MInä ja muun maan mustikat

 

Ilma on tiheänä puhetta siitä, miten synnyinmaahamme tulee muista maista pakolaisia. He ovat usein ihmisiä, joita vainotaan heidän kotimaassaan. Minulle sopii, että heitä tulee myös Suomeen elämään tässä maassa tämän maan tavalla.

Vähän – tai itse asiassa ei ollenkaan – puhutaan siitä, miten isänmaahamme tulee ulkomailta sellaista rahaa, jonka omistajia ei vainota heidän kotimaassaan. Totta puhuen ei rahalla ole kotimaata eikä se elä koskaan missään maassa maan tavalla. Ottajat ottavat, ja monikansalliset rahastajat tuovat mukanaan omat sääntönsä suomalaisten totella.

Suomen hallitukset ovat myyneet näille maahantulijoille hirmuiseen alihintaan valtion omistuksessa ollutta teollista kansallisomaisuutta. On ilmeistä, että valtion puolelta ei ole tehty yhtäkään hyvää kauppaa.

Suomalaiset yksityisomistajat omasta puolestaan ovat myyneet ulkomaille kokonaisia yhtiöitä saadakseen aliverotettuja myyntivoittoja laiskojen päiviensä ratoksi.

On kummallista, että suomalaiset eivät osaa itse hallita edes autojen parkkihalleja, vaan monet niistäkin ovat ulkomaisessa omistuksessa. Kotikapitalistiemme laiskuutta ja saamattomuutta on se, että mikä kannattaa ulkomaalaisille, ei kannata suomalaisille. Meillä on ollut huono kapitalistionni.

 

Tuotetaan voittoa vaan ei vointia

 

Suomi heräsi tammikuun lopulla rajulla tavalla ulkomaalaisomistuksen todellisuuteen.

Kävi ilmi, että ulkomaiset sijoittajat olivat hoitaneet huonosti perustamiinsa tai ostamiinsa vanhuuden vastaanottokeskuksiin ohjatun senioriväestön hoivan. Heidän yhtiönsä olivat toteuttaneet täysimääräisesti Suomen osakeyhtiölain 5. pykälässä määritellyn osakeyhtiön tarkoituksen: ”Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.” Kokemus osoittaa, että pääsääntöisesti siitä ei ole määrätty toisin ja yhtiön tuotto menee aina osakkeenomistajille.

Maassamme on nyt aika puhua hoivakotien voitontavoittelusta niiden asujien voinnin kustanuksella. Sitä keskustelua ei yksikään puolue pääse vaalien alla pakoon eikä varsinkaan kokoomus. Se yrittää puolustaa ulkomaalaisomistajien keräämiä ja maasta ulosviemiä verottomia voittoja, ja se pitää yksityisten hoivakotien johdon ylisuuria palkoja ansaittuna tulona. Pian sekin huomaa, että minkään puolueen ei ole nyt vaalien alla mahdollista vastustaa hoivan laadun parantamista. Vasta vaalien jälkeen on taas tilaa sanojen syöntiin.

Kokoomuksen pyrkimys siirtää julkiset terveyspalvelut yksityisten yritysten kermankuorintaan ilmentää itsensä sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämiseen johtavassa ”sotessa”.

Sote on sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämisen eli terveyskapitalismin hyökkäyskalustoa sitä kuntien velvollisuutta vastaan, että jokaiselle kuntalaiselle järjestetään vanhana hoitopaikka.

Sote kaatunee niiden kokoomuslaisten lääkäreiden ulkoparlamentaariseen vastarintaan, jotka pitävät sairaita potilaina eivätkä pelkästään rahaa tuottavina asiakkaina.

 

Itsestään yksityistynyt hoiva

 

Suomessa on kuluneiden 30 vuoden aikana – ilman poliittisia päätöksiä – syntynyt julkisen vallan suurelta osin rahoittamana noin tuhannen hoivakodin rypäs sosiaalista eläkeläiselämää. Puolet tehostetusta palveluasumisesta on kolmen suuren ulkomaisen yhtiön käsissä. Suomeen ei ole Ruotsista tullut vain kristinusko vaan myös yksityiset hoivakodit.

Kolmesta ”suuresta” hoivayhtiöstä vanhusten huono hoito paljastui ensin Esperi Caressa. Yhtiön omistaja on brittiyhtiö Intermediate Capital Group.

Toisen ”suuren” oman vuosikertomuksen mukaan ”Mehiläinen Oy:n omistaa Mehiläinen Holding AB, jota hallinnoi ACTR 5Holding AB:n kautta Luxemburgiin rekisteröity Actor SCA, jossa päätösvaltaa käyttävät Tritonin ja KKR:n hallinnoimat rahastot.”

Kolmas ”suuri” on Suomen Attendo, josta ruotsalaisiksi luettavat sijoitusyhtiöt omistavat lähes 60 prosenttia.

Nämä yhtiöt tekevät hoivalla rahaa ja vievät rahat maasta ulos.

Suomi ei saa antaa ihmisten hoitoa kansainvälisen kapitalismin sosiaalisen tarkkuusammunnan maalitauluksi eikä keinottelun raha-automaatiksi. On säilytettävä sekä kansanterveys että hoiva kotimaisten poliitikkojen vastuualueena; paljon mihinkään muuhunhan kuin vastuun kantamiseen myös yksityisten yhtiöiden virheistä ei poliitikoille ole käyttöä.

Hoivayhtiöt kiertävät veroja tehdasteollisuuden menetelmin. Ne ottavat pääyhtiöiltään ulkomailta lainaa 12-15 prosentin korolla ja maksavat sitten näinä nollakorkojen aikoina tuloksestaan jättiläiskorot lainanantajalleen. Siitä ei silloin jää Suomeen verotettavaa tuloa.

Maamme ei saa näissä asioissa antaa osinkojen ja myyntivoittojen keräilijöille periksi niiden syödessä hoivakodeissa lesken leivät omaan rahanälkäänsä.

Ulkomaiset verojänikset ovat löytäneet Suomen verotuksesta porsaiden mentäviä reikiä verotuksen välttämiseksi. On kummallista, että Somi ei edes yritä lopettaa yhtiöiden, eikä vain hoivayhtiöiden, veronkiertoa ja rahojen poisvientiä  Suomesta ulkomaisiin veroparatiiseihin.

 

Kuka söi kesävoin?

 

Ulkomaisten omistajien voitontuotantovelvoitteen ohella hoivayhtiöiden johtajat ovat syöneet kuormasta. He ovat maksattaneet itselleen hirmupalkkioita huonontamalla hoivakotien asukkaiden palveluja rahojen säästämiseksi niiden ulkomaille tapahtuvaa siirtämistä varten. Nämä yritysjohtajat pitää saada vastuuseen mahdollisista vääristä merkinnöistä työvuorolistoihin. Hoivakodeissa ei aina ole ollut työssä sitä määrää henkilökuntaa kuin oli viranomaisille ilmoitettu.

Suurimmat voitot terveys- ja hoivapalvelujen yksityistämisestä on kerännyt Attendon hoivajohtaja Pertti Karjalainen. Hän sai terveyspalvelujen privatisointiaallon pioneereihin kuuluneen MedOne-yhtiön omistajana kymmeniä miljoonia euroja aliverotettua myyntivoittotuloa, kun yhtiöstä ensin myytiin puolikas sijoitusyhtiö Sponsorille ja sitten toinen puolikas MedOnen kilpakumppanille Attendolle, johon MedOne fuusioitiin.

Kaikkiaan ovat Pertti Karjalaisen aliverotetut pääomatulot tähän mennessä olleet noin 50 miljoonaa euroa puhtaana käteen.

Pahan päivän varalle Karjalaisella on henkilökohtaisessa vararahastossa 14 prosenttia Attendon ruotsalaisen pääyhtiön osakkeista, pörssiarvoltaan noin 150 miljoonaa euroa. Lisäksi hän kuuluu viime vuonna pörssitetyn Attendon kilpailijan Suomen Terveystalon suurimpiin henkilöomistajiin yli 20 miljoonan euron sijoituksella.

Sellainen mies on huolehtinut Attendossa vanhusten hoivapalveluista supistamalla hoitohenkilökunnan minimiinsä, jotta yhtiön omistajille jäisi rahaa konsernin sisäisten veronvälttelylainojen korkojen maksuun ja ulkomaisten omistajiensa osinkoihin.

Marja Aarnio-Isohanni, joka joutui hoivatoiminnan laiminlyöntien johdosta eroamaan Esperi Caren toimitusjohtajan tehtävistä, on saanut yhtiön eri vaiheissa osakekaupoissa aliverotettua pääomatuloa noin 8 miljoonaa euroa. Hänen verotettavat vuosiansiosta ovat olleet viime vuosina puoli miljoonaa euroa, ja vararahastossaan hänellä on vielä  10 prosentin osuus Esperi Caren osakkeista. Niidenarvo ei enää viime viikkojen tapahtumien jälkeen ole entisensä.

 

Oma maa mansikka?

 

Palaan vielä siihen teemaan, että suuri osa Suomen taloudellisesta osakepääomasta on myyty vastoin kansallista etua – ja vieläpä alennusmyynnissä – ulkomaiseen omistukseen.

Suomessa kannattaa ulkomaisille yhtiöille jopa kullan kaivaminen, vaikka kansallislaulussa otetaan asiaan sellainen kanta, että on maamme köyhä ja siksi jää jos kultaa kaivan(n)et.

Suomi on tänään Euroopan suurin kullantuottajamaa, jossa kaikki puolen tusinaa kultakaivosta ovat ulkomaisessa omistuksessa.

Myös hopeaa louhii Suomessa vain ulkomainen yhtiö, ja ulkomaisissa käsissä ovat myös kaivokset, joista saa arvomalmeina nikkeliä, kuparia, sinkkiä, kobolttia, litiumia ja apatiittia.

Kukaan ei omista näitä maanpinnan alla olevia malmivaroja. Kun ne ovat ei-kenenkään omistuksessa, Suomen valtion tulisi kansallistaa nämä maaperän rikkaudet. Kansallistaminen on eri asia kuin sosialisointi. Siinä ei keneltäkään oteta mitään pois, mutta valtiolle otetaan demokraattisella päätöksellä se, mikä kuuluu Suomen valtiolle eikä Suomeen rantautuneille ulkomaisille sijoittajille.

Suomen valtiolle ja kunnille kuuluu myös vanhusten hoito- ja hoivapalvelujen järjestäminen. Sitä vaatimusta ei yksikään poliitikko pääse vaaleissa pakoon.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu