiöt jakavat omistajilleen osinkoja enemmän kuin investoivat uuteen tuotantoon. Investoinnit hyödyttäisivät kaikkia, osingot sen sijaan hyödyttävät vain saajiaan. Osinkoina jaettavat laiskat pääomat hakeutuvat sitten ikään kuin luonnonlain voimalla Panamaan ja muihin veroparatiiseihin tuottamaan saajilleen verotonta ja laitonta tuottoa. Ylelle kaino mutta luja toivomus: Panaman kautta isänmaatamme parturoivien verorikollisten nimet on saatava julki!

 

Minä en usko, että yksikään näistä varmaankin noin 10 000 kilometrin päähän Suomesta perustetuista ja parinkymmenen miljoonan euron arvosta suomalaisia vientituotteita sinne myyvästä yrityksestä on siellä muusta syýstä kun veronkiertotarkoituksessa.  Ne, jotk,,a uskovat lailliseen verosuunitteluhöpötykseen, ovat mielestäni hyväuskoisia hölmöjä.

 

Omistajilla on Suomessa  liittolainen, joka valvoo heidän etujaan.

 

Joukko veronkiertäjiä, jotka ovat tehneet veropetoksen, on vapaaehtoisesti ilmoittautunut Suomessa rikkaiden liittolaiselle eli verottajalle ja saanut siltä arvokkaan synninpäästön rikoksestaan: heille on määrätty vain pieni veronkorotus heidän veropetosvuosiltaan toimitetussa uudelleenverotuksessa. He ovat saaneet siinä yhteydessä lisätä verotukseensa peiteltyjen tulojen ohella myös mahdollisia (osakemyyntien) tappioita, ja sen ansiosta nämä verorikolliset ovat saattaneet saada petoksensa tunnustamisesta veronkorotusta huomattavasti suurempia veronpalautuksia!

 

Syksyllä kokoomus ajoi erityistä ”tehokkaan katumisen” eli verorikollisten armahduksen lakia, jossa veropetoksen olisi saanut anteeksi itse rikolliseksi ilmoittautumalla.  Se laki meni roskakoppaan, kun lain esittäjät huomasivat, että Suomessa jo on sellainen käytäntö. Se on syntynyt ilman että siihen tarvittiin uusi laki.

 

Kun verottaja päätti (2 prosentin!) veronkorotuksesta, se tuli siinä yhteydessä päättäneeksi myös siitä, että asia ei mennyt poliisitutkintaan eivätkä rikollisten nimet tulleet julki.

 

Verottaja on julkaissut kymmeniä vuosia sellaisia verotilastoja, joiden perusteella me kansalaiset olemme saaneet tietoa pääomaverotuksen kohtaannosta. Elämme nyt kuitenkin sellaista aikaa, että tätä aikaa ei enää haluta kuvata kansalle tarkoilla verotilastoilla. Vuosi 2014 oli ensimmäinen vuosi, jolloin näitä tilastoja ei ole annettu julkiseen jakeluun – ja sillä tavalla Suomi vaikenee näistä suomalaista yhteiskuntaa kuvaavista tiedoista, joilla mitataan oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Kaikki verot maksuun samalle viivalle!

 

Kun pyysin näitä vaiettuja tietoja verottajalta, sain käyttööni hyödyllisen linkin, ja jos minä sen sain, sen voi tässä julkistaa muidenkin käyttöön: http://vero2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Vero/

 

Nämä monimutkaiset ja arkikäytössä isotöiset tilastot kertovat, että Suomessa noin 1 prosentti kansalaisista sai vuonna 2014 noin 45 % kaikista veronalaisista pääomatuloista (joita oli yhteensä 9 072 miljoonaa euroa).

 

Ei siinä kaikki. Pörssiyhtiöiden osingoista (1 137 miljoonaa euroa) 15 % on verovapaata ja pörssiin listaamattomien yhtiöiden osingoista (2 575 euroa) sitäkin paljon suurempi osuus 56 % on saajalleen verovapaata tuloa. Verovapaiden osinkojen ohella myynti- eli luovutusvoittojen perustana olevista kauppahinnoista saa – omaisuuden todellisesta hankintahinnasta riippumatta – tehdä verottoman hankintameno-olettaman, jonka perusteella kauppahinnasta 20-40 % on verovapaata.

 

Eniten jäänee valtiolta verotuloja saamatta niistä pörssiin listaamattomien yhtiöiden sekä pörssiyritysten 10 prosentin verovapaan omistuskynnyksen ylittäville holding-yhtiöille maksamaista osingoista, joista ei mene lainkaan veroa. Kaikki pääomatulojen saajathan ovat sen lisäksi vapaita kunnallisveroista.

 

Mitään yhteiskuntasopimuksia ei pidä tehdä, jos kaikenlaiset verojänikset pääsevät taskut täynnä verottomia pääomatuloja pakenemaan veronmaksua niistä verotuksen porsaanrei´istä, jotka heille ovat vappaasti tarjolla ahneuden vietin tyydyttämiseksi palkkatulonsaajien ja eläkeläisten kustannuksella.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (39 kommenttia)

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Mainitsit tuossa ay-liikkeen. Olisiko sinulla tietoa amattiliittojen sijoituksista ja niiden saamista verottomista osingoista. VVO:n tapaus on ollut tänä keväänä uutisoinnin aiheena, mutta se taitaa olla jäävuoren huippu.

Joku on varovasti arvioinut, että amaattiliitojen sijoitusten arvo lähentelee miljardia euroa. Mihin ne on sijoitettu on vain muutamien uskottujen henkilöiden tiedossa. Voisiko siellä olla myös kytköksiä veroparasiitiyhtiöihin tai epäeettisiin sijoituksiin kuten ihmisoikeuksia ja alipalkkattujen ihmisten hyväksikäyttöön suunnattuihin sijoituksiin.

Keskimääräisellä sijoitetun pääoman tuotolla voitot ovat 300-500 miljonaa euroa verottajan ulottumattomissa.

Säätiöt ja yleishyödylliset yhtiöt ja yhteisöt eivät tietenkään pääse näissä asioissa puhtain paperein. Miksi niiden toimintaa ei oikeasti tarkastella yleishyödyllisyyden toteutumisen kannalta ? Sinulla voisi olla kymmeniä vuosia kestäneen sisukkuutesi ansiosta puuttua myös edellämainittuun pimeään verovälttelyyn. Alkaa jotenkin käydä yksipuoliseksi tämä yhden ryhmän tutkiskelu joka ilmetyy tällekkin palstalle noin puolen vuoden välein. Kaiken lisäksi heidän verotuksensa lailla määritelty oikeaksi.

