*

eskoseppanen

Belsebubin keksintö: kaupunkien johdannaiset

 

Finanssikapitalismin uusista tuotteista johdannaiset ovat taloudenpidon myrkkyjuomaa. Niitä ei saisi antaa ammattitaidottomiin käsiin. Muuten käy niin kuin on käymässä eräille Suomen kaupungeille: Lahti, Oulu, Pori, Tampere. Jyväskylä ja Turku suojaavat johdannaisilla  itseään matalilta koroilta!

Toistan: suojaavat johdannaisilla  itseään matalilta koroilta.

Toivottavasti tekevät niin edes vahingossa tai tietämättään.

Tunnetumpi tapaus on se, että valtion lentokenttäyhtiö Finavia on pystynyt saamaan aikaan 34 miljoonan euron tappion omaan toimialaansa kuulumattoman keinottelun riskinotolla.

On kummallista, miten Suomen hallituksen ministeri, katujen tai ainakin teiden yksityistäjä Anne Berner (kepu) on käyttäytynyt asian jälkiselvittelyssä. Hänen toimintansa johdosta mahdollisia tappiosyyllisiä ei etsitä eikä löydetä. (Keneltäkään asianosaiselta ei voida vaatia näin suuren summan vahingonkorvausta, mutta tämän ihmeellisen johdannaisseikkailun synty ja kulku olisi pitänyt selvittää ja tarkasti olisi pitänytkin selvittää.)

Johdannaiset ovat suuressa maailmassa miljardilottoa. Ne ovat useimmiten kahden pankin välisiä sopimuksia, joilla ei käydä julkista kauppaa. Niiden määrä maailmalla on 7-8 kertaa suurempi kuin kaikkien arvopaperipörssien osakkeiden yhteenlaskettu arvo. Johdannaiset itsessään eivät ole mitään, jolla olisi arvoa. Niillä on vain hinta.

Johdannaiset ovat arvopaperitalouden myrkkyjuomaa, jota näyttää tyrkytetyn Finavian ohella myös muun julkisen vallan juotavaksi. Siitä jää veronmaksajien suuhun karvas maku.

Huomioni on kiinnitetty siihen, miten suomalaiset kaupungit ovat kulkemassa Finavian tietä. Ne sijoittavat kaupunkien verovaroja johdannaisiin. Tuloksista päätellen on ilmeistä, että kaupunkien talousjohtajatkaan eivät ole saaneet johdannaisiaan tuottamaan – eivätkä taida tuntea myöskään niihin liittyviä riskejä.

Pankit, jotka johdannaisia ovat myyneet, sen sijaan tuntevat tuotteensa ja keräävät voitot kotiin.

Lahden kaupungin arviointikertomus on armotonta luettavaa. Siihen on listattu Lahden ohella muidenkin kaupunkien johdannaisten määriä ja tappiolukuja. Vuoden 2015 päättyessä tässä mainittujen kaupunkien johdannaissalkuista jokainen oli mennyt kylmän puolelle, siis tappiolliseksi. (Mainittakoon, että Helsingillä ei ole johdannaisia.)

Seuraavassa kaupunkien johdannaiset (miljoonia euroja) ja niiden poikkeama käyvästä arvosta eli tässä tapauksessa tämänhetkinen arvon alenema:

Tampere        627 (- 107)

Turku             495  (- 21)

Lahti              331  (- 14)

Oulu              302   (- 80)

Vantaa           265   ( - 2)

Espoo            232    (- 9)

Jyväskylä       170  (- 34)

Pori                154   ( - 2)

Kouvola           71    (- 6)

Kuopio             34    (- 2)

En ole kuullut kaupunginvaltuutettujen nostaneen näitä asioita kuntalaisten tietoon. Luulen, että monet valtuutetut eivät tunne näiden finanssituotteiden olemusta. Luulen, että kaupunkien rahoitusvastaavat eivät ole ymmärtäneet Finavian miehiä paremmin johdannaisiin liittyviä riskejä eivätkä ole varautuneet  - Tampereen tapaan - tuleviin tappioihin ennakolta.

Pankit kirjaavat optioista voittoja, eikä Finanssivalvonta anna armoa johdannaisriskien tappioiden kantajille. Se päätti Finavian tapauksessa, että ”pankeilla on ollut velvollisuus antaa Finavialle olennaiset tiedot asiakkaan päätöksenteon tueksi muun muassa sopimusten luonteesta ja niihin sisältyvistä riskeistä. Ammattimaiseksi asiakkaaksi asianmukaisesti luokitellulle Finavialle palvelua tarjotessaan pankeilla ei kuitenkaan ole ollut velvollisuutta selvittää sopimusten asianmukaisuutta tai soveltuvuutta Finavialle.” Sama velvollisuusvaje syntyy myös Suomen kaupunkien mahdollisista armonpullapyynnöistä.

Kaupunginvaltuutettujen tehtävä on ottaa selville, mitä oman kaupungin rahoille on tapahtumassa, eikä kaupunkien asukkaita voi velvoittaa lukemaan näistä asioista vain Lahden kaupungin arviointikertomuksesta.

 

Liitän tähän loppuun asianharrastajille madonlukuja kyseisestä julkaisusta.

"Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan johdannaissopimuksia käytetään riskien hallintaan, ei keinottelumielessä. Riskien hallinnan näkökulmasta tarve johdannaisten käyttämiseen on lähtökohtaisesti vaihtuvakorkoisten lainojen osalta. Vuosina 2010 –2015 johdannaisia on joinakin vuosina ollut enemmän kuin vaihtuvakorkoisia lainoja. Kaupungin sisäisestä pankista on vuosina 2010–2015 annettu tytäryhteisöille vaihtuvakorkoon sidottuja lainoja enemmän kuin kaupungilla itsellään on ollut vaihtuvakorkoisia lainoja, minkä vuoksi kaupungin näkökulmasta tarkasteltuna kaikki vuosien 2010 - 015 johdannaiset on tehty keinottelumielessä. Tätä näkemystä puoltaa se, että johdannaisten vaikutuksia ei ole siirretty tytäryhtiöille. Kaikki johdannaisten tuotto-odotukset ja riskit ovat olleet ja ovat edelleen yksin Lahden kaupungilla. Osalla johdannaisista ei ole olemassa lainaa, jota ne suojaavat”

 

”Johdannaiset ovat vuonna 2015 tuottaneet Lahden kaupungille tappiota vajaat 0,3 milj. euroa. Tilinpäätöksen liitetietojen mukaan 31.12.2015 voimassa olleiden johdannaisten käypä arvo oli pankkien ilmoitusten mukaan 13,9 milj. euroa miinuksella. Käypä arvo tarkoittaa johdannaissopimuksen hintaa, jos sopimus ennenaikaisesti puretaan (arvo vaihtelee päivittäin). Koko Lahti-konsernin osalta johdannaissopimusten käypä arvo oli miinuksella 31,6 milj. euroa.

 

Tilanne on kuitenkin selvästi tätä huonompi, koska joidenkin sopimusten mukaan pankeilla on yksipuolinen oikeus irtisanoa sopimus. Lahden tilinpäätöksen sivulla 134 on selostettu purkuoikeudellista koronvaihtosopimusta nro 10. Kyseisen johdannaisen pääoma on 21 milj. euroa ja sopimuksen päättymisaika 1.12.2034. Tämän sopimuksen käypä arvo 31.12.2015 oli 10,9 milj. euroa voitollinen ja sen verran tämä sopimus on alentanut tappioiden kokonaismäärää. Pankilla on kuitenkin oikeus purkaa sopimus 28.11.2019 ja yleisen elämänkokemuksen perusteella voi päätellä, että pankki myös purkaa sopimuksen nykyisellä korkotasolla. Jos ja kun pankki purkaa kyseisen johdannaissopimuksen 28.11.2019, niin silloin kyseinen sopimus ei enää alenna tappioiden kokonaismäärää. Tämä huomioiden Lahden kaupungin tulevien vuosien tappiot johdannaisista tulevat olemaan nykyisellä korkotasolla yli 20 milj. euroa. Vertailutietona mainittakoon, että valtion lentoasemapalveluyhtiö Finavia Oyj:n tappiot vuosina 2009 – 2011 tehdyistä koronvaihtosopimuksista ja erilaisia ehtoja sisältäneistä swaptioilla olivat 34,3 miljoonaa eli samaa suuruusluokkaa kuin Lahti-konsernin 31.12.2015 tilanteen mukaan johdannaisten käyvän arvot olivat miinuksella.”

 

”Jäljempänä olevassa taulukossa on selvitys johdannaissopimusten määristä suurimmissa Suomen kaupungeissa. Suurten kaupunkien käytännöt johdannaissopimuksiin vaihtelevat merkittävästi. Helsingillä ei viime vuoden lopulla ollut yhtään johdannaista ja Joensuussakin johdannaiset päättyvät vuonna 2017. Helsinki ja Joensuu hyötyvät nykyisistä matalista koroista. Sen sijaan Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Jyväskylä ja Turku ovat tehneet erittäin pitkäaikaisia johdannaissopimuksia ja se näkyy näiden kaupunkien tulevien vuosien johdannaistappioina.”

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän kaijaolinarvola kuva
Kaija Olin-Arvola

Eikö Elina Lepomäki ole ollut ohjaamassa kaupunkeja tällaiseen toimintaan?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Lepomäki pankin edustajana toimi aivan oikein ja tehtäviensä mukaisesti mutta valtion ja kuntien virkamiehet taas olivat aivan pihalla ja lypsettävinä.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Taitavat nuo johdannaiset olla niin vaikea asia meille kommentoijille, että ei löydy kustoksia asialle.
Johdannaiset on nähtävä työkaluna, jonka ottivat käyttöönsä ne, jotka instrumentin kehittivät toimiinsa. Vähän niin, kuin ammattimiehen käsiruuvarin korvaus sähköruuvarilla. Harrastajan on parempi pysytellä käsiruuvarissa, ettei satu vahinkoja.

Kaikenkaikkiaan pankki ja finanssitoimi mukaanlukien pörssitoiminta nykyisellään on parantumattomasti sairasta. Oireita voidaan loiventaa, mutta tauti istuu ja monimutkaistuu, ellei.......

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Johdannaiset ovat puhdasta lottoa ja ne pitäisi lailla kieltää. Kunnanvaltuustojen pitäisi - tai olisi jo pitänyt - kieltää johdannaisten käyttö. Vastuullisten yrityshallitusten pitäisi tehdä sama juttu. Vakavasti otettavat organisaatiot eivät voi toimia näin edesvastuuttomasti.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Johdannaiset pitäisi irrottaa pankkitoiminnasta ja siirtää pelitoiminnaksi, mitä käytännössä on ja lisäksi asettaa 30 prosentin veroille liikevaihdosta - ei voitoista- laskettuna. Pelatkoon itse kukin niin plajon kuin sielu sietää, mutta omilla varoillaan, ei siis yhteiskunnan eikä minkään yrityksen varoilla.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Johdannaiset ovat puhdasta lottoa ja ne pitäisi lailla kieltää.

Ei suinkaan. Oikein käytettynä ne ovat vakuutus, jolla rajoitetaan riskiä, ei suinkaan lisätä sitä.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Kun pankki myy ja ostaja ei ymmärrä mitä ostaa, tulosta ei tarvitse arvailla. Mutta mikäs siinä muiden rahoilla ostellessa kun veronmaksajat hyväksyvät sen..

Käyttäjän kaijaolinarvola kuva
Kaija Olin-Arvola

Kyllä päättäjät tietävät, mitä he tekevät. Heidän on vastuu. Ja niin kuin on nähty kaikki pelaa hyvin rasvattuna.

Käyttäjän PauliRautama kuva
Pauli Rautama

Tamperelaisena veronmaksajana kiinnostuin Esko Seppäsen kirjoituksesta. Kotikaupungin pyörät pyörivät kiihtyvää vauhtia näköjään finanssikeinottelun sektorillakin. Valtuusto päätti äskettäin, että Tampereen Sähkön myynnin valmistelun aloittaminen ei enää edellytä erillistä valtuuston päätöstä. Myyntituloja tarvitaan siis tunnelin, kannen ja ratikan lisäksi keinottelutappioiden maksamiseen.

Käyttäjän PauliRautama kuva
Pauli Rautama

Tamperelaisena veronmaksajana kiinnostuin Esko Seppäsen kirjoituksesta. Kotikaupungin pyörät pyörivät kiihtyvää vauhtia näköjään finanssikeinottelun sektorillakin. Valtuusto päätti äskettäin, että Tampereen Sähkön myynnin valmistelun aloittaminen ei enää edellytä erillistä valtuuston päätöstä. Myyntituloja tarvitaan siis tunnelin, kannen ja ratikan lisäksi keinottelutappioiden maksamiseen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tampereen velkaannuttaminen tehdään juuri sentakia että julkiset rahasammot saadaan yksityisiin käsiin.

Käyttäjän mikajahkola kuva
Mika Jahkola

Johdannaisissa itsessään ei ole mitään väärää tai laitonta. Päinvastoin, ne ovat vastuullisissa käsissä hyviä ja tehokkaita välineitä siirrellä riskiä osapuolten kesken. Laajassa mielessä vakuutukset ovat myös johdannaisia.

Kirjoituksessa mainitut kuntien johdannaiset saattavat olla perusteltuja tai ei, tuntematta yksityiskohtia en voi ottaa siihen kantaa.

Johdannaisiin liittyy kuitenkin vakavia ongelmia. Nostan tähän vain yhden: valvonta.

Johdannaissopimukset saattavat olla vaikeasti hahmotettavia jopa ammattilaisille varsinkin silloin, kun samalla toimijalla on useita päällekkäisiä sopimuksia vaihtelevin ehdoin ja juoksuajoin, mikä on varsin tavallinen tilanne. Mahdolliset tappiot realisoituvat vasta pitkien aikojen päästä, jos silloinkaan, koska sopimuksia ketjuttamalla tappioiden realisoitumista voidaan pitkittää loputtomiin. Päältä katsoen tilanne näyttää hyvältä mutta todellisuudessa vastuut koko ajan kasvavat.

Organisaatiossa saattaa olla sellainen tilanne, että ainoa ihminen, jolla on kokonaiskuva johdannaispositiosta on sopimukset tehnyt henkilö itse. Sisäisen valvonnan kannalta tämä on kestämätön tilanne. Yleinen elämänkokemus sanoo, että joku näistä henkilöistä saattaa yrittää paikata huonosti harkittuja kauppoja uusilla riskipitoisemmilla sopimuksilla mieluummin kuin tulla kaapista ja ottaa lopputilin heti. Tällaiset henkilöt ovat yksin huojuttaneet maailman eturivin pankkeja, joiden luulisi ymmärtävän riskit ja suojautuvan niiltä. En ole ollenkaan varma, että Suomen suurissa kunnissa on riskinhallinta johdannaissopimusten vaatimalla tasolla.

Käyttäjän juhalehtonen kuva
Juha Lehtonen

No ei tämänyt niin vaikeaa ole, kuin kommenteista voisi päätellä: kyseessä on vakuutus, jolla suojaudutaan mm. korko- tai sähkönhintamuutoksilta. Voisin itsekin itkeä, että olen turhaan maksanut vuosikymmeniä auto- ja kotivakuutuksia, kun mitään ei ole sattunut - (tällä kohtaan koputtelen puuta pitkään ja hartaasti ettei satukaan) - ostajan aan pitää miettiä, mikä on sattuman todennäköisyys, tämä on se vaikein kohta, ja sitten suhteuttaa se instrumentin tarjoajan hintaan.

Vai pitäisikö muka auto- ja kotivakuutukset kieltää, kun vakuutusyhtiöpirulaiset tekevät niillä rahaa?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Juuri näin. Vakuutuksissa on myös edullisia ja epäedullisia. Jos niistä ei ota selvää, vakuuttaa helposti vääriä asioita ja väärillä ehdoilla.

Tilastollisesti toki vakuutukset kannattaa jättää ottamatta jos pystyy kantamaan vahingon tapahtumisen riskit itsekin. Jos kunta ei selviä korkojen noususta, pitäisi ehkä funtsia onko se elinkelpoinen ollenkaan ja onko taloutta hoidettu vastuullisesti.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Tilastollisesti toki vakuutukset kannattaa jättää ottamatta jos pystyy kantamaan vahingon tapahtumisen riskit itsekin."

Valtiolla ei tässä ole yleensä ongelmaa eli tässä on kyse julkisen rahan siirrosta pankeille.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Näin itsekin ajattelisin, että valtaosassa ellei kaikessa julkisen sektorin toiminnassa on tarpeetonta maksaa preemiota pankille tai vakuutusyhtiölle vakuuttamisesta. Toiminnan mittakaava on niin laaja ja rahoituspohja vakaa että riskit voi kantaa itse.

Jyrki Paldán

Noinpa. Ja eikös se ole aika hauska kuvio että julkinen sektori hommaa pankilta vakuudet, mutta valtio takaa pankit. Loppujen lopuksi siis veronmaksajat vakuuttavat itse itsensä, mutta maksavat vain kolmannelle taholle riskipreemiot. Ja se taho sattuukin sitten olemaan kaikkein suurituloisinta porukkaa.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

"Niiden määrä maailmalla on 7-8 kertaa suurempi kuin kaikkien arvopaperipörssien osakkeiden yhteenlaskettu arvo. Johdannaiset itsessään eivät ole mitään, jolla olisi arvoa. Niillä on vain hinta."

Johdannaisten perusolemuksesta Seppänen on oikeassa. Itsessään ne eivät ole mitään. Niillä ei ole arvoa. Niillä on van hinta. Kun hinta on 6 - 7 kertainen verrattuna varsinaiseen pääomaan, jota niillä muka suojataan, kääntyy koko asetelma itseään vastaan. Eivät ainoastaan kaupunkien johdannaissopimukset ole Belsebuubista lähtöisin. Koko järjestelmä on sitä.

Kun taloutta kokonaisuutena kuvataan kärjellään olevana kolmiona, ovat johdannaiset sen jatkuvasti levenevä ja kasvava ylin kerros ja samalla reaalitalouden suurin rasite.

Johdannaispääomalla, jota aidosti ei edes tarvita, haetaan kuitenkin korkotuottoa. Se on hinta, jonka yritykset ja nyttemmin myös kaupungit maksavat riskeiltä suojautuakseen. Kokonaisuutena se on tarpeeton ylimääräinen vero, rälssioikeus, jonka saneluun alistutaan jopa vapaaehtoisesti.

Johdannaisista hyötyvät, jos tyhjän paisutuksesta yleensä voi hyötyä, pankit, jotka johdannaisia välittävät. Kun tällä toiminnalla ei ole arvoa, ainoastaan hinta, sortuu lopulta koko rakennelma, kun mistään ei löydy riittävää varallisuutta johdannaisten lunastamiseen.

Käyttäjän jesper kuva
Tero Ruokamo

Varmaankin johdannaisten taustalla on pidempi kehitys, ei pelkästään nykyisten päättäjien osaamattomuus. Kun ensin on yhtiöitetty kunnan laitokset, joudutaan niille jatkuvasti ottamaan lisää velkaa, ja kehityksen päätepisteenä turvaudutaan johdannaisiin. On vaikea kyseenalaistaa tällaista kehitystä, jossa yksittäiset päätökset ovat vain luonnollista jatkoa aiemmille.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset