eskoseppanen

Hyvää kuolemaa kaikille!

 

Tuttavani kuoli. Jokaisellehan kuolla kuuluu, mutta ei näin kuin tämä henkilö kuoli.

 

                           Hänen vaimonsa kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidesivulle:  ”Olen ymmälläni siitä, miten kuolemansairas joutui olemaan päivystyksessä 15 tuntia ja kuolemaan siellä. Hänelle ei löytynyt rauhallista tilaa päivystyksen ulkopuolelta. Kuoleman hetkellä sairaanhoitajat vaihtoivat juuri työvuoroa sermin takana.”

 

                           Minä en – ja moni mukaan ei – haluaisi kuolla tuolla tavalla. Ihmisen kuolema on ainutkertainen tapahtuma, ja siihen pitää kuulua arvokkuutta ja armokkuutta. Suomalainen terveydenhoitojärjestelmä ei kuitenkaan ole varautunut kuolevan potilaan ja hänen omaistensa jäähyväisten intiimisyyden ja siihen liittyvän yksityisyyden turvaamiseen. Kuoleminen terveyskeskusten käytävällä sermin takana – ja jopa ilman sermiä – ei vastaa käsitystäni maailman onnellisimman maan tavasta hyvästellä poislähtijänsä.

 

                           Kun teimme kansalaisaloitteen eutanasian (= kreikasta suomeksi käännettynä "hyvä kuolema") laillistamisesta maassamme, otimme siinä kantaa myös kuolevien ihmisten saattohoitoon. Se kuuluu kaikille ja on saatava kaikkien ulottuville. Eutanasia on sen hoidon päätepysäkki siinä tapauksessa, että se on aidosti potilaan oma tahto ja että lääketieteellä ei ole enää mitään keinoja torjua hänen kipujaan ja kärsimystään.

 

                        Eutanasian vastustajat esittävät myös hyvän kuoleman laillistamisen vaihtoehdoksi saattohoidon saamisen kuntoon jai sen ulottamisen koko maahan. Heitä edustava eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta otti kuitenkin siihen hyvin epämääräisen kannan, jonka varaan herrat eivät huoneita rakenna. Valiokunnan lausunnossa maan hallitusta ei velvoiteta mihinkään muihin toimenpiteisiin kuin perustamaan työryhmä pohtimaan asiaa. Me tiedämme, että valtionhallinnossa työryhmän perustaminen merkitsee yleensä asian elävältä hautaamista.

 

                           Tässä yhteydessä otan kantaa eutanasian vastustajien toiseen ”vaihtoehtoon”.

 

                           He tarjoavat pian kuolemassa olevien eutanasialle vaihtoehdoksi palliatiivista sedaatiota eli ihmisten nukuttamista lääkeaineilla ikiuneen. He sanovat, että se on kuolemisen luonnonmukainen vaihtoehto, siis luomukuolema.

 

                           Käsitys siitä, että sedaatiolla ihminen lähetetään useinkin kuolemaan ja että se on yleisesti käytössä oleva eutanasian vaihtoehto, ei pidä paikkaansa. Tuoreessa Lääkäriliiton julkaisussa Lääkärilehdessä (14/2018) esitellään hyvin  paljastava tutkimus sedaation (vajaa)käytöstä.

 

                           Siteerattu tutkimus perustuu lääkäreille lähetettyyn kyselyyn, johon oli valittu vastaajiksi sellaisten sairaaloiden palliatiivisesta hoidosta vastuussa olevat lääkärit, joissa oli palliatiivisen hoidon (eli sairaan ihmisen oireiden mukaisen, mutta ei enää potilaan parantamiseen tähtäävän hoidon) työyksiköt. Puolet (54 %) näistä lääkäreistä vastasi toteuttavansa palliatiivisen sedaation harvemmin kuin kerran vuodessa. Tutkimuksen mukaan ”käytännön potilastyössä vaikutelmaksi on tullut, että palliatiivisen sedaation käyttö on vähäistä, käsite epäselvä ja toteutustavat hyvin vaihtelevia”, että palliatiivista sedaatiota käytetään harvoin missään muualla kuin saattohoitokodissa” ja että ”palliatiivisen sedaation harvinaisuus herättää kysymyksen, onko menetelmä saatavilla kaikille sitä tarvitseville”.

 

                           Palliatiivisen sedaation harvinaisuus on nähtävä myös niin, että maassamme kuolee ihmisiä, jotka pannaan kärsimään kovia kipuja ilman että niitä osataan muualla kuin  saattohoitokodeissa  torjua sedaatiolla. Näitä ihmisiä varten  pitää tarjolla olla eutanasiavaihtoehto.

 

                           Tässä yhteydessä voidaan vielä muistuttaa Lääkäriliton tilaamasta tutkimuksesta, jossa 40 % lääkäreistä ilmoitti joskus auttaneensa potilasta kuolemaan.

 

                            Kun edellä esitellyssä saattohoitotutkimuksessa Suomessa harvinaislaatuiseksi osoittautuneen sedaation käyttöön osallistuneilla lääkäreillä ei ole ollut velvollisuutta konsultoida asiassa kenenkään kanssa ja kun viimeksi mainitun tutkimuksen mukaan 40 prosenttia lääkäreistä oli tehnyt itsenäisen päätöksen potilaan armollisesta siirtämisestä kuoleman rajan yli, eutanasian salliminen poistaisi tämän harmaan päätöksentekoalueen kuolemaa koskevassa päätöksenteossa. Kaikki eutanasiatapaukset tutkitaan laillisten kriteerien täyttämisen valossa ja jälkikäteen myös arvioidaan ja varmistetaan se, että eutanasiaan perustuva hyvä kuolema on aina ollut kuolemassa olevan ihmisen oma tahto.

 

                           Kun eduskunta (ilmeisesti 3.5.) äänestää eutanasiaa koskevan lain valmistelun aloittamisesta, kansanedustajat toivottavasti hyväksyvät eutanasian laillistamisen ja toivottavasti eduskuntaryhmät antavat jäsenilleen tällaisissa asioissa suomalaiseen parlamentaariseen perintöön kuuluvat vapaat kädet äänestää omantuntonsa mukaan.

 

                           Jos ihmiset haluavat kärsiä, se heille suotakoon. Heidän ei kuitenkaan pidä estää sellaisten kuolemansairaiden ja pian muutenkin kuolevien suomalaisten kanssaihmisten kärsimysten lopettamista näiden oman tahdon mukaan, jos he eivät halua tai jaksa enää -kantaa kärsimysten taakkaa. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Juha Hämäläinen

Kärsivän ja kuolemaa haluavan ihmisen elämän pidentäminen on jo nykyisten lakien mukaan kriminalisoitu. Kyse on ihmisen kiduttamisesta.

Kärsivän eläimen lopettamatta jättämisestä saa myös syytteen eläinrääkkäyksestä. Nykyisen tieteellisen käsityksen mukaan ihminen on yksi eläinlaji muiden joukossa.

Asiassa ei ole mitään epäselvää.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Ei pitäisi olla epäselvää, mutta eutanasian vastustajille se on liian vaikea kysymys. Heille kärsimys antaa kirkkaamman kruunun kärsiville potilaille, vaikka he toisaalta kertovat aina samaa mantraa; kenenkään ei tarvitse kärsiä, koska meillä on nykyaikana mahdollisuudet poistaa kaikki kivut. Miksi niitä ei sitten poisteta?

Kuitenkin suuri osa suomalaisista voi kertoa kuolemaan tuomituista läheisistään, jotka ovat täältä lähteneet ilman muuta apua, kuin suuhun asetettu pilleri joka kolmas tunti. Yhtenä esteenä on myöskin osastojen johtavien lääkärien oma asenne ja uskonto, joka kieltää kuolemantuottamuksen.

Kirjoitin tämän jo kerran aikaisemminkin tänne blogiini, mutta se kannattaa toistaa vielä uudemmankin kerran:

Nobel-palkittu 82-vuotias arkkipiispa Desmond Tutu saa arvostukseni, kun hän on sanonut brittiläiseen sanomalehteen The Observeriin kirjoittamassaan artikkelissa:

"Ihmisillä on oikeus kuolla arvokkaasti ja avustettuna, mikäli he niin itse tahtovat. Eutanasian kieltävät lait ovat häväistys parantumattomasti sairaita ja heidän läheisiään kohtaan. Elämän pituuden sijaan on hyvä keskittyä elämän laatuun", Tutu sanoi ja lisäsi vielä: "Olen ollut onnekas saadessani viettää elämäni työskennellen elävien ihmisarvon hyväksi. Nyt haluan syventyä kuolevien ihmisarvoon. Kunnioitan elämän pyhyyttä - mutten hinnalla millä hyvänsä".

Käyttäjän juhaniharjunharja kuva
Juhani Harjunharja

Hyvä kirjoitus Eskolta: hyvin perusteltu kaiken kaikkiaan!

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Puhumme vakavasta asiasta mutta kuitenkin vetoan karvalakkimalliin, millä vakavasti sairastunut voi päättää maanpäällisen matkansa. Tarvitaan vaan kovaa luonnetta ja hieman lääkärin apua riittävän ajoissa, jonka avulla saadaan tarvittavat lääkkeet apteekista.

Niin entisellä tuttavallani todettiin aivosyöpä (aivokasvain) ja kun hänet oli vakuutettu, että ei voi parantua, hän sai vahvat lääkkeet omasta pyynnöstään. Laittoi asiansa kuntoon verottajan ja perillisten kanssa. Sitten päätti päivänsä ennen kuin päätyy hallitsemattomaan tilaan sairaudessaan voimakkailla lääkkeillä yhdistettynä alkoholiin. Tuossa ei tarvittu byrokratiaa juuri ollenkaan ja halvaksi tuli veronmaksajiakin ajateltuna.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Pertti, joidenkin kohdalla tuo voi onnistua, mutta ystävä lääkärini kertoi, ettei tuokaan keino kaikilla onnistu. Toisilla on liian herkkä elimistö ottamaan vastaa kerralla tuota koko arsenaalia ja se tulee oksennuksena saman tien ulos ja sitten vasta olo onkin entistä pahempi. Kaivattu kuolema jää silloinkin edelleen saamatta.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Poliittisesti olen täysin eri mieltä kuin Esko Seppänen

Tässä asiassa olen kyllä Eskon kanssa täysin samaa mieltä. Miksi kiduttaa ihmistä tilanteessa, jossa mitään tuskaa kummenpaa ei ole tarjolla.

Aiemmin tästä asiasta keskusteltaessa jotkut korostivat hoidon merkitystä ja kipujen lievitystä. Minusta kyllä muutaman päivän, viikon elinajan pidennyksellä ei ole mitään merkitystä. Kyseessä ei ole enää ihmisen arvoista elämää.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Korutonta kertomaa.

Ainoa lohtu lienee, ettei kuollut muista mitään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset