eskoseppanen

Suomen puolustus- ja hyökkäysvoimat

Kysyn tässä kirjoituksessa, olisiko paikallaan vaihtaa puolustusvoimiemme roolinimeksi puolustus- ja hyökkäysvoimat tai suoraan sotavoimat?

 

Tänään alkoivat USA:n Marylandin osavaltion kansalliskaartin A-10 Thunderbolts (= Ukkossalamat) -lentokoneet harjoitella hyökkäyssotaa Suomen ilmatilassa. Koneiden nimessä A (eli attack) tarkoittaa sitä, että kyseessä olevat rynnäkkö- eli maataistelukoneet on tarkoitettu  Yhdysvaltojen armeijan hyökkäysluonteiseen toimintaan vihollisen maavoimia vastaan.

 

Kun edellisellä kerralla Yhdysvallat oli Suomessa kutsuttuna ilman muita Nato-maita liikkeellä Oregonin kansalliskaartin F-15 C -hävittäjillä, Suomen kanssa tulee nyt amerikkalaisten kanssa harjoitelluksi sekä hävittämistä niillä F-koneilla että rynnäköintiä näillä A-koneilla. Pommikoneiden (B) harjoitusvuoro on vielä tulossa?

 

En ole oppinut ymmärtämään tätä harjoitustoimintaa, joka on jo niin rutiininomaista toimintaa, että media ei sitä enää noteeraa lainkaan. En löytänyt tätä harjoitusta koskevaa materiaalia yhdestäkään tämän päivän julkaisusta.  Kuitenkin minulle ja varmaan monelle muullekin on epäselvää, mitä ne tarkalleen ottaen harjoittelevat. Kansalaisena minulla on oikeus se tietää ja median tehtävä on näin iso asia meile kertoa, mutta media natottaa meitä vaikenemalla.

 

Suomalaismediaa seuratessa on syntynyt sellainen epävarma tunne, jossa mielensäpahoittaja kysyy itseltään, että sotaako tässä nyt pukkaa?

 

Kun Natoon koulutettu puolustusvoimien komentaja, kenraali Jarmo Lindberg antoi tammikuussa 2017 Helsingin Sanomissa ymmärtää, että ”tulee vielä päivä, jolloin Suomen maaperällä taas soditaan”, kyseessä on kaiken poliittisen päätöksenteon keskeisin asia: sota vai rauha? Kun lehden haastattelijan mukaan ”on vaikea edes kuvitella, että Suomea uhkaisi jokin toinen maa kuin Venäjä”, viholliskuva on suomalaisille tuttu: silmien välliin ryssää.

 

Kaikki eivät tiedä, että Suomi on tehnyt Naton kanssa (Jarmo Lindbergin Suomen puolesta allekirjoittaman) ns. isäntämaasopimuksen siitä, miten Suomi voi kansaa kuulematta mutta poliittista eliittiä kuunnellen auttaa mahdollista läpikulkuhyökkääjää sotilaallisesti meidän maaperällä sekä merialueilla ja ilmatilassa. Tukikohdat, satamat ja lentokentät lienevät (ei ole kerrottu, ovatko) valmiina vieraiden joukkojen tulla maahamme ja sen kautta sotimaan siihen tapaan kuin saksalaiset saivat vuonna 1941 vapaan kauttakulkuoikeuden hyökkäysjoukkonsa sijoittamiseksi operaatio Barbarossaa varten Suomen Lappiin.

 

Sadan vuoden takaa tulee mieleen Edvard Hjelt, joka yksin  Suomen senaattia ja eduskuntaa kuulematta hyväksyi Saksan valkoiselle puolelle Suomen sisällissodassa antaman sotilasavun hintana rauhansopimuksen ja kauppa- ja merenkulkusopimuksen, joilla Suomesta tehtiin saksan protektoraatti. (Lue lisää tästä porvarillisesta ”demokratiasta” Marjaliisa ja Seppo Hentilän kirjasta ”Saksalainen Suomi 1918”.)

 

Venäjän kanssa meillä on vuonna 1992 tehty hyökkäämättömyyssopimus toisin kuin Nato-maiden kanssa, mutta annas olla mikä älämölöö siitä syntyisikään, jos Suomi harjoittelisi sotaa venäläisten kanssa. Ei harjoittele vaan toimii pikemminkin päinvastoin.

 

Kansa voi osallistua päätöksentekoon kansanäänestysten kautta. Kuinka väärässä onkaan siinä asiassa Jukka Tarkka, joka arvostelee kansanäänestyksen puolesta puhunutta Sauli Niinistöä "vastuuttomuudesta ja äänestäjien kosiskelusta".  Iltalehdessä hän tykittää, että "kansanäänestyksen vaarallisuus juontuu siiitä, että vain pieni osa äänestäjistä todella tietää ja tuntee äänestettävän asian eli mistä esimerkiksi Natossa on kysymys". Tästä ei ole pitkä matka Wahlroosin demokratiakäsitykseen: hänelle se on enemmistön tyranniaa. 

 

Kansalainen tietää ja varsinkin tuntee saman kuin poliitikkokin, joka ei juuri poikkea tiedoiltaan ns. kansasta. Sitä, minkä he tietävät, Jukka Tarkka ei tiedä eikä varsinkaan tunne: Yhdysvaltojen kansalliskaartien hävittäjien ja rynnäkkökoneiden ilmasotaharjoitukset Suomen ilmatilassa vaarantavat Suomen turvallisuuspolitiikan geopoliittisen ja historiallisen perinnön. 

 

 

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

16Suosittele

16 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (58 kommenttia)

Käyttäjän niklasherlin kuva
Niklas Herlin

Voitko avata tarkemmin käsitettä "Wahlroosin demokratiakäsitys"? Enemmistön tyrannian tunnen, koska sitäkin vastaan kirjoitettiin Yhdysvaltojen perustuslaki.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

Nin nalle kirja markkinat ja demokratia, irti enemmistön tyranniasta sitä valaisee. Kirja kantsii lukea, on siinä asiaakin ja valottaa hyvin nallen ajattelua.

Esim. Osakeyhtiö on toimimaton yhtiömuoto koska osakkeen omistajat on alttiita yleisön painostukselle. Ainut toimiva tapa omistaa yhtiöitä on investointi pankin kautta koska investointipankkiiri kykenee maksimoimaan tuoton olematta häilyväinen tollo kuten joku osakkeita omistava (ei nimeltä maininnut ketään) tyyppi.

Nalle ei oikein perusta äänioikeudesta edes yhtiön omistajien keskuudessa ja valtion hallintoon se ei kaipaa tavisten näkemyksiä. Kuten tiedät, se kertoi julkisesti, (hänen tuntemistaan?) ihmisistä 80% on täysiä tolloja raha asioiden suhteen.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

MOU oli käännekohta, Rubicon, joka ylitettiin köykäisesti, ja moninkertaiset "kyllä tämä vielä eduskunnan suuressa salissa käsitellään" -lupaukset syöden.

Kirjoitin aiheesta silloin 3 blogia.

Historialliset, ne kaikkein isoimmat ratkaisut tehdään aina pienimmällä porukalla ja kaikkein vähimmillä puheilla, - ja tekee mieli lisätä: kaikkein vähimmällä järjellä.

Tämä on sääntö. Ei poikkeuksia.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Kansaa viedään kuin pässiä narussa. Mitäpä tyhmä kansa liialla tiedolla tekisi. Tulisi vain levottomaksi. Voi näitä aikoja.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

'Alea non iacta est'. Suomessa ei tiettävästi kasva minkään sortin caesareita.

On historiallisesti niin lennokas tuo Rubicon-veto, että joutuu kommentoimaan.
Jos 'rubicon'-viitteitä haluaisi mielikuvituksessaan nähdä, niin joukkojemme olisi kuvaannollisesti ylitettävä Rajajoki tai ainakin Taipaleenjoki tai edes Saimaan kanava.

Sellaisia ylityksiä ei takuulla ole tapahtunut missään karttaharjoituksissa eikä minkäänlaisessa reaalimaailmassa. Veikko Huuska voi siltä osin nukkua yönsä rauhassa. :)

Leikki leikkinä, mutta vakavasti ottaen Suomen puolustuspoliittisia ratkaisuja ei kannattaisi missään olosuhteissa ylidramatisoida vertaamalla niitä esim. roomalaisten imperaattoreiden edesottamuksiin. Huoh. Todellisuus on joka tapauksessa tuollaisia taruja arvaamattomampi.

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Sota on, eikä vain periaatteesa, harkittu massamurha, joten sotaharjoitus on,eikä vain periaatteessa, harjoittelua massamurhaan. Sota on siis rikos erityisesti ihmisyyttä vastaan. Rikoksesta seuraa oikeusvaltiossa rangaistus. Myös rikoksen valmistelu on rangaistava teko. Nyt nämä sotaa harjoittelevat USA:n Merylandin kansalliskaartin joukota valmistelevat sotaa sotaharjoituksin Suomen maaperällä yhdessä Suomen sotajoukkojen kanssa. On syytä kysyä, mikä rangaistus tästä rikoksen harjoittelusta tulee langettaa kummallekin rikosta harjoittelevalle? Eikö esimerkiksi eduskunnan perustuslakivaliokunta voisi antaa asiaan jotain valaistusta?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Juhani, kiva kun osaat nimittää 14.9.2017 Valko-Venäjällä alkavaa Venäjän Zapad 2017 -harjoitusta harjoitteluksi massamurhaan! Mikä rangaistus tästä rikoksen harjoittelusta tulisi mielestäsi langettaa kummallekin rikosta harjoittelevalle, Venäjän presidentti Vladimir Putinille sekä Valko-Venäjän diktaattori Aleksandr Lukashenkalle?

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Mutta Juhanihan puhui valmistautumisesta sotaharjoituksiin _Suomen_ alueella.
Niin…. rikokseen valmistautuminen on rikos.

Jyrki Paldán

Whataboutismi toimii siis myös toisinpäin.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Vastaus kommenttiin #6

"On syytä kysyä, mikä rangaistus tästä rikoksen harjoittelusta tulee langettaa kummallekin rikosta harjoittelevalle?"
Ehkä meidän kuitenkin pitäisi katsoa mihin oikeustoimiin Valko-Venäjä ryhtyy Valko-Venäjällä järjestettevän(Zapad=Länsi) sotaharjoituksen ja Venäjän suhteen.

Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen

Vastaus kommenttiin #6. Eivät valmistele sotaa vaan vastatoimia aseelliseen interventioon. Eikä tämä ole oikein hyvä asia Suomen suvereniteetin kannalta? Vai näkeekö Harjunharja kenties siten että Suomen suvereniteetin voisikin menettää "sopivalle taholle"?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Suomen suvereniteetin voisikin menettää"

Minkä suvereniteetin, se menetettiin 1995.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Ensin menetimme suvereniteetin venäläisille pitkiä jaksoja 100 vuotta ei riitä.
Nyt olemme menettäneet suvereeniteetin amerikkalaisille muutaman vuoden.
Aika näyttää.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Vähän turvallisempi olo kun Suomen puolustusta harjoitellaan yhdessa vahvan potentiaalisen liittolaisen kanssa, eikä ihan yksin.

Kieltäisikö Seppänen Suomelta ulkopuolisen avun vastaanottamisen myös konfliktitilanteessa?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Juuri noin!

Toivon sydämestäni, että Seppänen on oikeassa USA:n Suomessa tapahtuvien sotaharjoitusten merkityksestä, samoin kuin NATO-MOU:n merkityksestä ja niistä syistä miksi sitä ei tuotu eduskuntaan lainkaan.

En lukeudu niihin, jotka "lohduttavat" isäntämaasopimuksen ja USA:n sotaharjoitusten taivastelijoita downgreidaamalla niiden merkitystä ja luonnetta, vaan niihin, jotka korostavat niiden merkitystä Suomen geopoliittisen aseman huomioiden.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

"Venäjän kanssa meillä on vuonna 1992 tehty hyökkäämättömyyssopimus toisin kuin Nato-maiden kanssa, "

On Suomi ennenkin tehnyt hyökkäämättömyyssopimuksen itänaapurin kanssa. Sopimuksesta huolimatta itänaapuri hyökkäsi 1939. Puolalla ja Virolla niinikään oli hyökkäämättömyyssopimus Neuvostoliiton kanssa. Kuinkas niiden kävikään? Neuvostoliitto kaappasi Viron ja hyökkäsi Puolaan.

"Kuinka väärässä onkaan siinä asiassa Jukka Tarkka, joka arvostelee kansanäänestyksen puolesta puhunutta Sauli Niinistöä"

Tässä Tarkka perustelee kantaansa kansanäänestyksen järjestämisestä Natoon liittymisestä:

"Sodan jälkeisinä vaaran vuosina melkein kaikkia suuren luokan turvallisuuspoliittisia ratkaisuja tehtäessä kansalaismielipiteen enemmistö vastusti niitä. Sellaisia olivat yya-sopimus, Efta- ja EEC-ratkaisut, Etyk-aloite ja Pax-tulkinta.

Vasta vähitellen kansa alkoi ymmärtää, mitä järkeä niissä oli. Ja jotkut taitavat vieläkin rakastaa yya-sopimusta."
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/mielipide...

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Jos Venäjä pelkää tosissaan Suomen hyökkäystä, eikö silloin olisi järkevää palauttaa valloitettu Karjala takaisn Suomelle? Silloin ei olisi Suomella mitään aihetta hyökätä.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

>.... puolustusvoimien komentaja, kenraali Jarmo Lindberg antoi tammikuussa 2017 Helsingin Sanomissa ymmärtää, että ”tulee vielä päivä, jolloin Suomen maaperällä taas soditaan”.....

ooo

On vaara, että meillä maan ykköspuolustajan sijaan onkin ykköspelottelija.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Eipä tarvitse ihmetellä, miksi osa suomalaisista ennen Talvisotaa ja Jatkosotaa ja näiden aikana joutuivat turvasäilöön, suojaan sodan kurimuksesta ja rauhanteon jälkeen suoraan poliittiselle huipulle. Olikohan silloin jo varhainen versio blogistaniasta, en tiedä? Mikä näitä ideologian menettänäite oikein vaivaa? Ei uskoisi miehen puheeksi tai kirjoitukseksi.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Kansa taistelee herrojen sodat. Jos sota tai työ olisivat herkkua, niin herrat tekisivät ne itse.

Kuvien perusteella kommentoijat ovat kaikki sitä ikäluokkaa, joka käy sotia korkeintaan enää kirjoituspöydän takaa. Kukaan ei kuitenkaan vaikuta niin vanhalta, että muistaisi sodan omakohtaisesti.

Joillekin sota on hyvä bisnes, kuten vaikkapa Reino Lehväslaiholle, jonka romantisoidut ja fiktiiviset sissikirjat tuottivat hänelle mukavasti kinkkua leivän päälle.

Pahimpia sodan lietsojia taas ovat ne, jotka siitä eniten hyötyvät.

Kamppailulajien harrastajat tietävät, että otellessa molempiin sattuu. Siksi ei kannata haastaa riitaa turhan päiten. Huonostihan siinä voi käydä. Harjoitella toki pitää, muutoin ei pärjää.

"sotamiehen iltarukouksen" päätöslause: varjele noita Suomen herroja, etteivät ne toista kertaa löisi päätänsä Karjalan mäntyyn. Aamen"

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Ikä on vähän huono argumentti toisen mielipiteen mitätöimiseksi.
Itselläni on kohta 8-vuotias poika ja toivon todella, ettei hän koskaan joudu rintamalle. Jos pahin tapahtuisi, toivottavasti asiat ovat niin etteivät suomalaiset joudu puolustautumaan yksin vaan maailman vahvimman sotilasliiton osana ja avustuksella.

Edelleen haluaisin saada vastauksen seuraavaan: Ovatko natovastaiset sitä mieltä että mahdollisen konfliktin sattuessa, Suomi ei edelleenkään saisi ottaa vastaan taloudellista, materiaalista ja mahdollisesti miehistöapua Natolta? Tuon avun mahdollisuus ja sen sotaa ehkäisevä vaikutus kun on pääsyy siihen, miksi monet meistä Natoon haluavat.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Hehheh, hyviä kysymyksiä. Taitavat vain olla liian vaikeita vastattava joillekin.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Sodan aikana koululaisena pelkäsin että ryssät tulevat.
Tämän jälkeen jo yli 70 vuotta on minun annettu tietää että ryssät tulevat.
Nyt vanhana kun nuoretkin kertovat ryssän tulevat alan epäillä että tuskin siitä mitään valmista tulee.
Puolustusvoimilla on asiassa jo hyvä pitkäaikainen näyttö.
Nuoret kenraalit eivät usko omaan armeijaansa kun kutsuvat vieraita avuksi jospa saisi Venäjään vauhtia.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Esko Seppänen on vakaa periaatteissaan ja poliittisessa linjassaan; siitä hänelle tunnustus. Mutta Seppäsellä on vanhana rasitteena syvä kommunistinen aatetausta, jonka syntyperä on Marxin ja hänen seuraajiensa ideologiassa.

Erinomaista logiikkaa tai analyyttista kykyä ei vaadita sen oivaltamiseen, että maailmankatsomuksensa johdosta Seppäselle on perin vaikeaa ellei suorastaan mahdotonta hyväksyä Suomen turvallisuuspolitiikan kannalta järkeviä ratkaisuja.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Esko Seppänen on ihan oikeassa. Kyllä pienelläkin maalla pitää olla jonkun verran hyökkäyskykyä ja -voimaa. Sillä voisi joissain tapauksissa estää vihollismaan kohtuuttomia agressioita.

Putin teki agressiivisen rajoitetun hyökkäyksen Suomen suvereniteettia vastaan lähettämällä Lapin raja-asemien kautta 1700 venäläistä ns. turvapaikan hakijaa. Tällaiseen hyökkäykseen pitäisi voida vastata jollain tavalla. Jos voisimme vaikka järjestää divisioonan vahvuisen joukon harjoitukset itärajalla, sellainen näytös voisi estää vielä pahemmat loukkaukset tulevaisuudessa?

Putinistit käyvät jatkuvaa informaatiosotaa Suomea vastaan.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Vapaasti voit nimetä armeijan ihan miksi haluat. Pääasia että meillä on sellainen ja että se harjoittelee potentiaalisten liittolaisten kanssa.

Hölmömpikin tietää, että yhteistyö on voimaa. Miksi siis Suomi ei voisi harjoitella yhteistyötä valitsemiensa kumppaneiden kanssa? Normijamppa ymmärtää myös, että lähialueillamme on vain yksi mahdollinen hyökkääjä, on aina ollut. Miksi meidän pitäisi harjoitella vain puolustussotaa ja rajata puolustusmahdollisuuksiamme hyökkääjää vastaan?

Suomella on armeija ja myös täällä Suomessa oleva Putinin 5. kolonna joutuu sen hyväksymään. Osa täällä kirjoittavista voi huoletta kysyä, oliko hänen kirjoituksensa armeijan puolella vaiko armeijan toimintaa mädättävä.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Tuo on muuten jotenkin kovin suomalaista, että jos joudumme hyökkäyksen kohteeksi emme missään tapauksessa saisi hyökätä vastaan. Maksimissaan ainoastaan puolustautua omin avuin ja ilmeisesti ilman ulkopuolista apua mutta sekin niin ettei sitä ole tulkittavissa hyökkäykseksi maahantunkeutuvia joukkoja vastaan. Jatkosodassakin ei olisi pitänyt ylittää vanhaa rajaa vaikka olemme sodassa.

Pitäisikö Suomella olla resurssit pommittaa Pietari maan tasalle jos meitä kohtaan hyökätään ja kaupunkeihimme kohdistetaan ohjusiskuja? Miksi/miksi ei? "Ne tuhosi Helsingin mutta ei nyt ammuta Pietaria ettei ne suutu."

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Ihan tällainen kysymys vain ilman tahallista provosointia. Kannattaisiko "potentiaalisen" hyökkääjän kanssa harjoitella yhdessä? Silloinhan ehkä oppisi parhaiten tuntemaan myös sen heikot kohdat, joita voisi tosipaikan tullen hyödyntää.

Käyttäjän kimmokannala kuva
Kimmo Kannala

Puolustautumista ei voi hoitaa hyökkäämättä vastapuolen hyökkäävää kalustoa vastaan.

Perustelut sille miksi A-10 koneiden kanssa harjoitellaan olisi kyllä mielenkiintoista kuulla viralliselta taholta.
Halutaanko siinä tutkia kuinka tehokas A-10 olisi maanpuolustukselle?
Onko vastaavien hankinta harkinnassa? (ei liene kustannustehokasta panssariuhkaa vastaan)

Hyökkäykseen vieraan maan alueelle A-10 ei juurikaan sovellu sen haavoittuvuuden vuoksi. Tietääkseni USAkin on voinut käyttää niitä vasta kun vastapuolen ilmatilaan on saatu ilmaherruus.

Jouko Riihonen

Sinällänsä ansioituneeseen kirjoitukseen kommentti. Mielestäni roolit ovat hieman sekaisin. Ne A10-koneet ovat vanhoja maataistelukoneita, suunniteltu pysäyttämään Neuvostoliiton panssarit keski euroopassa joskus 70-luvulla. Tuossa itärajan takana taas on aika paljon näitä HYÖKKÄYSvaunuja. Eipä mulla muuta.

Käyttäjän kimmokannala kuva
Kimmo Kannala

Natotuskaa. (ikäänkuin eiheeseen liittyen)

Natomyönteisyyteni voisi alkaa siitä jos tietäisin että:
-NATO ei tuo apuaan yllättäen ja pyytämättä.
-Suomi säilyttää päätösvallan miten sotatilassa maa, meri ja ilma -alueitamme käytetään.
-Jos haluamme, voisimme vastaanottaa myös pelkkää materiaaliapua kriisitilanteessa.
-Suomen alueella operoivien joukkot on aina Suomalaisen komentamia (ei länkkäreitten).

Nuo ei vielä ole oikein kirkastuneet.

Ikävä puoli natossa eittämättä on se että monet laskisivat meidän kuuluvan samaan laariin kuin maat joita esim. USA kiusaa.

Ja NATOssa jos naapurimaamme hyökkäisi jotakuta muuta NATO maata kohtaan, sen olisi omien etujensa mukaista hyökätä myös Suomeen.

Ja realiteetti on se että jos NATOssa ollaan niin sotaan on pakko mennä mukaan, jos jotakuta NATO maata vastaan hyökätään, muuten NATO turvatakuut päättyisi Suomen osalta siihen.

Ja uhkana pidän sellaista että alkaisimme lepäillä laakereilla, NATOn varjossa ja puolustuskykymme rappeutuisi kohti erurooppalaista normitasoa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Ja NATOssa jos naapurimaamme hyökkäisi jotakuta muuta NATO maata kohtaan, sen olisi omien etujensa mukaista hyökätä myös Suomeen."

Ei Venäjällä olisi intressiä tehdä uutta rintamasuuntaa Suomeen pelkästään siksi, jos sillä olisi intressi hyökätä vaikkapa Turkkiin.

"Ja realiteetti on se että jos NATOssa ollaan niin sotaan on pakko mennä mukaan, jos jotakuta NATO maata vastaan hyökätään, muuten NATO turvatakuut päättyisi Suomen osalta siihen."

Tuo velvoite yhteiseen puolustukseen ei ole kovin seikkaperäisesti muotoiltu ja voi pitää sisälllään erilaisia elementtejä. Missään nimessä se ei tarkoita sitä, että Suomen pitäisi saman tien lähettää sotajoukkoja, jotta sitä ei erotettaisi NATO:sta.

"Ja uhkana pidän sellaista että alkaisimme lepäillä laakereilla, NATOn varjossa ja puolustuskykymme rappeutuisi kohti erurooppalaista normitasoa."

Tuo olisi puolestaan omasta päätöksestämme kiinni. NATO:lla ei olisi mitään sitä vastaan, että Suomi vaikka lisäisi panostustaan puolustukseensa.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Kuikka kirjoitti: "Tuo velvoite yhteiseen puolustukseen ei ole kovin seikkaperäisesti muotoiltu ... Missään nimessä se ei tarkoita sitä, että Suomen pitäisi saman tien lähettää sotajoukkoja, jotta sitä ei erotettaisi NATO:sta."

Jo nyt kun olemme jonkinsortin ulkojäsen porstuassa ja jalka ovenvälissä, meidän NATOttava eliittimme puhuu velvollisuudestamme olla mukana kantamassa vastuuta yhteisessä arvoyhteisössä. Jäsenenä mahdollisuutemme pysyä erossa olisivat minimaaliset ellei jopa vielä pienemmät.

Ranska jättäytyi aikoinaan Irakin sodan ulkopuolelle (ja käytännössä muutti NATOn hyökkäyksen "halukkaiden liittoutuman kampanjaksi") ja seuraukset ovat olleet, että Ranska ei todennäköisesti yritä uudelleen. Miten me paljon pienempän onnistuisimme paremmin?

Oikeasti jos esimerkiksi Venäjän ja Turkin välillä puhkeaa konflikti jossa jompi kumpi hyökkää niin silloin rintama on NATO vastaan Venäjä et vice versa ja jos olemme NATOn jäsen, tuota rintamaa on myös täällä n. 1300 km. Jos emme ole jäsen ja todellakin uskottavasti ulkopuolella, tuo n. 1300 km ei ole rintamaa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #55

Siinä tapauksessa että Venäjä hyökkäisi Turkkiin, Naton intresseissä tuskin olisi avata uutta rintamaa Itämerellä vaan puolustaa Turkkia ja ajaa venäläiset hyökkääjät pois.

Ja toisinpäin, jos Venäjä hyökkäisi Baltian maihin olisi aika epätodennäköistä että turkkilaiset tämän vuoksi hyökkäisivät maaperältään Venäjälle.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #58

Miksi Salonen olettaa vain Venäjän hyökkäyksiä. Useammin NATO viime vuosina on hyökkäillyt alueensa ulkopuolelle.

Toisaalat NATOn ja Venäjän välinen suora aseellinen kriisi tuskin jäisi vain paikalliseksi. Pikemminkin se olisi ns. "kovaa kulkemaan".

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #59

Koska ajatus siitä että Nato tekisi ensihyökkäyksen Venäjälle on absurdi ja todellisuutta lähinnä putinistisessa propagandassa. Skenaario Turkin ja Venäjän konfliktista ei ollut minun esittämäni, vaikka sitä kommentoinkin.

Argumenttini sisältö ei muutu vaikka hyökkäys Venäjän ja Turkin välillä tulisi kummasta suunnasta tahansa. Se että sanot miten joku on "kovaa kulkemaan" ei tee yhtään realistisemmaksi ajatusta että vaikkapa Nato-Viro hyökkäisi Venäjälle jos Venäjälle tulee Turkin kanssa konflikti.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #62

Onko NATOn hyökkäys Venäjälle yhtään sen absurdimpi ajatus kuin päinvastainenkaan? Perusteluja?

Jos NATOn ja Venäjän välillä puhkeaa suora aseellinen konflikti (kummasta suunnasta tahansa), en usko sen jäävän paikalliseksi vaan laajenevan hyvinkin nopeasti kaikille niiden yhteisten rajojen rintamille ja jopa muuallekin, esimerkiksi valtamerille.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #66

Venäjän hyökkäys Nato-maahan on hyvin epätodennäköinen, ajatuksena lähes absurdi. Sen sijaan Venäjän hyökkäys ja maa-alan anastaminen eurooppalaiseen sotilaallisesti liitoutumattomaan rajanaapuriinsa on todellisuutta jo nyt.

Mitä tästä pitäisi päätellä Suomen ja Naton suhteen?

Käyttäjän kimmokannala kuva
Kimmo Kannala Vastaus kommenttiin #66
Käyttäjän kimmokannala kuva
Kimmo Kannala Vastaus kommenttiin #59

"NATO viime vuosina on hyökkäillyt"

NATO ei toimi ilman jäsenmaiden yksimielistä päätöstä.
Minne maihin NATO on hyökkäillyt?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nato

Ei mihinkään.

Käyttäjän kimmokannala kuva
Kimmo Kannala Vastaus kommenttiin #107

Pälähti mieleen semmoinen dilemma että mitäs jos Venäjä hyökkäisi Viroon mutta Turkki (jonka suhteet Venäjään on lämmenneet) äänestäisi NATOssa sotatoimia vastaan.

Halvaantuisiko NATO vai miten homma etenisi?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #107

Perusteleeko Kannala NATOn hyökkäämättömyyttä sillä, että tarvitaan yksimielisiä päätöksiä? Eli jos on NATOlla on yksimielinen päätös, NATOn hyökkäys ei olekaan hyökkäys vaan toimintaa? Onhan NATO on hyökännyt ainakin ent.Jugoslaviaan, Libyaan, Syyriaan ja Afganistaniin. Sota on rauhaa ja hyökkäys on kampanja eikä lentokoneen putoa vaan laskeutuvat kontrolloimattomasti (USAn ilmailuviranomaisten tilasto)

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

# 48: "Natomyönteisyyteni voisi alkaa siitä jos tietäisin"

Voit halutessasi ottaa asioista selvää, tietoa on saatavilla. Omaan puolustuskykyymme voit itse vaikuttaa äänestämällä sellaista puoluetta, joka huolehtii siitä, että puolustusvoimiemme resursseja pidetään yllä.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Ehkä meidän kannattaisi muistaa Yrjö Kallisen sanat: "Jos haluat rauhaa, valmistaudu rauhaan".

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Kommenteissa kuultaa epäillys venäläisten hyökkäyksestä ja sama on Ruotsin lehtien kommenteissa vaikka heidän edellisestä sodasta on kulunut yli 200 vuotta.
Siinä suomalaisen pelon tulevaisuus 100 vuotta eteenpäin onhan jo 70 vuotta jaksettu.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Niiinpä, spekulaatioissa väitetään, ettei Venäjä uskalla NATOn kimppuun mutta heti perään se hyökkää ja siksi pitää varustautua hampaisiin saakka????

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Olisiko puolustusliiton varustautumisella ja sotilaallisella vahvuudella jotain tekemistä sen kanssa ettei Venäjä voi hyökätä, mitä Jorma luulet?

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen Vastaus kommenttiin #74

Jos nykyisiä läntisen arvoyhteisön viestejä lukee ja kuuntelee niin nythän Venäjä vasta onkin hyökkäämässä. Lisää pyssyjä olisi saatava, toitotetaan joka puolelta ja USA:n sotateollisuudella olisi mitä myydä, vai kuinka?

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #74

Venäjä on liian köyhä vallataakseen mitään ja Suomi vesijättömaana on kallis kustannus vallattavaksi.
Afganistanistakin joutuivat venäläiset lähtemään toisin kuin rikas USA joka jaksaa sinnitellä mutta valtaaminen on kaukana.
Maa on vaikea vallattava tosin USA voitti Grenadan sodan mutta siin se kaikki onkin näiltä suurvalloilta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #88

"Venäjä on liian köyhä vallataakseen mitään"

Kyllä se 30-luvulla oli vielä köyhempi.
Ja mitenkäs Krim sekä faktisesti myös Itä-Ukraina? Georgiaa yritettiin tosissaan.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #92

Krim ja Sevastopol oli riskissä joutua Naton haltuun Ukrainan hakiessa Nato jäsenyyttä.
Suomen Kuvalehden mukaan 1991 Krimiläiset halusivat oman äänestyksen Moskovaan liittymisestä.
Suomen valtaus ei kävisi niin kustannustehokkaasti.
Itä-Ukrainassa rahat loppuivat yritykseen kun öljytulot alenivat.
30-luvulla oli usko Hitlerin tavoin että pelkän maa-alueen valtauksella olisi arvoa läänityksenä harmittomasti.

Käyttäjän kimmokannala kuva
Kimmo Kannala Vastaus kommenttiin #88

Eihän USA afganistanissa ole mitään valloittamassa.
"Ainoastaan" vaihtamassa hallintoa järjellisemmäksi.

(ilman kansainvälistä yhteisymmärrystä ei yksittäinen maa saisi päästä moista touhuamaan, mutta niin kauan kuin paskiaisilla on veto-oikeus YK:ssa, hommat ei toimi, demokratialtaan kyseenalaiset maat (esim. USA) yrittää leikkiä maailmanpoliisia ihan omin valtuuksin)

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #101

Afganistan on miehitetty jopa suomalaiste sotilaiden avulla.

Neuvostoliittokin oli vaihtamassa Afganistanin hallintoa järjellisempään ja nyt oikein joukolla.
Ei tsaarin Venäjäkään saanut suomalaisia järkiinsä.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #101

"Eihän USA afganistanissa ole mitään valloittamassa."
Aikaisemmin historiassa perustui suurvaltaimperium omien virkamiesten asettamiseen vallatuille maille.
Uusi imperium perustuu suurvallan ohjailuun ilman omia virkamiehiä jossa tottelemattomat asetetaan boikottiin.
Suomella on kokemusta Neuvostoliiton imperiumiin kuulumisesta ja nyt kuulumme muutaman vuoden europan mukana USAn imperiumiin.
Aika näyttää.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Blogistin esittämään kysymykseen Suomen puolustusvoimien roolinimeksi vastaan, että erinomainen nimi olisi Venäjän Luoteisarmeija.

Venäjän Luoteisarmeijaa vastaan tuskin yksikään venäläinen patriootti hyökkäisi.

Pasi Pekkinen

"Sitä, minkä he [kansalaiset ja poliitikot] tietävät, Jukka Tarkka ei tiedä eikä varsinkaan tunne: Yhdysvaltojen kansalliskaartien hävittäjien ja rynnäkkökoneiden ilmasotaharjoitukset Suomen ilmatilassa vaarantavat Suomen turvallisuuspolitiikan geopoliittisen ja historiallisen perinnön."

Vahvasti epäilen, että kansalainen, entinen poliitikko ja historoitsija Tarkka ei turvallisuuspolitiikasta tietäisi tai tuntisi sitä, mitä keskimääräinen kansalainen tai nykypoliitikko.

Kenties Tarkka - joidenkin muidenkin turvallisuusasiantuntijoiden ohella - näkee aiheelliseksi tai tarpeelliseksi luopua osasta sitä perintöä, jota mm. Seppänen haluaa vaalia.

Turvallisuuspolitiikkaa korkeintaan pintapuolisesti ymmärtävänä en voi käsittää, miten mahdollisesta NATO-jäsenyydestä voisi kansanäänestystä järjestää, ellei voi olla ennakkoon täysin varma, että valtaosa jäsenyyttä kannattaa. Ei-äänten voitolla olisi vakavat seuraukset. Siksi pidän puheita kansanäänestyksen järjestämisestä mahdollisesta NATO-jäsenyydestä täysin edesvastuuttomina.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Puhumattakaan siitä, että kansan pitäminen tietämättömyydessä Pohjois-Atlantin liitosta järjestönä vaikuttaa aivan harkitulta politiikalta – tällöin voi kansa antaa neuvoja pelkästään tunnereaktioistaan, ollen itse asiasta tietämätön tai uskomusten, luulojen, väärinkäsitysten ja disinformaation varassa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset