eskoseppanen

EU nyt venyy ja pian paukkuu

 

Ugh, kaksi Suomen hallituksen merkittävää ministeriä on puhunut Euroopan unionin liittovaltioistamisen ja Suomen osavaltioittamisen puolesta. He eivät sano asiaansa sen oikealla nimellä, ja siksi heidän kannanottonsa on selkeistettävä suomen kielelle.

 

Pääministeri Juha Sipilä on sanonut, että ”Suomen edustama linja on ollut kirkas ja selkeä”. Sen ”pohjana ovat eurooppalaiset arvot ja yhteisten sovittujen sääntöjen noudattaminen”.

 

Noilla määritelmillä Sipilä, jonka EU-tuntemus – ja myös Suomen turvallisuuspolitikan linjaukset – ovat hänen osaamisalueensa ulkoreunalla, ottaa ehkä itse sitä huomaamatta Suomen sumean EU-linjaan kannan, jolla kepu on kirkkaasti ja selkeästi liittovaltion puolella.

 

Valtiovarainministeri Petteri Orpo puolestaan on sanonut, että Suomen pitää linjata suuntansa ”kohti syvenevää yhteistyötä”.

 

Kokoomuksen linja on sen europuolueessa (suomalaisilla puolueilla on EU:ssa ylikansalliset emopuolueet, joiden toiminta rahoitetaan europarlamentin rahoista) ollut aina liitovaltiohenkinen. Kokoomuksessa on kuitenkin välttelty sen asian sanomista ääneen. Kun puolueen puheenjohtaja nyt sanoo, että Suomen on suunnattava kulkunsa ”kohti syvenevää yhteistyötä”, se tarkoittaa käytännössä Suomen luopumista itsenäisyydestä ja täysivaltaisuudesta ja maamme kytkemistä liittovaltioon.

 

Orpo edustaa sitä linjaa, jonka federalismin (= EU:n liittovaltion) ristiretkeläinen Paavo Lipponen ilmaisee näin: ”Suomi ei voi välttää joutumista valintatilanteeseen Saksan ja Ranskan johtaman tiiviimmän ryhmän ja kakkosvyöhykkeen välillä. [––] Paikkamme on lähellä Saksaa ja Ranskaa sekä muita nyt tiiviimmässä yhteistyössä, kuten eurossa mukana olevia maita. [––] Ruotsi ja Tanska eivät riitä Suomelle EU-ankkuriksi.”

 

”Tiiviimpi yhteistyö” on sitä itseään, EU:n liittovaltioimista, samoin ”paikkamme lähellä Saksaa ja Ranskaa”. Saksan linjalla Lipponen tarkoittanee europuoluetoverinsa, Saksan demareiden puheenjohtajan Martin Schulzin linjaa, jonka mukaan EU:sta on vuoteen 2025 mennessä tehtävä liittovaltio. Ranskan suosiotaan menettänyt presidentti Emmanuel Macron on viimeisen päälle liittovaltiomiehiä ja sen osalta äärilinjalla: liittovaltio ja heti!

 

EU:n yhteisiä arvoja pyrkii edustamaan EU:n pääkomissaari Jean-Claude Juncker. Syyskuussa 2017 hän esiintyi – tällä kerralla ilmeisen selvänä – Euroopan parlamentissa ja piti komission linjapuheen, jossa hän määritteli eurooppalaiset arvot vapaudeksi, demokratiaksi ja oikeusvaltioperiaatteeksi.

 

Ne kaikki ovat sisällöltään kovin tulkinnanvaraisia eivätkä velvoita ketään mihinkään ennen kuin kussakin tapauksessa on erikseen tiedossa tärkeiden sanojen sisältö. Mitä on, mihin on, mistä on ja kenellä on vapaus? Eiköhän demokratia ole mahdollista vain kansallisvaltiossa?

 

Kun pääkomissaarin mukaan ”yhteisvastuu on se liima, joka pitää unionin koossa”, on selvitettävä, mistä kaikesta jokaisella jäsenmaalla on yhteisvastuu. Eli vastaavatko jäsenmaat, ja jos vastaavat, miten vastaavat, nyt ja tulevaisuudessa paitsi Kreikan veloista myös jäsenmaiden pankkien väistämättömästi tulossa olevista keinottelutappioista tyhjästä luodulla rahalla; sellaisen jäsenmaan seniorikansalaisten eläkkeistä, joita moni suuri jäsenmaa ei kykene maksamaan lupausten mukaan; etelästä ja idästä tulevien pakolaisten kotouttamisesta tai jäsenmaidensa hallinnoinnin alaisuudessa toimivien veroparatiisien sulkemisesta?

 

Sitä, milloin ja miten pankkijärjestelmä ensin venyy ja sitten paukkuu, nykyiseen kansantaloustieteeseen kuuluvilla metodeilla ei kyetä ennustamaan. Nimittäin ennusteiden ulkopuolelle jäävät finanssikapitalismin ilmiöt: ensin keskuspankkien ja sen jälkeen yksityispankkien tyhjästä luomat biljoonat eurot (joilla runsas 1/5 Suomen valtion veloista on ”sosialisoitu” eli ostettu pankeilta Euroopan keskuspankin saataviks)i, pääomamarkkinoiden inflaatio sekä koko systeemin laajuisen kriisin mahdollisuus.

 

Kaikki nämä asiat ovat myös presidentin vaalin keskeisiä kysymyksiä. Suomi ei pääse niitä pakoon.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

32Suosittele

32 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Liittovaltio lopettaisi NATO-keskustelun tykkänään, koska jokaisella valtiolla on joka tapauksessa yhteinen puolustus. Eikö tämä olisi positiivista?

Käyttäjän eskoseppanen kuva
Esko Seppänen

EU:n Nato-maat eivät ole tekemässä yhteistä puolustusta, joka olisi riippumaton Natosta. Naton sodanjohtojärjestelmän korvaaminen EU:n vastaavanlaisilla rakenteilla on EU-maille liian kallis projekti eikä lisäisi millään muotoa niiden turvallisuutta. Suomi joutuu kaikissa olosuhteissa hoitamaan puolustuksensa itse, ja siihen sen pitää varautua eikä uskoa vapaamatkustajan asemaan Natossa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Seppänen maalaa varsin positiivisen kuvan EU:n tulevaisuudesta ja Suomen roolista siinä. Vahva liittovaltio joka nojaa puolustuksensa Natoon toisi Suomelle vihdoin sen ulko- ja turvallisuuspoliittisen turvan jota tässä maantieteellisessä kohdassa tarvitaan.

Samalla ei enää tarvitsisi kinastella siitä, kuuluuko Suomi länteen, itään vai jollekin harmaalle alueelle keskelle.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #4

Suomen puolustukseen on kaksi kertaa osallistunut suurvalta oman intressin johdosta ei puolustamaan Suomea.
Suomi siirtynyt USAn imperiumiin ja jos joku uhkaisi imperiumia niin USAn etu kärsisi ilman mitään Natosopimuksia.

Hitlerinkin kirjallinen Suomen luovutus Neuvostoliitolle kesti musteen kuivumisajan.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Kokoomuksen tavoin myös keskusta on asemoitunut parlamentissa liittivaltiota edistävään ALDE-ryhmään. Kokkomuksessa vain Stubb tuli jossain vaiheessa ennen pääministerikauttaan sanoneekseen liittovaltio on päämäärä.

Mielenkiintoista on seurata Sipilän ja Orpon toimintaa tulevissa EU:n tulevaisuusneuvotteluissa. Sipilä on kyllä mielestäni puhunut hyvinkin ristiriitaisesti liittovaltiosta Suomen tavoitteena. Joku kerta puhunut siihen suuntaan ettei syventämistä tapahtuisi hallituksen toimesta kuin enintään pankkiunionin suuntaan. Sekin on hänen mukaansa vielä pitkissä kantimissa johtuen jäsenmaiden pankkien vakavaraisuuden erilaisuudesta sekä talletussuojista.

Orpo kyllä on jokseenkin suoraan todellakin liputtanut syvenevän liittovaltion puolesta. Tarkoittanee hyväksyä Saksan Schulzin esityksen vuoteen 2026 mennessä. Merkel on tällä haavaa "kirjoittamaton kortti" kannattaako todellakin Schulzin kantaa vai ei. Tuosta lienee kirjaus Saksan hallitusohjelmasta, jos sellainen saadaan aikaan demareiden kanssa.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Jos sivuutetaan kaikki muut aspektit ja koittaa jotenkin positiivisesti liittovaltiota miettiä jäljelle jää kuva Hyvä Isoveli vertauksesta jossa vaikka itse omista asioistaan ja rahoistaan tietysti luulisi paremmin osaavan päättää Hyvä Isoveli osaa katsoa laajemmin ja jakaa viisauttaa ja vaurauttaan tasapuolisesti kaikille sillä eikö voi olla niinkin, että omaan napaan tuijottaminen on myös itsekkyyttä jossa muut jäävät enemmän tai vähemmän huomiotta? Paremmin en osaa hahmottaa vaikka Nils Torvaldsin selitystä, että kun Suomi maksaa eu:hun x € saamme kuitenkin y € takaisin joten maksamme vain 'vähän' ja moisen rahankierrätysoperaation arvostelu on itsekästä, väärin, tulee ajatella Yhteistä Hyvää tms. Kummallinen ilmiö kun joutuu oikein pinnistelemään jotta keksii jotain mikä voisi puolustaa eu:ta itsenäisen päätöksenteon sijaan kun monelle tämä on ilmeisesti selviö ... (jos taas unohdetaan kaikki muut mahdolliset motiivit federalistien ja muiden eu - fanittajien suunnalta)

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Euron pelastamiseksi liittovaltio olisi muodostettava pika-pikaa.

Itsenäisten valtioiden rahaunionit eivät ole koskaan onnistuneet eikä se onnistu nytkään.

Järkevämpää olisi kuitenkin tämän epäonnistuneen euro-kokeilun peruminen.

Seuraava taantuma voi olla eurolle kohtalokas, kun korkosupressio ei enää onnistu velkakirjoja ostelemalla (LTRO, n. 2000 mrd €, n. 22% euroalueen valtionveloista EKP:n taseessa).

Poliittisessa eliitissä ollaan kovin hiljaa ko. asioista. Miksiköhän?

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Jos on yhtään seurannut kärkipoliitikkojen sanomisisa, niin kyllä olisi pitänyt tulla selväksi, että Niinistö, Sipilä ja Orpo ovat EU-miehiä. Nyt sieltä rupeaa tulemaan jo suoranaisia tunnustuksia, että olen liittovaltion kannalla. EU-myönteiset poliitikot eivät jostian syystä halua sanoa asiaa selkokielellä. Mikähän siinä oikein pistää vastaan?

He toteuttavat samaa taktiikkaa kuin EU ja siinä sivussa myös Suomi eli hivutetaan EU askel kerraallaan liittovaltioksi:
- Emme ole liittovaltio, emmekä sellaiseksi tule.
- EU-valtiot ovat itsenäisiä valtioita, vai voitkao sanoa Saksalle, että ette
ole itsenäinen valtio
- Suomen päätös liittyä EU:hun ei tarkoita euroon liittymistä
- Kun liityimme EU:hun niin silloin päätimme liittyä myös euroon
- EU:n periaate on, että kukin maa vastaa omista veloistaan.
- Euromaiden täytyy auttaa vaikeuksissa olevia euromaita kuten Espanja,
Portugali, Kreikka, ....
- Kun tuo määräiaika näyttää menevän keskyöllä umpeen, niin ongelma hoidetaan
pysäyttämällä kokoushuoneen kello.

Ranskan suuren vallankumouksen yhteydessä tapahtuneet asiat eivät sittenkään olleet kovin erikoisia. Eurooppalainen hulluus irrallaan. Mitä enemmän näitä EU-huijauksia syötetään kansalle, niin vastaus näyttää olevan, että haluamme lisää. Sitä saa, mitä tilaa. On jo aika paljon saatukin.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Syventyvä eurooppalainen yhteistyö tuo vakautta ja turvallisuutta alueelle. Miksi haluaisimme toimia päinvastoin?

Nyt olemme hyvässä asemassa: änkyränä ja yhteisön hajottajana toimineella Iso-Britannialla ei ole enää mahdollisuutta hidastaa yhteisön kehittymistä. EU:n etsikkoaika on juuri nyt. Suomen tulee olla kehityksessä mukana sen kaikissa pöydissä ja ytimissä.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Eu ei tule toimimaan, koska siinä on liian monenlaisia poliittisia puolueita, kulttuureja, uskontoja ja kieliä. Pakolaiskysymyksessä EU hajosi kuin lintuparvi. EU:n yhdentyminen on tullut sille rajalle, josta on alkanut hajaantuminen kuten Brexit osoittaa. Kun jokin valtio kokee menettävän enemmän kuin saavansa, niin sitten lähdetään ulos. Nyt näköjään unohdetaan jo puhe EU:sta rauhan takaajana, koska siitä pitäisi eräiden mielestä tehdä voimakas sotilasliitto Venäjän uhkaa vastaan.

Eurostoliitossa on sama vika kuin Nuvostoliitossa. Kun systeeemi alkoi yskiä yhä enemmän, niin lääke oli kommunismin syventäminen. Nyt EU:ssa tarjotaan samaa lääkettä: kun systeemi ei toimi, niin syvennetään sitä. Kiina valitsi toisen tien. Kun kommunismi ei toiminut taloudessa, niin valittiin valtiojohtoinen kapitalismi.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#9. AO.Viisaita puhelet sekä kommentissa 7. että 9. Vertaa kommenttiin 13.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

EU:n suurin yhteinen arvo on demokratian halveksunta, siksi se on tuomittu epäonnistumaan. Suomen poliitikot, Väyrystä ja Huhtasaarta lukuunottamatta haluavat peitellä tavoitteita, siksi presidentinvaaleissakin EU ja sen politiikka on haluttu häivyttää näkymättömiin ja onnistuttu median tuella aika hyvin asiakysymysten ohittamiseen.

Käyttäjän JonneKlockars kuva
Jonne Klockars

"Eiköhän demokratia ole mahdollista vain kansallisvaltiossa?"

Eurostoliiton tapauksessa osavaltiot olisivat kansallisvaltioita.

"1/5 Suomen valtion veloista on ”sosialisoitu” eli ostettu pankeilta Euroopan keskuspankin saataviksi."

Ostaisiko se liittovaltiossa loputkin? Markan paluusta haaveilevat usein esittävät että Suomen Pankille velkaa oleva valtio ei olisi veloissa.

... hassu ilmaisu sinulla tuossa profiilitekstissä; "itsestäntäni."

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Presidenttiehdokkailta tulisi kysyä, mitä merkitsee käsite "ylikansallinen demokratia". Emme tunne käsitettä ylikansallinen demokratia. Mutta tunnemme, että EU on valuvikainen ja demokratiavajeinen. Euroopan unionihan ei ole valtio, ja euro on valuutta ilman valtiota - poliittinen, plutokraattinen valuutta.

Miten käy demokratian unionissa, ja kuinka ulottaa kansanvalta ylikansalliselle tasolle? Miten käy Suomen EMUn/ Euroopan Yhdysvaltojen ytimessä?

- "Ei ole ylikansallista, valtiollista demokratiaa. On vain kansallista demokratiaa", sanoo Esko Seppänen.

Mitä merkitsee "perustuslaillinen sopimus". "Sopimus" on juridisessa hierarkiassa lain ja varsinkin perustuslain alapuolella. Sopimus ei ole laki. "Perustuslaillinen sopimus" on valtioiden välinen sopimus muttei laki. Sopimuksia on helppo rikkoa. Sota-aika esimerkkinä.
Sopimukset ovat lakia helpommin muutettavissa ja irtisanottavissa. Tämä sopimus ei ole ole EU-laki. Sen hyväksymisen perusteeksi ei kelpaa se, että "Suomi on Euroopan unionin jäsen".

Voiko heterogeeninen EU/EMU koskaan tulla demokraattiseksi? Ei varsinkaan, kun johtomaat Saksa ja Ranska jne jatkuvasti rikkovat yhteisesti sovittuja sääntöjä. EU/EMU:ssa vallitsee luottamuspula ja vastuuttomuus. Ei ihme,että Britannia eroaa. EU on torso ilman Britanniaa.

Olisiko Suomen perustuslakia ja /tai EU:n perustuslakisopimusta "emutettava" ajan tasalle? Tai molempia? Taikka Suomen sanouduttava irti EU/EMU:n perustuslakisopimuksesta.

Jäsenmaiden vastuuta tulee korostaa EMUa kehitettäessä.

Edelleenkin olen samaa mieltä kuin arvostettu ja kaukonäköinen Otto von Habsburg:
- "Euroopalla ei ole kansaa, ei yhteistä poliittista kulttuuria, ei riittävän voimakasta kohtalonyhteyttä eikä yhtesvastuun tunnetta, jotta sen kansalaiset voisivat hyväksyä EU:n perustuslakisopimuksen kansallisten lakiensa yläpuolelle."

Eurooppalainen solidaarisuus on kovalla koetuksella kriisineen ja epädemokraattisuuksineen. EU/EMUa vaivaa uskottavuusongelma ja luottamuspula.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Arvostettu ja kaukonäköinen Otto von Habsburg johti Paneurooppa-liikettä, jonka tavoitteena oli Euroopan liittovaltio.

"Häntä on kuvailtu yhdeksi ”eurooppalaisen idean ja Euroopan integraation arkkitehdeista” yhdessä Robert Schumanin, Konrad Adenauerin ja Alcide De Gasperin kanssa.[6]"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Otto_von_Habsburg

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Idea lienee ollut muunlainen kuin nykymalli. Lausunnosta päättäen. Liekö ollut jälkiviisauttakin käytännön toteutumistavasta?

Poliitikoilla kun on iso taipumus pilata historiassa monta hyvää mallia.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Otto von Habsburg kannatti Euroopan liittovaltiota ja oli erityisesti itäisten Euroopan maiden jäsenyyden puolestapuhuja. "Nykymallilla" EU ei ole integraatiossaan päässyt ainakaan vielä niin pitkälle mitä von Habsburg ajoi.

Käytännössä vetoat nyt henkilöön joka on täydellinen vastakohta kaikenlaiselle väyrystelylle.

Käyttäjän eskoseppanen kuva
Esko Seppänen

Otto von Habsburg olisi sukunsa päämiehenä ollut Itävalta-Unkarin keisari, jos Habsburgien dynastia olisi säilyttänyt keisarikuntansa. Keisarit ja tsaarit menettivät valtakuntansa ensimmäisen maailmansodan melskeissä, mutta heidän paluutaan kuitenkin pelättiin sen verran, että Otto von Habsburgille oli määrätty ikuinen maahantulokielto Itävaltaan. Meppiaikanaan hän oli jo yli 90-vuotias, mutta hänellä oli hienot epäkuninkaalliset käytöstavat. Kun kerran menimme samalla autolla lentokentälle, avasin hänelle auton oven. Hän kuitenkin otti ovesta kiinni ja vaati minua menemään autoon ennen häntä. Hieman ristiriitaisissa tunnelmissa menin autoon ja hän tuli perässäni. Ei minulle koskaan ollut ennen eikä ikinä sen jälkeen ole emerituskeisarin arvoinen mies ovea aukaissut.

Mitä sitten tulee paneurooppalaiseen liikkeeseen, josta Paavo Väyrynen on kirjoittanut kirjan, se ei itse asiassa ollut niinkään tekemisissä EU:n kanssa vaan se oli yleiseurooppalainen liike, joka oli Itä-Euroopan vallanvaihdon ja kansalaisten vapaan ajattelun puolestapuhuja. Jotkut siinä mukana olleet henkilöt olivat liittovaltion kannalla, mutta vastaavasti toiset olivat yleiseurooppalaisen rauhan ja yhteistyön kannalla ilman liittovaltion yhteistä kuria ja järjestystä.

Otto von Habsburg pakeni 1930-luvulla natseja Yhdysvaltoihin. Sieltä hän palasi Saksaan ja siellä nimenomaan oikeistolaiseen Baijeriin, jota hän edusti europarlamentissa. Mutta ei hän missään katsannossa mikään epädemokraattisen EU:n liittovaltioimisen asianajaja ollut.

Tällaisen sivujuonen liitän eurooppalaiseen poliittiseen perinteeseen.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

EU on kapitalismin toteuttamisen työkalu.

Se, kannattaako yksittäinen suomalainen Suomen jäsenyyttä EU:ssa riippuu toisaalta siitä, kannattaako hän kapitalismia vai ei ja toisaalta siitä, arvioiko hän kapitalismin ylläpitämisen tai kukistamisen onnistuvan helpoimmin EU:n puitteissa vai ei.

Oma arvioni (eikä vain oma, vaan tutkimuksissa vahvistettu totuus) on se, että suomalaisten arvot ovat Euroopan kansakuntien kesken mitä oikeistolaisimmat.

Niinpä uskon, että kapitalismia on helpompi vastustaa EU:n sisällä kuin eristetysti Suomessa.

Kapitalismi ei kaadu itsestään. Marx sanoi tosi, että kapitalismi tuottaa omat haudankaivajansa, mutta se hauta pitää silti kaivaa. Ei se itseään kaiva.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Se, kannattaako yksittäinen suomalainen Suomen jäsenyyttä EU:ssa riippuu toisaalta siitä, kannattaako hän kapitalismia vai ei"

Ennemmin kyse on lokalisaation ja globalisaation välisestä ylikansallisesta taistelusta, tämän huomaa jo EU:n vastustaessa Trumpin protektionismia. Toki tähän liittyy pääomapiirien valta politiikassa, sen nyt huomaa jo siitä ketkä ovat voitolla.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#18. Höpö Höpö! Jokaisella meillä on oma ajatuksen vapaus ja luova mielikuvituskin eri tilanteisiin. Dogmaattisuus ja rigidiys on pahasta.

Käyttäjän RaunoKujala kuva
Rauno Kujala

Näinhän se on, Suomessa on oligarkia ja näennäisdemokratia. Suomalaiset ovat vieläkin niin uskomusjärjestelmän uskovia..toisinsanoen manipuloituja, etteivät näe, vaikka faktat on nenän edessä. Ainoa Suomen tie on itsenäisyyden palauttaminen bankstereilta.

Toimituksen poiminnat