Blogistin näkemykseen yhdyn siitä, että mitään yheiskuntasopimusta ei pidä tehdä, koska yksi osapuoli saa yleishyödyllisyyteen vedoten pitää omaisuutensa ja verovaroin tuetun sijoitustomintansa tuotot sailaisina.

Käyttäjän Creap kuva
Vesa Nikkanen

Vähän jäi mietityttämään sijoitetun pääoman tuotto. Harvassa ovat ne, jotka saavat 30-50% tuoton pääomalle.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Vesa Nikkanen

Olen pahoillani epämääräisestä ilmaisusta. Tietenkin yhteisöjen ja esim eläkevakuutusyhtiöiden sijoitusperspektiivi on pitkä eivätkä he käy lyhyttä kauppaa. Kuitenkin on varmaa, että myös säätiöissä ja yleishyödyllisissä yhdistyksissä käydään pankkiirien tai varainhoitajien välityksellä/suosituksesta omaisuuden arviointia ja haetaan parasta mahdollista tuottoa. Olisi herkullista tietää sijoittaako ay-liike yleensäkkään suomalaiseen teollisuuteen.

Helsingin pörssin suurten yritys OMXH25-osakeindeksi on noussut vuoden 2009 alun pohjista yli 200 prosenttia, vaikka talous muuten ei ole kasvanut tuosta ajasta yhtään. Tietenkään yhteisöjen salkut ovat jaettu globaalisti riskinäkemyksen mukaan. Sitähän me emme tiedä, koska sijoitukset ovat näkymättömissä.

Määrätyissä piireissä kurssinousua pidetään ansiottomana ja se pitäisi ehdottomasti sosialisoida valtiolle kokonaisuudessaan.

Suomessa on kuitenkin järjestelmä luovutusvoiton verotuksesta. Luovutusvoittoa eli myyntivoittoa syntyy, jos kiinteistö, arvopaperit, kuten asunto-osakkeet ja pörssiosakkeet, tai muun irtain omaisuus myydään tai vaihdetaan korkeammalla hinnalla kuin millä se on aikoinaan hankittu.

Luovutusvoitto voidaan aina laskea myös vähentämällä luovutushinnasta hankintameno-olettama. Hankintameno-olettama on 40 prosenttia luovutushinnasta, jos omaisuus on omistettu vähintään 10 vuotta, ja 20 prosenttia, jos omistusaika on alle 10 vuotta. Hankintameno-olettaman lisäksi luovutushinnasta ei saa vähentää mitään muuta. Joten kaikkea arvonnousua ei sentään sosialisoda. Tämän jälkeen luovutusvoitosta maksetaan vero.

Yksityishenkilöt maksavat luovutusvoitosta joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta vuonna 2016 veroa 30 prosenttia, 30 000 euroa ylittävältä osalta 34 prosenttia.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Miljardi euroa ay-pääomaa on tosiaan kaiken järjen mukaan reilusti alakanttiin, kun pelkästään "kiukkuisten kassatätien" PAM omistaa 120 miljoonaa taseensa mukaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Säätiöt ja yleishyödylliset yhtiöt ja yhteisöt eivät tietenkään pääse näissä asioissa puhtain paperein."

Ay-liikkeen veronkierto on tyylipuhdasta hyvävelitoimintaa, eli koska nuo toisetkin niin kyllä meillekin. Asettamalla säätiöiden liiketoiminta veronalaiseksi tulisi ay-liike samalla verotettavaksi. Lapsellista väittää ettei Suomi mitään verokierrolle mahda, suvereenina valtiona Suomen hallitus voi poistaa lähes kaiken veronkierron kuten Ruotsikin tekee.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Öhöm. Suomessa veronkierron suhde talouden kokoon on pienempi kuin Ruotsissa.

Käyttäjän erkkil kuva
Erkki Laukkanen

Kyllä se näyttäisi Ruotsissa olevan ihan samaa tasoa, noin 5 % bruttokansantuotteesta vuonna 2007. Siellä tosin puhutaan verovajeesta (skattefel)joka kattaa myös aggressiivisen verosuunnittelun. https://www.skatteverket.se/download/18.5c88598914...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #22

Kyllä, tuoreemman, oliko nyt 2013 arvion mukaan, Suomessa ja Ruotsissa ne ovat hyvin lähelle samaa luokkaa. Suomessa 13,7% ja Ruotsissa 14%.

Suomessa puhutaan myös verovajeesta, jonka tärkeimmät aiheuttajat ovat alennetut verokannat ja verojen maksuvaikeudet.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Suurin osa Suomen veronkierrosta (verosuunnittelu) on laillista toisin kuin Ruotsissa. Toiseksi Suomessa ei ole tutkijoita laskemassa kuinka paljon veroja kierretään.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kyse on EU:n arviosta veronkierrosta jäsenmaissa.

On eri asia tutkia veronkiertoa rikoksena kuin akateemisessa mielessä.

90% veronkierrosta on sitä ministerien oviremonttia ja kuuden euron pitsaa. Veronkierto katoaisi lähes kokonaan esimerkiksi kieltämällä käteinen raha.

Ainakin siihen asti kunnes joku keksii ruveta vaihtamaan hyödykkeitä pitsoihin ja oviremontteihin.

Juhani Kahela

Oikeampi tapa olisi laskea yrityksiä ja sijoittajia, jotka jättävät tämän verohelvetin. Itse luulen päässeni sijaluvulle yli 10.000.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

"Eniten jäänee valtiolta verotuloja saamatta niistä pörssiin listaamattomien yhtiöiden sekä pörssiyritysten 10 prosentin verovapaan omistuskynnyksen ylittäville holding-yhtiöille maksamaista osingoista, joista ei mene lainkaan veroa."

Tämähän on tehty kolminkertaisen verotuksen välttämiseksi. Holding-yhtiöstä varoja nostettaessa osingonsaajat ovat nimittäin verovelvollisia.

"Verovapaiden osinkojen ohella myynti- eli luovutusvoitoista saa – todellisesta hankintahinnasta riippumatta – tehdä verottoman hankintahintaolettaman, jonka perusteella siitä tulosta 20-40 % on verovapaata."

Myyntivoitosta ei saa tehdä hankintameno-olettamaa vaan myyntihinnasta. Siinä on melkoinen ero. 20% hankintameno-olettamalla osakkeen hinnan olisi täytynyt viisinkertaistua jotta siitä olisi myyjälle mitään iloa. Pörssissä osakkeen arvo viisinkertaistuu keskimäärin noin 17 vuodessa, jossa ajassa inflaatio olisi kevyesti tehnyt paaaaljon enemmän tappiota sijoittajalle kuin hankintameno-olettama tuo hyötyä. Osakkeen arvo kärsii inflaatiosta eikä verottaja huomioi sitä mitenkään.

Duunareiden eläkerahastojen sijoitustuotot olivat muuten suuremmat kuin nuo kaikkien suomalaisten saamat pääomatulot. Kasvoton kapitalistiduunari sortaa itse itseään?

Käyttäjän eskoseppanen kuva
Esko Seppänen

Olet oikeassa. Myyntihinta on ihan eri asia kuin myyntivoitto. Olin huolimaton.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Saat anteeksi, sorrun siihen usein itsekin. Kyse oli kuitenkin lauseesta vailla pointtia.

Onko sinulla käsitystä kuinka paljon hankintameno-olettamasta syntyy verovelvollisille etua? Siis jos oletetaan että vaihtoehtona olisi todellisen ostohinnan mukaan verotettu luovutus? Toinen kiinnostava vertailu olisi myös tehdä tuo vertailu rahanarvonkerroin huomioiden.

Käyttäjän eskoseppanen kuva
Esko Seppänen Vastaus kommenttiin #8

Ottaen huomioon suomalaisten osakeyhtiöiden pienet osakepääomat, joilla menestyneidenkin ja kypsässä iässä hyvää tuloa tuottavien yritysten alkutaival on rahoitettu, luulen, että hankintameno-olettama on useissa tapauksissa lähes puhdasta tuloa saajalleen. Mitä vanhempi yritys, sitä suurempi osuus myyntivoitosta on puhdasta tuloa. Jos perheyrityksissä saanto on ollut periminen, sen osalta perintöverona maksettu vero tehnee mahdolliseksi täyden hankintameno-olettamaan perustuvan verottoman osuuden.

Jonkinlainen inflaation huomioiva hankintameno-olettama pitää olla, mutta nyt se on mekaaninen ja riippumaton inflaatiosta

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #14

Kieltämättä ymmärrän nyt pointtisi. Listaamattomista yrityksistä löytyy melkoisia arvonnousuja kohtuullisen lyhyessä ajassa. Itse vertasin lähinnä pörssissä tapahtuviin muutoksiin. Siellä harvemmin nähdään mitään niin dramaattista että neljän tonnin nyrkkipaja on viiden vuoden päästä sadan miljoonan firma.

Jukka Laine

Miten verokilpailua voisi suitsia? Suomessa on liian kireä verotus, korkea veroaste, ikääntyvä väestö ja eläkepommi tilanteessa jossa globaalit rahoitusmarkkinat ovat kaikkien saatavilla.

Mikä on realismia. Vaikka ei tule yhteiskuntasopimusta, joka parhaimmillaankin voi saada Suomen talouden ''kasvamaan'' euroalueen inflaation verran, niin miten Suomi saa investointeja, työvoimaa ja verotuloja? Ilman veroalea ei yhteiskuntasopimus ole kuin pieni askel, joka tuskin maksaa edes itseään takaisin.

Suomen ongelmana on julkistalouden eläköityminen, johon ei ole suunnitelmataloudessa varauduttu. Kukaan suomalainen ei tuo varoja Suomeen veroparatiisista. Yhdysvallat nimettömänä rekisteröitäville yhtiöille tai Saksakin ovat parempia peiteyhtiöille. Miten me voidaan selviytyä ihan oikeasti?

Jukka Laine

Taloussanomien mukaan Saksassa laillinen verosuunnittelu vähentää verotuloja 2 kertaa enemmän kuin laiton. Se ei tietysti auta Suomea yhtään. Pääomapakoa tapahtuu myös aivojen ja lahjojen muodossa. Koulutetaan osaajia kasvumarkkinoiden tarpeisiin ja verotetaan itsemme hengiltä. Hullut kantavat vaan edelleen säkillä valoa tupaan. Hyvinvoinnin nimissä. Kansa on Euroopan köyhälistöä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Miten verokilpailua voisi suitsia?"

Lopettamalla laillisen veronkierron.

Jukka Laine

Miksi meillä ei ole rikkaita veronrakastajia? Yksikään yritys ei kasva ja työllistä, jos sen ainoa tehtävä on ruokkia poliittista järjestelmää, joka haluaa jakaa vastikkeettomia etuuksia ja poliittisia lupauksia (eläkkeitä jne.) äänestäjille.

Eikö sellainen maailma ole muutoinkin ahdasmielinen ja ankea, jos ihmiset joutuvat miettimään mitä muut ajattelevat heistä ja heidän kulutuksestaan. Tälläisen katkeruuden ilmapiirin luominen ei ainakaan tee Suomesta tuleville polville parempaa paikkaa (eläkevelkojen lisäksi). Syytetään ihmisiä jotka haluavat elää kuten vapaassa maailmassa eletään. Voi voi....

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Oletko joskus miettinyt miksi pörssiyhtiöihin sijoitetaan yksityisiä varoja?

Yrjö Ikäheimo

Olen miettinyt.Perustuun varmaankin siihen että saadaan parempi tuotto kuin pankkikorolle. Joka taas perustuu mihin?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Jostakin syystä ay-liike vaikenee sen, että teollisuusyhtiöt jakavat omistajilleen osinkoja enemmän kuin investoivat uuteen tuotantoon.

Kapitalisti yrittää sijoittaa rahan sinne, missä sille saa parhaan tuoton. Eikö tuon yhtälön viesti ole se, että uuteen tuotantoon investoiminen ei ole yhtä taloudellista kuin rahan maksaminen osinkona ulos, ja sen siirtäminen johonkin kannattavampaan kohteeseen, ehkä toisiin yhtiöihin tai ulkomaille.

Hallitus yrittää kertomansa mukaan järjestellä asioita niin, että Suomen talous pyörisi nykyistä paremmin. Tavoitteena kai se, että kapitalisti innostuisi sijoittamaan uuteen tuotantoon. Ilmeisesti kuitenkin pidät hallituksen sisäisen devalvaation yritelmiä huonoina. Markka-aikana markka olisi devalvoitunut ulkoisesti jo kauan sitten, ja talous olisi lähtenyt pyörimään nykyistä paremmin. Mitä lääkettä ehdotat nykyisiin ongelmiin? Markkaan palaamista ja devalvoitumista, vai sisäistä devalvaatiota (et kai), vai ehkä pääomatulojen verottamista (voisi johtaa pääomien vapaan liikkuvuuden aikana pääomapakoon), vai lisää velkaa talouden vauhdittamiseen, vai mitä? Joku lääke sinullakin asiaa paljon harkinneena taloisviisaana kai tilanteeseen on.

Käyttäjän eskoseppanen kuva
Esko Seppänen

Tilanne on hankala. Markkinat vievät eivätkä valtiot edes vikise. Talouden "suursäätila" määrää pienen maan liikkumavaran, jota ei nyt Emusta johtuen ole. EU:lla ei ole tässä tilanteessa ongelmiin ratkaisua, vaan pikemminkin se on sisäisine devalvaatioineen ja federalistine yhteisvastuupyrkimyksineen osa deflaaatio-ongelmaa. Euroopan keskuspankki luo rahaa tyhjästä ja pitää pankit pystyssä rahoittamalla niiden finanssituotekaupankäynnin arvopaperimarkkinoilla, mutta se tapahtuu reaalitalouden kustannuksella: halparahaa ei käytetä työllistäviin investointeihin.

Samaan aikaan maapallomme lämpenee, kemikalisoituu ja saastuu. Kansainvaellukset ovat alkaneet USA:n pommittamista maista Eurooppaan, eivätkä ne elvytä kohdemaiden talouksia vaan lisäävät julkisia menoja.

Isoilla linjoilla nyt pitäisi palauttaa finanssikapitalismiin kuri ja järjestys. Pankit, joille on viimeisten kuuden vuoden aikana määrätty laittomasta toiminnasta ja markkinoiden manipuloimisesta sakkoja 230 miljardia dollaria, on palautettava reaalitalouden rahoittajiksi varsinkin kun niiden toimeentulo riippuu julkisesta keskuspankkien halparahasta.

Kun Saksa toipui toisesta maailmasodasta, sen jälleenrakennus rahoitettiin USA:n raha-avulla, velkojen leikkaamisella ja inflaatiolla. Isoilla linjoilla isojen velkojen maksuun ei ole muita lääkkeitä. Kreikkaan ja seuraavaksi Portugaliin ei saada elinkelpoista taloutta ilman näitä Saksan mallin mukaisia toimia, joita Saksa vastustaa muiden maiden malliksi.

Minä pidän ainoana kansainvälisen talouskehityksen moottorina ja käytettäväksi yksityispankkien myöntämien riskivelkojen sosialisoinnin velkaannuttamien valtioiden velanhoidon lääkkeenä nykyistä suurempaa inflaatiota. Tämä käsitys saattaa ensi kuulemalta tuntua kummalliselta. Inflaatiohan syö kansan ostovoimaa, ja se kompensoidaan kansalaisille aina vasta jälkikäteen palkkojen ja sosiaalisten etujen (eläkkeiden jne) korotuksilla. Tiedän, että se nostaisi valtioiden tarvitsemien lainojen korkotasoa, mutta se on kuitenkin ainoa tapa saada valtiot velanhoitokykyisiksi. Mielestäni inflaatiotavoite pitää nostaa Euroopan keskuspankin nykyisestä 2 prosentin tavoitteesta 4-5 prosenttiin.

Mitä sitten Suomeen tulee, me olemme riippuvaisia kansainvälisestä taloustilanteesta. jota varjostaa pankkikriisin ja tällä kerralla monia aikaisempia rysäyksiä suuremman kriisin pelko. Finanssikapitalismi on ajautumassa tilanteeseen, jossa usko sen rakenteisiin horjuu.

Meidän pitäisi tässä vaiheessa selvittää Emusta eroamisen hinta, ja vähintään yhtä tärkeää olisi selvittää Emussa pysymisen hinta.

En suoralta kädeltä uskalla kannattaa Emusta eroamista yksin, siis että vain me jättäisimme sen. Siihen ei olisi pitänyt liittyä, mutta kun siinä ollaan, eroaminen aiheuttaisi mielestäni niin paljon kustannuksia, että vaikka näkisin eroamisen viisaaksi, tekisin sen mieluiten joidenkin muiden maiden kanssa yhdessä.

Suomessa on ostatettu kriisitietoisuutta siinä hengessä, että jotain tarttis tehdä. Valitettavasti Sipilän hallitus koostuu untuvikkopoliitikoista, jotka eivät kykene tekemään päätöksiä ja panemaan niitä toimeen. Jos oikeistolla on nyt riittävästi tukea eduskunnassa, sen on tehtävä mitä nyt on tehtävä. Huonoin on tämä nykyinen tilanne, jossa hallitus esimerkiksi päätti työllisyysasteen nostamisen 68 prosentista 72 prosenttiin (niin kai se oli), vaikka kaikki tietävät, että se päätös on vain toiveajattelua. Kun työttömyys maksaa valtiolle 5 miljardia euroa eli vuosittaisen uuden lainatarpeen verran, ne rahat pitäisi käyttää tehokkaammin työllistämistatarkoituksiin. Kannatan vanhaa kunnnon velvoitetyöllistämistä: mieluummin työtä kuin työn odottamista.

Suomen vahvuus on suhteellisen alhainen velkaantumisaste, jota radikaalisti parantavat työeläkerahastojen saatavat eläkkeiden maksuun kerätyistä sijoitusrahoista. Monissa suurissa EU:n jäsenmaissa ei ole varauduttu samalla tavalla eläkkeiden maksuun. Ne rahat, joista 70 % on sijoitettu ulkomaille, on saatava kotimaan investointien rahoittamiseen. Onhan aivan käsittämätöntä, että ulkomaisille rahoittajille kannattaa Suomessa se, mikä ei kannata suomalaisille.

Tämä edellä oleva oli keväisen sunnuntaiaamun tajunnanvirtaa ennen siirtymistä Formulakisan katseluun, mutta jotain aineksia siinä lienee minulle esitettyyn kysymykseen.

Käyttäjän erkkil kuva
Erkki Laukkanen

Esko, tuo antamasi linkki johtaa Tilastokeskuksen alkuvalikkoon. Antaisitko tarkennusta.

Käyttäjän eskoseppanen kuva
Esko Seppänen

http://vero2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Vero/
Kyllä tämä minulla johtaa "verohallinnon tilastotietokantaan", jossa ensimmäisenä on uusi linkki "henkilöasiakkaiden tuloverotilasto". Se on teknisesti vähän monimutkainen käyttää, mutta sinun kokemuksellasi asiat löytyvät sieltä.

Käyttäjän HannuMyllynen kuva
Hannu Myllynen

Oleellinen ongelmamme on , ettemme tee tuottavaa työtä tarpeeksi emmekä yritä ja kannusta yrittämistä. Emme myöskään houkuttele investoimaan Suomeen. Suomalaisten investoinnit Suomeen ovat pienemmät kuin käyttöomaisuudesta tehtävät poistot.

Muutaman miljoonnan suomalaisen työ on myytävissä 7 miljardin ihmisen maailmanmarkkinoille suhdanteista ym riippumatta jos yhdessä niin päätämme ja teemme.

Ketään emme voi pakottaa yrittämään , työllistämään, tekemään työtä tai investoimaan emmekä millä ehdoilla tahansa. Pitää kannustaa ja palkita yrittämisestä ja työnteosta eikä päinvastoin.

Agressiivinen verosuunnittelu ja veronkierto on pääosin sopeutumista, jonka lopettaminen todennäköisesti vähentää ellei lopeta toimintaa Suomessa.

Taloudellisen toiminnan edistäminen ja veronmaksuun kannustaminen on välttämätöntä. Verotus koetaan kohtuuttomaksi ja verovarojen käyttö tehottomaksi ja epäoikeudenmukaiseksi. Siitä huolimatta jotkut maksavat vapaaehtoisesti enemmän veroja kuin mitä on välttämätöntä.

Julkisen hallinnon ja tuotannon on todistettava toimintansa tuloksellisuudesta ja kustannuskehityksestä. Miksemme saa esimerkiksi raportteja julkisten palvelujen kokonaisyksikkökustannuksista? Miten voimme vertailla eri toimijoiden tehokkuutta ja taloudellisuutta?

Jukka Laine

Suurten ikäluokkien eläköityminen, menojen kasvu ja kiristynyt kokonaisveroaste pakottavat verosuunnitteluun ja työn ja pääoman kato kohtaa Suomen. Tämä saattaa olla Suomen suurin yksittäinen ongelma verrokkimaihin. Kun velkaelvytys ei toiminut, niin miten työeläkevarojen pumppaaminen Suomeen paremman kilpailukyvyn ja alhaisempien verokantojen maista olisi kestävä ratkaisu.

Koska Suomessa on alhainen velka-aste, niin eikö verotuksen ja veroluonteisten maksujen tulisi olla elvyttävää ja sitä kautta lähtisivät yksityiset investoinnin liikkeelle. Silloin varmasti sijoittajatkin kiinnostuisivat Suomesta ja työeläkevaroillekin saataisiin käyttöä. Suomi tarvitsee lisää pääomaa ja työvoimaa korvaamaan suurten ikäluokkien panos.

Kansainvälisille asioille voimme kovin vähän ja kustannus- ja verokilpailu tuskin loppuvat ihan heti. 90-luvulla oli otollinen hetki uudistaa rakenteita 2010-lukua varten mutta valitsimme 3% talouskasvu hoitaa vajeet linjauksen.

Käyttäjän atsoeerikainen kuva
Atso Eerikäinen

Entäs ay-liikkeen jäsenmaksut, jotka saa vähentää verotuksessa eli ovat poissa valtion kassasta, Esko Seppänen? Tasa-arvo edellyttäisi, että myös muut saisivat tehdä vastaavan vähennyksen. Sitä paitsi jäsenmaksuilla kartutetaan rahastoa (nyt jotain 40 miljardia euroa), jotta voidaan lakkoilla vaikka maailman loppuun asti menettämättä mitään. Ne, jotka eivät ole jäseniä eivät lakkoile, koska se on heidän pussistaan pois.

Ay-liikkeen rahaston veroparatiisikytkökset tulisi myös selvittää.

Käyttäjän eskoseppanen kuva
Esko Seppänen

Siitä vaan selvittämään. Minä kirjoitin ay-liikkeen kasinoherrojen puuhastelusta vuonna 1995 kirjan "Punapääoman romahdus". Siinä on materiaalia selvitystyösi pohjaksi. Aloitapa vaikka tuosta mainitsemastasi "rahastosta", joka on minulle vieras ja jonka olemassaoloon en usko. Jatka sitten vuokra-asuntojen puolelle esimerkiksi VVO:hon, jonka poliittisella rahalla rakennetuista vuokra-asunnoista peritään lehtitietojen perusteella kiskurivuokria. Kyllä nämä ay-liikkeen vuokralaispolitiikan asiat pitää selvittää, eikä asiansa moraalisesti korkeatasoisesti hoitaneella ay-liikkeellä saa olla mitään sitä vastaan. Sehän on jäsenmaksujen verovähennysten osalta julkisesti tuettua kansalaistoimintaa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Talouden "suursäätila" määrää pienen maan liikkumavaran, jota ei nyt Emusta johtuen ole.

Kyllä, ja euro poistaa Suomelta maakohtaisen devalvoitumissäätömahdllisuuden. Mutta Suomi on myös sössinyt itse omia asioitaan, ja sillä on myös mahdollisuuksia korjata virheitään.

> EU:lla ei ole tässä tilanteessa ongelmiin ratkaisua, vaan pikemminkin se on sisäisine devalvaatioineen ja federalistine yhteisvastuupyrkimyksineen osa deflaaatio-ongelmaa.

Euro jäykistää tilannetta, poliitikot ja virkamiehet vetävät federalistiseen suuntaan (kuten aina suurissa organisaatioissa), ja lobbareiden kanssa vetävät myös kabinettipolitiikan suuntaan. Deflaatio ja rahamarkkinoiden säätely tuli tähän mukaan niin, että siirryttiin euron aiemmasta paremmasta no bailout -säännöstä uuteen yes bailout -sääntöön, annettiin valtaa muutaman pankkiirin ja parin johtavan poliitikon kabinetille, ja siiryttiin vakaan euron politiikasta tuon keskeisten pelureiden kabinetin ohjaileman euron aikaan.

Sisäiseen devalvaatioon en osaa suhtautua yhtä negatiivisesti. Minusta jo euroon liityttäessä kaikkien olisi pitänyt ymmärtää, että taloudessa voi joskus tulla takapakkia, ja silloin (maakohtaisen devlvoitumismahdollisuuden puuttuessa) pelkkä maltillinen palkkapolitiikka ei riitä, vaan voidaan tarvita negatiivistakin palkkapolitiikkaa devalvaatiota korvaamaan. Palkkojen nimellisarvon aleneminen on tietenkin kivuliasta, mutta niin on myös tämä Suomen nykyinen mitään tekemättömyyden ja totuttujen palveluiden leikkaamisen linja. Vasemmisto voisi yhtä hyvin kannattaa hyvien peruspalveluiden yhteiskunnan säilyttämistä, ja hyväksyä devalvoitumisen (sisäisen). Nyt niellään hitaasti molempia, siirtäen samalla yhteiskuntaa aiempaa kovempaan suuntaan.

> halparahaa ei käytetä työllistäviin investointeihin

Kannatan talouden äkkinäisiä liikkeitä pehmentävää suhdannepolitiikkaa. Mutta vuosikausien velanoton jatkaminen vuosikausien velanotolla ei ole yhtä toimivaa. Halpa raha ei tule Suomeen, koska Suomessa ei kannata työllistää. Valtio voisi tietenkin työllistää markkinatalouden vastaisesti, mutta ei tuokaan pitkälle kanna, jos muita muutoksia ei tehdä. Entinen halpa raha voi olla kallista rahaa parin vuoden päästä, kun valtion lainoja uusitaan.

> Samaan aikaan maapallomme lämpenee, kemikalisoituu ja saastuu. Kansainvaellukset ovat alkaneet USA:n pommittamista maista Eurooppaan, eivätkä ne elvytä kohdemaiden talouksia vaan lisäävät julkisia menoja.

Aivan. Meidän pitäisi olla jo noita ongelmia hoitamassa, eikä vatvomassa itse sotkemaamme taloutta.

> Isoilla linjoilla nyt pitäisi palauttaa finanssikapitalismiin kuri ja järjestys.

Harmaa talous tulisi saattaa kuriin. Tämä olisi yksi paikka, mutta ei vielä kokonaisratkaisu ongelmaan. Valitettavasti Suomenkin (ja vasemmistonkin pääosan) kannattama vallan siirtäminen keskuskabinetteihin pitänee lobbarit ja pankkirit suitsissa vielä pitkään. Demokratiavajetta sntyy ja kansalaisyhteiskunta kärsii. No, ehkä vallankumous jossain vaiheessa ;-).

> Kreikkaan ja seuraavaksi Portugaliin ei saada elinkelpoista taloutta ilman näitä Saksan mallin mukaisia toimia

Velat olisi pitänyt leikata maksettavan suuruisiksi heti alkuun. Ei Euroopan talous olisi yhden pikkumaan tapauksesta kaatunut - vain joillain yksittäisillä pankeilla olisi ollut ongelmia. Niiden jälkihoito olisi tullut halvemmaksi, eikä olisi sotkenut euron alkuperäisiä periaatteita. Nousun esteitä noissa maissa ovat ainakin poliittisen järjestelmän toimimattomuus ja korruptio. Lisäksi EU:laiset päällepäsmääjät sotkevat tilannetta kuvitellessaan itsestään ja ohjailukyvyistään liikoja. Tukeakin tarivtaan, mutta vain soppakanuunatasolla, ei rahana koko maan ja EU:n kattavaan korruptiovyyhtiin.

> nykyistä suurempaa inflaatiota

Pidin enemmän vakaan euron politiikasta kuin koko euroalueen tasolla pyörivästä inflaatiosta/devalvoitumisesta. Näin siksi, että 1) keskeisimmät kabnettipelurit ohjaavat tuota politiikkaa omien intressiensä mukaan, ja 2) eri valtioissa on erilaiset tarpeet. Saksa ei kaipaa eikä tarvitse tuota kierrettä, mutta Suomi ja Kreikka tarvitisisivat. Homma toimisi perinteiseen tapaan vasta kun EU/euroalue on muodostunut liittovaltioksi (jossa sotet maksetaan ja verot kerätään Brysselissä), eikä sittenkään kunnolla, koska alueelliset erot olisivat edelleen suuria. Toimivimman tuollaisesta kierteestä saisi niin, että kierre pyörisi jatkuvasti heikoimman euromaan talouden kierteen vauhtia. Tähän kai tähtäsit. Muut saisivat sitten nostella palkkoja jatkuvasti ja lisätä nollia seteleihin.

Takaisin sisäiseen devalvaatioon. Yllä mainituista syistä euron alkuperäisten sääntöjen mukainen vakaa euro, jota ei ohjailtaisi kabineteista erilaisilla, aina joitain tahoja suosivilla operaatioilla, yhdistettynä kunkin maan tarkkaan taloudenpitoon, ja joskus jopa sisäiseen devalvaatioon, voisi minusta olla yhteisvaluutalle fiksumpi toimintatapa kuin jatkuva kierre (sisäisen devalvaation henkisestä kivuliaisuudesta huolimatta). Palkkojen alentaminen olisi ihan hyvä konkreettinen indikaatio äänestäjille siitä, että poliitikot ovat sössineet talouden. Jatkuvat palkankorotukset antavat valheellisemman kuvan todellisuudesta.

> Finanssikapitalismi on ajautumassa tilanteeseen, jossa usko sen rakenteisiin horjuu.

Jossain mielessä kyllä. Mutta toisaalta kaikki hoitokeinot näyttävät menevän siihen suuntaan, että finanssikapitalismille annetaan aina enemmän ja enemmän valtaa. Se lienee selvä, että olemme siirtymässä koko ajan jonkin verran finanssikapitalismin suntaan (demokraattisesti ohjattuna, vasemmiston tuella, vaikkakin lievästi räksyttäen), emme siitä poispäin. Jotkin harmaan talouden torjunnat ovat vähäisempi tekijä kuin yleinen vapaampiin markkinoihin/kapitaaliin siirtyminen (ja harmaan talouden kitkeminen on kai kaikkien oikeamielisten kapitalistienkin mieleen).

> Meidän pitäisi tässä vaiheessa selvittää Emusta eroamisen hinta, ja vähintään yhtä tärkeää olisi selvittää Emussa pysymisen hinta.

Eroamisen hinta voisi olla poliitkoiden ja virkamiesten eurovirkahaaveiden kariutuminen :-). Myös erillisten rahamarkkinoiden keinuvuuteen palaaminen (se on tosin vielä hyvin vanhassa muistissa). Poliitikkojen illallislautaset siirrettäisiin vähän kauemmas Merkelistä.

Emussa pysymisen hinta on kai nykytilanteen jatkuminen. Sisäisestä devalvaatiosta tapeltaisiin edelleen, ja yhteiskuntaa kovennettaisiin palveluita leikkaamalla. Voi olla että ehdottamasi inflaatio-/devalvaatiokierre toisi helpotusta - ja liittovaltioitumista - ja harvainvaltaa. Euron alkuperäisiin sääntöihin (vakaa, ei politikointia, no bailout) ei ehkä tulla palaamaan.

> En suoralta kädeltä uskalla kannattaa Emusta eroamista yksin

Jos annetaan mielikuvituksen lentää, niin yhdistämällä sen, että osa Pohjoismaista on nytkin euron ja EU:n ulkopuolella, ja Britannia suunnittelee brexitiä, ja että luovuimme joskus aikanaan toimivasta EFTA:sta liittovaltiomaisempaan EY:hyn siirtyessämme, katson että tiettyä tilausta erilaisiin uudelleenjärjestelyihin olisi (ehkä täydennettynä muutamalla muullakin maalla), mutta en usko että vahvaa tilausta vielä on. Suurin este on ehkä se, että poliitikkomme ja virkamiehemme ovat jo kovin juurtuneita emoalukseensa.

> Valitettavasti Sipilän hallitus koostuu untuvikkopoliitikoista, jotka eivät kykene tekemään päätöksiä ja panemaan niitä toimeen.

Edelliset hallitukset saattoivat olla vielä untuvikko-orientoituneempia (vaikka ministerikokemusta kukatien oli enemmän). Annan vähän pisteitä nykyhallitukselle siitä, että aiemmista poiketen edes yrittävät jotain (uskaltavat jopa tehdä virheitä ja tunnustaa niitä), vaikka en ole monista heidän tekemisistään samaa mieltä.

> Kun työttömyys maksaa valtiolle 5 miljardia euroa eli vuosittaisen uuden lainatarpeen verran, ne rahat pitäisi käyttää tehokkaammin työllistämistatarkoituksiin. Kannatan vanhaa kunnnon velvoitetyöllistämistä: mieluummin työtä kuin työn odottamista.

Minäkin kannatan tehokkaampaa kaikkien työllistämistä, mutta talouden tulisi kuitenkin pyöriä omillaan, Siksi tarvitaan myös karvaita lääkkeitä, eli palkkojen tai elintasoon tai palveluiden leikkaamisia, jos taloutta ei muuten saada pyörimään. Velallakin sen saa pyörimään, mutta vain vähän aikaa, ja vain tulevien veronmaksajien kustannuksella (elvytysruiske olisi siis ok, ja muutamien hankalimmin työllistettävien työllistäminen, mutta ei jatkuva syömävelan ottaminen).

> Ne rahat, joista 70 % on sijoitettu ulkomaille, on saatava kotimaan investointien rahoittamiseen.

Lähtisin siitä, että Suomen talous on saatava toimimaan. Se ei käy, että talous ei toimi, ja eläkerahat sijoitetaan noihin toimimattomiin sijoituksiin. Sitten kun talous toimii, eläkerahat kannattaa sijoittaa sekä tuottavasti että hajautetusti riskien hallinnan vuoksi. Uskon että valtio voisi tehdä noilla rahamassoilla nykyistä enemmänkin voittoa (veronmaksajien hyödyksi). Jos Suomen talous pyörii ja kaikki ovat töissä, ei ole erityistä tarvetta sijoittaa Suomeen, vaan myös ulkomaan sijoituksista pumpattava raha parantaa valtion taloutta. Jos osa eläkerahoista halutaan pakottaa Suomeen, jokin maltillinen prosentti tai ohjaava prosenttihaarukka riittäisi (liittyy järkevän sijoittamisen lisäksi myös riskien hallintaan). Sitä en kannata, että kertyneet rahamassat käytettäisiin syömävelkatyylisesti nykyisen toimimattoman talouden paikkaamiseen (Moolokin kitaan).

> Tämä edellä oleva oli keväisen sunnuntaiaamun tajunnanvirtaa ennen siirtymistä Formulakisan katseluun, mutta jotain aineksia siinä lienee minulle esitettyyn kysymykseen.

Kiitos. Tuo selvitti paljon. Päälääke oli käsittääkseni euron inflaatio/devalvoituminen. Vaikka sisäiseen devalvaatioon liittyvä palkkojen nimellisarvon alentaminen sotiikin vahvasti perinteisen AY-retoriikan virittämiä mielikuvia vastaan, olen sitä mieltä, että vasemmiston ja AY-väen pitäisi vakavasti miettiä myös sitä mahdollisuutta, että palkat eläisivät suhdanteiden mukana. Ei niin, että käytäisiin aina erilliset kireät palkkaneuvottelut niin, että jotkut joustaisivat ja jotkut eivät, vaan niin, että valtiolla olisi mahdollisuus tarvittaessa säätää järjestelmään sisään rakennettua palkkaruuvia, joka vaikuttaisi niin herraan kuin narriin, ja mielellään myös sovittuihin bonuksiin ja optioihin. Pienempi poru ja hallitumpi tilanne näin. Ja ilman kabinettipeliä ja lobbailua, jos säätöä tehtäisiin pienin askelin virkamiestyönä Suomen kulloisiinkin tarpeisiin.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Täydennän vielä vähän.

- Yksi keskeinen ongelma euroalueen laajuisessa inflaatio-/devalvaatiokierteessä olisi se, että eri maiden välisiä eroja ei tasoitettaisi. Taloutensa hyvin hoitaneiden maiden kilpailuetu taloutensa huonosti hoitaneisiin nähden säilyisi, vaikka kierre laukkaisi. Kierre pelastaisi siis vain suhteessa euron ulkopuolisiin maihin, ei euromaihin nähden. Pitäisi luottaa siihen, että saksalaiset hölmöyksissään korottaisivat palkkoja ja lisäisivät kuluja yhtä paljon kuin suomalaiset, niin että menettäisivät etulyöntiasetelmansa Suomeen nähden. Maakohtainen säätöjärjestelmä jää siis puuttumaan.

- Syy miksi vasemmiston ja AY-liikkeen kannattaisi miettiä uusiakin malleja on se, että nykymenollahan selvästi ollaan luopumassa pohjoismaalaistyylisestä hyviä kaikille tarkoitettuja peruspalveluita ja maltillista palkkahaitaria korostavasta mallista. Pelkkä nykyisen kehityssuunnan kannattaminen ja syyn vierittäminen muiden (pahisten) niskaan ei ole viisasta toimintaa. Joskus tulee mieleen, että vasemmisto ja AY-liike ovat tyytyväisiä kurjistumiseen, koska se saattaa tuoda niille lisää kannatusta. Ottaisin itse ehkä hieman rakentavamman näkökulman asioihin. En usko vasemmistopoliitikkojen edes itse uskovan omiin oppositioviritteisiin (= populistisiin) talousehdotuksiinsa. Mitä vasemmisto ja AY-liike haluavat? Pohjoismaista mallia, vai rahapiirien ja kabinettien ylivaltaa, vai jotain muuta? Ehkä jotain utopiaa siitä, kuinka EU:n laajuisesti työväki hoitaisi asiat kuntoon (minä en jaksa uskoa, koska todellisuus näyttää toista, paitsi jos kunnossa olo tarkoittaa kovempaa talousmallia). Ja millainen nykyisestä poikkeava politiikka voisi haluttuun tilaan johtaa? Suomella on pitkällä tähtäimellä hyvin varaa sekä pohjoismaiseen että kovempaan malliin. Pitää vain hallitusti ohjata yhteiskuntaa haluttuun suuntaan.

Olavi A Honka

Ihmetyttää kyllä tämä kauhistelu jos hyvin asiansa hoitanut perheyritys on työllistänyt, maksanut vuosia valtavasti veroja ja on kerännyt varallisuutta, jota voisi nyt osinkoina nostaa. Kuitenkin yritys maksaa 20% tuloksesta, yrittäjä sitten 20-30% lisää eli kokonaisverotus jo tässä 50% nurkilla.Miksi se on niin väärin? Näissä Seppäsen laskelmissa ei koskaan puhuta kuinka paljon veroja on maksettu ennenkuin pääsee noihin verovapaisiin osiin.

Tässä sotketaan verokiertämiset osingonjakoihin, mutta rehellisestä yrittämisestä tienaamiselle ei anneta mitään arvoa, jokainen osakkeen omistaja leimataan riistäjäksi. Se mitä muutama prosentti tekee, leimaa kaiken.

Jos yrittämisellä ja veroja maksamalla on vihdoin mahdollisuus saada tuottoa, siihen Seppänen haluaa vasemmistolaisena iskeä kiinni. Eikö yrittämistä ja nimenomaan pärjäävää yrittäjyyttä pitäisi ennemminkin tukea, kehua, kannustaa, eikä maalata näitä yrittäjiä jonkinlaisiksi hirviöiksi. Suurin osa Suomen yrityksistä on pieniä mikroyrityksiä, tuskin kikkailevat millään veronkierrolla, maksavat veronsa Suomeen, työllistävät satoja tuhansia ja nyt heitä kutsutaan vapaamatkustajiksi.

Ehkä tämä on se vasemmistolaisuuden ydin, antaa muiden tehdä niskalimassa töitä ja auta armias jos joku tienaa, se pitää ottaa pois. Yleensä tätä pidetään varastamisena, mutta vasemmiston mukaan se on "oikeudenmukaista". Sitten ihmetellään kun niitä työpaikkoja ei tule, kuka haluaa investoida tällaiseen maahan? Parempi nostaa rahat pois, jos suunta ei muutu.

Käyttäjän jussikeinonen kuva
Jussi Keinonen

Lisäksi yrityksen aikaansaamasta toiminnasta kerätään arvonlisävero, joka on paljon isompaa ja merkittävämpää, koska sitä maksetaan koko ajan liikevaihdosta eli myynnistä, toisin kuin tuloksesta.

On tämä niin surkeaa elämäntuhlausta tämä pääomakateus muutenkin. Tehdään hölmöjä ja ajattelemattomia johtopäätöksiä kuten viime aikojen trendikäs "rikkain yksi prosentti maailman väestöstä omistaa puolet maapallon kaikesta varallisuudesta".

Rasittavaa, että tällaisesta paikkaansa pitämättömästä hokemasta on tullut monille ihmisille käsitys tosiasiasta, vaikka se on silkkaa huttua.

Kertaukseksi ja opiksi tietämättömille: tuo "tilastotieto" vertaa maailman yksityishenkilöiden varallisuutta toisiinsa. Ja vain yksityishenkilöiden.

Tuollainen pikettyläinen myrkkymarjanpominta jättää siis laskuista kokonaan pois esimerkiksi eläkerahastot. Pelkästään suomalaisissa eläkerahastoissa on 180 miljardia euroa varallisuutta! Siinä jää luokkavihalaulujen "20 perhettä" pikkupelurin asemaan. Lisäksi maailma on täynnä säätiöitä, joiden omaisuus ei myöskään sisälly tähän Tuomiojankin esille nostamaan kateustilastoon. Suomalaisten säätiöiden pääoma näyttää olevan 20 miljardin luokkaa.

Ammattiyhdistysten omaisuusmassoista on ollut hieman puhetta viime aikoina. Yhteiskuntasopimuksen kyseenalaistaja PAMilla on taseessaan arvostettuna 120 miljoonan euron varallisuus. Jää siinä monien kadehtimat ja inhoamat pikkumiljonäärit jalkoihin. Mutta nämäkään luvut eivät siis sisälly tuohon "yksi prosentti pilaa elämämme" -valetilastoon.

Lopullisen niitin tuo kateusväittämä saa, jos vertailuun otettaisiin mukaan maailman valtioiden eli yhteiskuntien omaisuus. Rikkaat olisivat vain hyttysen kakka.

Mutta sellaisestahan ei saisi räväkkää vastakkainasettelun ajatusbisnestä. Kuten vaikkapa kirjoja, joissa päivitellään sitä että jollain on enemmän omaisuutta kuin toisella.

Elämänhukkaa ja negatiivisten tunteiden lietsontaa, ei enempää.

Juhani Helminen

Näinhän se menee! Esko kyllä tietää mistä kirjoittaa. Kyllä kunnon kapitalistin tulisi ymmärtää, että kansan syvillä riveillä tulisi olla ostovoimaa yhteiskunnan moottorin käynnissä pitämiseksi. Rahan kasautuminen yhä harvempien tileille verottajalta piiloon tarkoittaa iskua Suomineiden kummallekin poskelle. Pieni- ja keskituloisetkin joutuvat pistämään rahat kiertoon ja tällä kotimaan markkinat pysyvät elinvoimaisena! Hyvä Esko sinulta tulee aina painavaa tekstiä!

Käyttäjän SeppoPenttinen kuva
Seppo Penttinen

Panamasta meuhkataan!
Onko ylen "verovaroin" ostamasta materiaalista löytynyt yhtään syntistä suomalaista henkilöä tai pimitetyä euro tältä vuosikymmeneltä.
Jos ei ole uutista, se tehdään MOT

Olavi A Honka

Jos on osinkotuloja niiden sijoittaminen takaisin osakkeisiin luo yrityksille mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa. Seppäsen opeilla tämä vietäisiin pois.Osakesäästäjiä on kymmeniä tuhansia yksityishenkilöitä.

Markkinoiden alkuvuoden rauhattomuus ei ole järkyttänyt osakesäästäjien uskoa sijoitustoimintaan. Sijoittajat aikovat selvästi lisätä osakkeita ja rahasto-osuuksia salkuissaan.

– Erityisen kiinnostavaa on, että peräti 72 prosenttia aikoo sijoittaa osingot takaisin osakemarkkinoille, Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri sanoo.
http://www.uusisuomi.fi/raha/192806-suomalaisilla-...

Toimituksen poiminnat