Pankkimafia, ottakaa rosvot kiinni!
Törmäsin pankkikentän pimeään puoleen.
Danske-pankin Leppävaaran konttorin asiakasneuvoja oli ottanut seitsemän suomalaisen asiakkaansa nimiin velkoja ilman, että nämä tiesivät ottaneensa velkaa. Eivät he voineet sitä tietääkään, sillä tämä pankkivirkailija oli siirtänyt rahat (kaikkiaan 887 435 euroa) runsaan puolen vuoden aikana kevääällä 2016 omille tileilleen. Kun hän jäi kiinni, syyte oli törkeä kavallus ja törkeä petos. Tuomio oli 3 vuotta 6 kuukautta linnaa.
Siitä runsaan kolmen vuoden kakusta hän selvisi oikeuden päätöksen mukaan vain 17 päivän vapaudenmenetyksellä!
Tällainen 17 päivän vapaudenmenetys eli tosiasiallinen rankaisematta jättäminen lähes miljoonan euron varastamisesta olisi pienessä mitassa tyypillistä kansainvälistä pankkirikospolitiikkaa. Tämä tuomio ei kuitenkaan toimi ihan näin, vaan siiitä on valitettu hovioikeuteen, ja vasta sen toion jälkeen tiedetään kakun koko pituus.
Tässä tapauksessa puhuttiin miljoonasaaliista, kun taas maailman suurimpien pankkien rikoksissa puhutaan biljoonien eli tuhansien miljardien eurojen ja dollareiden saaliista ja niiden hankinnasta maksuun pannuista satojen miljardien sakoista.
Alan vaikutusvaltaisimmat talousuutisten tuottajat Reuters ja Bloomberg sekä alan toimijoista esimerkiksi Boston Consulting Group laskevat pankkien tehneen vuonna 2008 alkaneen kriisin jälkeen rikoksia, joista niille oli määrätty Yhdysvalloissa noin 200 miljardin dollarin sakot tai niitä vastaavat taloudelliset rangaistukset. Muualla maailmassa on pankkeja sakotettu lähes vastaava määrä. Pankkien sakkojen yhteismäärän ennustetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä 400 miljardiin dollariin.
Pankit ovat näistä sakoista riippumatta maksaneet omistajilleen anteliaasti osinkoja ja ostaneet omistajilta – kalliilla – heidän osakkeitaan. Sakot on määrätty pankeille eikä niiden johtajille, jotka ovat saaneet bonuksensa myös laittomista kaupoista.
Pankkien johtajat pitäisi panna maksamaan itse sakkonsa tekemistään väärinkäytöksistä!
Eniten sakkoja ovat joutuneet maksamaan suurimmat pankit. Esimerkiksi herkästi koko pankkijärjestelmän kriisiytymiseen johtavista johdannaisrikoksista 13 suuren pankin osuus on ollut alan sakkokertymästä 93 prosenttia.
Suuret pankit ovat joukko elimellisesti toisiinsa sitoutuneita siamilaisia kaksosia niin, että niitä ei voida päästää konkurssiin. Kun Saksan suurin pankki, maailman suurin johdannaispeluri ja sadan tuhannen työntekijän työnantaja Deutsche Bank joutui vaikeuksiin sen jälkeen, kun se oli keinotellut itsrnsä kipeäksi Yhdysvaltojen asuntomarkkinoilla, se sai siitä aluksi 14 miljardin sakot. Ne alennettiin myöhemmin 3 miljardiksi dollariksi. Kun samoihin aikoihin kävi ilmi pankin keinottelu johdannaisilla (johdannaiset ovat suuren luokan sähköisiä arpalippuja ja lottokuponkeja, jotka on johdettu reaalisesti olemassa olevista finanssituotteista ilman että johdannaisiin on niistä tarttunut alkuperäisen omaisuuden arvoa), koko eurooppalaista pankkijärjestelmää kylmäsi: kaikki suuret pankit kiehuivat luotettavana pidetyn Deutsche Bankin liemessä. Saksalaispankin johdannaissopimusten arvo oli enimmillään yli 50 000 000 000 000 dollaria. Se oli suuri raha myös pankin kotimaan eli Euroopan suurimman kansantalouden näkökulmasta: olihan se yli kymmenen kertaa suurempi summa kuin on Saksan bruttokansantuote.
Kapitalismi on tuotteistettu ja sen tuotteisiin kuuluu täysi valikoima läpinäkymättömiä rahatuotteita. Läpinäkymättömyys on sitä, että ostaja ei aina tiedä, mitä hän ostaa, mutta ostaa kuitenkin, kun myyjänä on maailman suurin johdannaisten kaupankävijä. Pankkien kahdenvälisissä OTC-kaupoissa tehdään sopimuksia, joilla ei ole edes pörssikaupankäynnin avoimuutta. Niiden kauppojen jäljiltä suurten pankkien taseissa on suuria määriä finanssituotteiden ylijäämäkamaa, jolla on vain virtuaalinen arvo (lue: ei mitään arvoa). Niissä ovat sen järjestelmän romahduksen ainekset, jonka synnyn John Kenneth Galbraith määritti aikoinaan kattavasti niin, että ”prosessi, jolla pankit luovat rahaa, on niin yksinkertainen, että sitä ihmismieli hylkii”. Poliitikoille yksinkertainen on liian monimutkaista. Heidän puolestaan finanssikapitalismi on vapaa keskittämään rahavallan virtuaalisille markkinavoimille, joita johtavat isojen pankkien mafiosot.
Pankkimafia on maailman vaarallisin rikollisjärjestö.
Siitä, millaisia rankaisematta jääviä rikoksia kansainvälisessä pankkiyhteisössä on tehty lähes 400 miljardin dollarin sakkojen voimalla, saa oivan kuvan finanssikasinoiden toimintaan itsekin osallistuneen Alexis Stenforsin kirjasta ”Riskitekijä”, pankkimaailman pimeä puoli. (Vastapaino, 2018). Sitä parempaa kirjaa pankkien rikoksista ja niiden tekijöistä ei ole. Stenforsilla on kiinnostavaa omakohtaisista kokemusta satojen miljoonien suuruisten euro- ja dollaritappioiden tuottamisesta pankkityönantajilleen. Hän on ollut kenttätöissä maailman suurimmissa pankeissa ja oppinut konnien tavoille. Hän on itse osallistunut pankkien viitekorkojen (ennen muuta liborin) ja maailman suurimpien markkinoiden eli valuuttakaupankäynnin manipuloimiseen.
Mitä siis onkaan pankkiryöstö pankin perustamiseen verrattuna, kyseli aikoinaan Bertolt Brecht.
Meidän on kiittäminen Stenforsia rehellisyydestä oman laittoman toimintansa kuvailussa samalla kun me sanomme: Ottakaa rosvot kiinni!
Evil Orange, pieni piiri pyörii
Ilmoita asiaton viesti
Se, mikä on huolestuttavaa, on että valtaosa kansalaisista sivuuttaa asian olankohautuksella.
Kuten Henry Ford sanoi aikoinaan: ”It is well enough that people of the nation do not understand our banking and monetary system, for if they did, I believe there would be a revolution before tomorrow morning.”
Ja tämä taisi olla 1920-luvulla, jolloin finanssitalouden osuus oli vielä pieni verrattuna nykyiseen megalomaniaan: arvioiden mukaan maailman kokonaistaloudesta vain alle 1% on reaalitaloutta, ja runsaat 99% finanssitaloutta, joka pumppaa pelitappioitaan pikkuruisesta reaalitaloudesta ja kutsuu niitä tilanteita talouslamaksi.
Ilmoita asiaton viesti
En pidä itseäni minään hysterikkona, mutta uskon, että uusia kuplia tulee tasatahtiin (+/- joitakin vuosia). Ja jonakin vuonna tule finanssitalous (pankki-)kupla puhkeamaan.
Silloin peruna on hyvä valuutta.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
No mut vahingossahan voi käydä mitä tahansa pankkimaailmassa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen talouskatastrofien lähtölaukaus oli 1987 presidentti Koiviston muutos jossa valtion luotottaminen siirrettiin omalta keskuspankilta yksityisille liikepankeille.
Ilmoita asiaton viesti
Tutkiva journalismi on journalismin ehdotonta aatelia. Hatun nosto tästä blogista Esko Seppäselle.
Tässä ei ole myöskään syytä unohtaa sitä, että pankit luovat rahaa tyhjästä. Viittaan Hesarissa 4.5.2017 olleeseen artikkeliin ”Pankkien rahanluonti luo riskiä”. Siinä saksalainen taloustieteilijä Michael Kumhof kertoo, miten pankit luovat rahaa tyhjästä.
Ilmoita asiaton viesti
Myös Ville Iivarinen kertoo kirjassaan tästä:
RAHA mitä se todella on ja mitä sen tulisi olla?
Ilmoita asiaton viesti
Koska voi aina epäillä, että pankki, jonka asiakkaana sattuu olemaan, onkin rikollinen, voisi ajatella, että ongelman saa ratkaistua eroamalla pankin asiakkuudesta. Tämä ei kuitenkaan ole täydellinen ratkaisu, sillä esim. Kela ei suostu maksamaan pankittomalla henkilölle tälle kuuluvia tukia. En tiedä ulkomaisista paperittomista, muttei ainakaan suomalaiselle. Todennäköisesti on myös hyvin harvassa ne työnantajat, jotka maksavat palkkaa pankittomalle jne.
Ilmoita asiaton viesti
Tee niinkuin minä. Nosta heti rahasi, kun se tulee tilille.
P.S. Suosittelisin edelleen ”Kansanpankin” eli voittoa tavioittelemattoman pankin perustamista. Jos äänestäjät, suuret joukot, ymmärtäisivät tämän, voisi kansa periaatteessa vaatia kunnan ja kaikki valtion maksut sitä kautta maksettavaksi.
Eläkekertymistä puhumattakaan (siis sisaryhtiö sille).
Emme tarvitse ulkomaalaisia pankkeja ’verottamaan’ rahojamme.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
”P.S. Suosittelisin edelleen ”Kansanpankin” eli voittoa tavioittelemattoman pankin perustamista.”
Oleellista olisi palata Glass–Steagall-lakiin ja irrottaa talletuspankit sijoituspankeista. Nyt joudumme pelastamaan sijoittajat verovaroilla heidän ajettua pankkinsa maksukyvyttömiksi, sitä ennen ovast tietenkin vieneet voittonsa tavoittamattomiin.
Ilmoita asiaton viesti
Postisäästöpankista olisi tuollaisen saanut. Kokoomusko senkin yksityisti?
Tässä on kuitenkin huomattava, että Paavo Väyrynen ja/tai Kansalaispuolueen kannattajat voisivat perustaa kansalaispankin, mutta se ei käsittääkseni vastaisi sitä tarvetta, mikä on.
Jos kansalaispankki (ehkä Kelapankki?) olisi valtion pankkki ja tili avautuisi sinne jokaiselle, kun lapsilisät loppuvat, niin kaikki viranomaisten rahansiirto kansalaiselle menisi tuonne ja vain sinne. Sehän olisi sitten kansalaisen oma asia, makuuttaisiko rahaa tuolla tillillä (nollakorolla) vai siirtäisikö yksityispankin tilille. Jopa voisi olla automaaginen siirtomahdollisuuskin?
Kansalaispankin (maksuttomana) palveluna olisi vähintäänkin rahan nostomahdollisuus. Kilpailua liikepankkien kanssa ei siis paljoa olisi, jos ei tarjottaisi lainoja yms.
Liikepankkien kaatuessa ei ainakaan rahaliikenne tyystin loppuisi.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se menisi. 🙂
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Asiaa Esko.. pankeilla on helppo pyörittää rulettia, kun edes monet poliitikot eivät ymmärrä rahan luontia, johdannaisia joilla jostain tuotteesta luodaan taseisiin virtuaalista tavaraa, velkakirjojen edes taas myyntiä ja ostoa uudella velalla. Käsittämätöntä että rahatalous on keinoteltu irti reaalitaloudesta, jotta rahaa voidaan luoda lisää, lisää, lisää. Uskomatonta tämä on..ja se tosiaan, miten pankit saa harrastaa järjetöntä rosvousta ja voivat rikastuttaa pientä niihin sidoksissa olevaa sisäpiiriä jne… Enn minäkään kunnolla ymmärrä kaikea tuota peliä, mutta ymmärrän ja uskon esim. Eskoa, että huikeaa on tuo peli..
Ilmoita asiaton viesti
Kovan rahan kerrostaloja 1950-luvulla rakennettaessa osakkeenomistajien piti laittaa ”riihikuivaa” rahaa sitä mukaa rakennuskohteeseen, kun talo valmistui. Muistan tämän edesmenneen äitini kertomana, kun vanhempani olivat ostaneet asunto-osakkeen rakenteilla olevasta kerrostalosta.
Nyt kaikki on toisin, kun rahaa luodaan tyhjästä. Tämä ei voi päättyä hyvin pitkässä juoksussa. Mitä tekee Finanssivalvonta?
Ilmoita asiaton viesti
Ja kaikki nuo rikoksethan tehdään digitaalisella rahalla. Käteisen rahan poistamista perustellaan sillä, että se muka ehkäisee rikollisuutta. Jos joku nyt ostaa pienen määrän huumeita katukaupassa, tuskin liikkuva rahasumma on mitään verrattuna Seppäsen kuvailemiin miljardiluokan kupruihin vai mitä? Toisaalta, kryptoraha voi aiheuttaa sen, että lähitulevaisuudessa mitään pankkeja ei enää tarvita.
Ilmoita asiaton viesti