eskoseppanen

Pääministerin kummallinen ulostulo

”Helsingin pörssin osakkeista irtoaa maanosan kovin osinkotuotto”

 

Tähän Arvopaperi-lehden otsikon sanomaan palaan tuonnempana samoin kuin pääministeri Juha Sipilän veropäästöön, jossa hän puhuu sangen kummia: valtion pitäisi verovähennyksen muodossa korvata ei-listattujen eli siis ei-pörssiyhtiöiden konkursseissa vähemmistöosakkaille eli ”naapureille” syntyvät tappiot.

 

Yhtiöiden omistajilla on kaksi merkittävää keinoa muuttaa omistuksensa rahaksi. Ne ovat: 1) myydä koko yritys tai sen osakkeita ja hankkia sillä tavalla itselleen aliverotettua myyntivoittoa tai 2) jakaa yrityksen voitot ulos osin aliverotettuina  osinkoina omistajille.

 

Myyntivoitot kasvavat

 

Eniten veroetua valtiolta saavat osakkeistaan ne myyntivoittoveroa maksamaan joutuvat osakkeiden myyjät, jotka ovat omistaneet osakkeensa yli 10 vuotta. Veroetu tulee siitä, että sen aikarajan ylittävän osakkeen myyntihinnasta saa tehdä 40 prosentin suuruisen hankintameno-olettaman. Se on myyjälle verovapaata tuloa.

 

Vuonna 2017 myynti- eli luovutusvoittoja maksettiin4 350 miljoonaa euroa. Ne olivat lähes miljardia euroa suuremmat kuin edellisenä vuonna. Kyseessä ei ollut tämän lajin Suomen ennätys, sillä useampanakin vuonna olivat myyntivoitot olleet vielä tätäkin enemmän.

 

Sangen pieni joukko omistajista sai myyntivoitoista isoja kakunpaloja: 0,1 % neljästä ja puolesta miljoonasta suomalaisesta ylipäätään veroa maksaneesta henkilöstä sai kaikista myyntivoitoista runsaan kolmanneksen ja 0,3 % sai jo lähes puolet. Aika hyvin oli saatu?

 

Osakekauppojen aliverotettu tuotto

 

Osakekaupoissa tehtiin myös toinen Suomen ennätys. Pörssiyhtiöt eivät ole koskaan aikaisemmin jakaneet yhtenä vuonna omistajilleen niin paljon osinkoja kuin ne jakavat tänä vuonna viime vuodelta; onhan ”Helsingin pörssin osinkotuotto nykyään Euroopan paras.”

 

Sen ohella, että suomalaiset yritykset toivovat tulevansa myydyiksi, ne tyhjentävät taseitaan rahasta. Monissa muissa maissa yhtiöt sen sijaan käyttävät rahansa investointeihin uuteen tuotantoon ja uusiin työpaikkoihin. Suomessa yritykset jakavat omistajilleen enemmän osinkoja kuin investoivat. Rahaa investointeihin kyllä olisi, mutta sitä siirretään tuloerojen kasvattamiseen yhtäällä työn tekijöiden ja toisaalla omistajien eli työn tulosten haltuunottajien välille.

 

Suomessa, tässä tuloerojen, myyntivoittojen ja osinkojen Luvatussa maassa, yritysten omistajia paapotaan pörssiyhtiöiden jättiläisosingoilla.

 

Ulkomaalaisomistus on vahingollista Suomelle

 

Tänä vuonna maksettavat viime vuoden osingot ovat niin suuret (arvioiden mukaan 13 000 miljoonaa euroa), että koskaan aikaisemmin eivät koti- ja ulkomaiset omistajat ole saaneet suomalaisista yhtiöistä näinpaljon irtonaista aktiivirahaa säilöttäväksi rahatuotteisiin laiskan rahan linnakkeissa eli pankeissa tai sijoitettavaksi muiden institutionaalisten sijoittajien rintamassa kasinotalouden kaikkein riskipitoisimpiin syövereihin.

 

Helsingin pörssin osakkeista puolet on ulkomaisessa omistuksessa. Näille omistajille lähetettävät osingot menevät kokonaan verottomina tai Suomen tekemien kahdenvälisten verosopimusten mukaan alhaistetuilla veroprosenteilla.

 

Ulkomaiset omistajat ovat osinkosyöppöjä, joista ei ole mitään iloa suomalaiselle yhteiskunnalle; pörssirahahan liikkuu ja käy pyydyksiin vain osakkeenomistajien välillä. Yritykset eivät hyödy mitään siitä, että niiden osakkeet vaihtavat omistajaa erilaisissa rahan hoivakodeissa. Niitä ovat maailman suurimmat rikollisjärjestöt: pankit.

 

Listaamattomien yhtiöiden verovapaat osingot

 

Yrityksiä on kahdenlaisia. Listatut yritykset ovat niitä, joiden osakkeilla käydään pörssikauppaa. Helsingin pörssiin listautetut yritykset jakavat tänä vuonna 13 miljardin euron osingot, joista suomalaiset luonnolliset henkilöt saavat noin miljardi euroa (vuonna 2017 luku oli 977 miljoonaa).

 

Kun vain 1 miljardi euroa pörssiyhtiöiden ulosantamista 13 miljardista eurosta tulee osinkoina ihmisille, ei ole vaikea olettaa, että suurin osa kaikista pörssiosingoista menee yhtiömuotoisille saajille. Niistä suuromistajien omistamat holding-yhtiöt eivät maksa veroa valtiolle tai kunnille ennen kuin rahat otetaan ulos näistä omistamista varten perustetuista yhtiöistä. Mutta ei niitä oteta milloinkaan pois holding-yhtiöistä, joissa omistajat käyttävät näitä rahoja uusien osakkeiden ostoon ja uuden omaisuuden kartuttamiseen.

 

Verotuksen ohittaneella rahalla saa enemmän uutta omistettavaa kuin verotetulla rahalla.

 

Pääministerin kumma kannanotto

 

Lopuksi palaan vielä sangen köykäisen analyyttisen arvion tehneen Juha Sipilän lauseeseen ”Kun naapurin yritykseen mukaan menneen piensijoittajan riskit realisoituvat, olisi kohtuullista, että tappiot voisi vähentää verotuksessa pääomatulojen lisäksi ansiotuloista.”

 

Pääministerimme törmäsi tällä yhdellä lauseella viisauden ja terveen järjenkäytön hänelle liian korkeaan kynnykseen.

 

Kataisen hallitus poisti suurimman osan listaamattomien yritysten osinkoveroista. Vuoden 2017 verotuksessa se näkyi niin, että listaamattomat yritykset maksoivat omistajilleen osinkoja runsaat 2 500 miljoonaa euroa, josta veronalaista pääomatuloa oli vain vajaa miljardi (977 miljoonaa ) euroa. Siis omistajat ottivat näistä ei-pörssiyhtiöistä runsaat 1 500 miljoonaa euroa tuloja, joista ei tarvinnut maksaa minkäänlaista veroa.

 

Kun pääministeri puhuu yrittäjän ”naapureilleen” myymistä osakkeista ja niiden korvaamisesta yhtiön ajautuessa konkurssiin, hän tahtoo sanoa, että valtion pitäisi ansiotulosta tehtävin veronalennuksin korvata ”naapurin” pääomasijoitukseen kohdistuneen tappion. Se ei käy, se ei käy, se ei kertakaikkiaan käy.,

 

Ehdotus on huonosti ajateltu ja huonosti harkittu. Tällaisia tekemisiä ehdottaa vain nurkkaan ajettu mies.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

20Suosittele

20 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän vinettoa kuva
Juhani Penttinen

Taattua Esko Seppästä, kiitos! Tuskin sinua kukaan asioihin perehtynyt on koskaan asiantuntemattomuudesta moittinutkaan vaikka maailmankatsomus olisi poikennut muuten paljonkin.

Itse innostuin sijoittamiseen ehkäpä juuri ansiostasi kun sain 70-luvulla joululahjaksi isältäni kirjoittamasi kirjan. Olisikohan se ollut tuo Oy Suomi Ab, en ole varma mutta kirjan terävät lauseet suomalaisesta omistuksesta ym. kiinnostivat. Mutta termit osinko,osakeanti olivat vaikeita mutta kiehtovia. Köyhässä kodissa ei kyllä pörssiin sijoiteltu.

Sitten myöhemmin aloin ostamaan osakkeita palkkatuloillani ja en ole katunut. Minusta kansankapitalismi on kannatettava asia.

Harmittaa kuitenkin se että piensijoittajana koen olevani liian kovasti verotettu suuriin sijoittajiin verrattuna. Vaikka osakkeen hinta olisi puolittunut niin osakkeen "tuotosta" eli osingosta menee vero jonka suursijoittajat pystyvät pääosin sivuuttamaan.

Tuo 10% sääntö, eli jos listatusta yrityksestä omistaa sen verran niin osingot saa verottomana, on tuntunut pahalta.Olen yrittänyt selvitellä asiaa että miksi se on näin mutta ei kukaan ole oikein osannut selvittää syntyhistoriaa. Mutta kirjoituksessasi valaistiin sitäkin.

Käsittääkseni olet ehdokkaana vaaleissa. Hienoa!

Jukka Ryhänen

Sipilä on osoittautunut aivan älyttömän huonoksi pääministeriksi kaiken kaikkiaan. Jos oli Katainen valehteleva nilkki p-nen niin Sipilä on sössöttävä kiero näköalaton insinööri joka kuitenkin tajuaa vetää kotiin päin niin paljon kuin mahdollista. Hidasälyinen mutta ahne.

Käyttäjän ilkka07kiviniemi kuva
Ilkka Kiviniemi

Kun tässä outojen ilmiöiden ajassa maata jos toistakin johtaa ilmiselvän epäpätevä johtaja, alaisinaan yhtä epäpätevää tunarileikkiä harrastavat. Niin mitä muuta siitä voi seurata kuin vain selväsanainen kärsimys maansa myyneiden kanssaihmisille.

Johtajien "aatteet on mun vaatteet" tyyli ei kerro enää poliittisesta suuntauksesta, ei todellakaan. Mistä ihmeestä tässä kaikessa sitten on oikein kysymys. Hajoita ja hallitse, oli iskulause silloin ennen. Harjoittele ja huijaa uskomaan väärään, on tuttua tänään.

Poliittinen aatemaailma ja mielipiteen vapaus kuolevat rahan mahdin edessä ja jäljelle jää enää perustuslakiakin järisyttävien vallan tavoittelijoiden joukko.

Sen sanomaan sisältyy varma demokratian tuho ja vallan keskittyminen rikkaiden käsiin.

Eikä se jää yksin johtajien oman maan budjettien sokeaan tuijottamiseen, kansan kassakaapin vartiointiin. Kenelle annetaan ja kenelle ei. Ja keneltä viedään sitten se kaikki, jopa henki.

Ajatuksen Vahvana esimerkkinä itse USA, tuo "maailman poliisi" myös selviä rikoksia sodassa ja taloudessa tehdessään. Mutta ei saisi syyttää yhtä kaikesta, meitä kun on moneksi. Toisen tappio kuitenkin jollekin voitto. Sitä se vain on.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Ensin pumpataan rahat ulos ja sitten, jos käy huonosti, niin pitäisi valtion tulla vielä apuun. Eihän se käy, ei kertakaikkiaan käy.

Pekka Pylkkönen

Hankintameno-olettamaa käytettäessä osakkeen ostohinta ei saa enää vähentää, joten siitä syntyvä etu jää useimmiten mitättömäksi. 40% kutsuminen "tuloksi" on harhaanjohtavaa, koska se sisältää osakkeen hankintahinnan vähintään kymmenen vuoden diskonttauksella.

Osinkojen määrä on myös reaalisesti edelleen vuoden 2007 alapuolella - samoin kuin Nasdaq Helsingin yleisindeksi. Nimellisen osinkomäärien vertailu ei ole oikein järkevää. Pörssi on menettänyt vuosikymmenen.

Puolet Helsingin pörssin osingoista tulee viidestä yrityksestä: Telia, Nordea, Fortum, Sampo ja Nokia. Valtaosin näiden rahat myös tulevat ulkomailta.

Osinkojen määrää kannattaa myös verrata johonkin. Pörssiosinkojen määrä on siis 13 mrd. Suomalaisten eläkerahastojen sijoitustuotot 2017 olivat 13.9mrd. Suomen sosiaaliturvamenot ovat 70 mrd.

Listaamattomien yhtiöiden yhtenäinen verokohtelu olisi varmasti oikein, joten jostain voi olla samaakin mieltä. Mutta että tuloerojen luvattu maa? Mitäs sieniä Seppänen nyt mahtaa olla syönyt?

Suurituloisimman prosentin tulot ovat muuten vielä 10% pienemmät kuin 2008. Kaikilla muilla väestöryhmällä tulot ovat kasvaneet reilusti.

Seppänen on taloustalebani :)

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Pylkkönen kirjoittaa osakkeiden hankintakustannuksen diskonttauksesta. Olisikohan kuitenkin syytä suhtautua siihen n.s. uponneena kustannuksena. Ne rahat meni silloin ja nyt on nyt. Verotetaan siis täydestä tulosta nyt.

P.s. Jopa porvarilliset vastuunsa tuntevat tositiedostusvälineet kehuvat uusilla osinkoennätyksillä mutta Pylkkänen todistaa toisin. Kumpaako uskoa?

Käyttäjän vinettoa kuva
Juhani Penttinen

En minäkään kovin kummoisena etuna pidä tuota hankintameno-olettamaa.Tuotakin piti mennä muuttamaan joku vuosi sitten huonompaan suuntaan.

Jos ostan osakkeen 100 eurolla ja myyn sen 10 vuoden päästä vaikkapa 150 eurolla niin verottaja laskee tuon 50 euroa luovutusvoitoksi kokonaan. Eli inflaation vaikutusta omistuksen reaaliarvon muuttumiseen ei huomioida lainkaan!

Jos omistuksen arvo on noussut 250 euroon niin vasta silloin hankintameno-olettamaa on järkevää käyttää.

Tavallaan tässä kuitenkin osakesäästäjänä ja piensijoittajana voi pitää tavallaan itseään typeryksenä koska altistuu rankalle verotukselle suurpääomiin verrattuna.

Mutta kaikki harrastukset maksavat enemmän tai vähemmän. :)

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

"Suurituloisimman prosentin tulot ovat muuten vielä 10% pienemmät kuin 2008. Kaikilla muilla väestöryhmällä tulot ovat kasvaneet reilusti. "

Kyseessä ovat varmaankin verotettavat tulot, josta puuttuvat verovapaat tulot. Bruttotuloissa tilanne on aivan toinen.

Pekka Pylkkönen

Käteen jäävät nettotulot, sisältäen verot ja tulonsiirrot.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Ymmärrän kommentissa esittämäsi siten, että kuvittelet tai luulet tilastotietojen sisältävän myös tulonsiirrot että verovapaiden tulojen osuuden/määrän. Noinhan ei suinkaan ole.

Tilastokeskuksenkertoman mukaan "Tilaston tulokäsite ei kuvaa tulonsaajien todellisia käytettävissä olevia tuloja, joten varsinaisiin tulonjakotarkasteluihin se ei sovellu. Veronalaista tuloa eivät ole esim. eräät sosiaaliset tulonsiirrot ja osa pääomatuloista. Käytettävissä olevia tuloja laskettaessa on otettava huomioon paitsi nämä, myös maksetut tulonsiirrot."
https://tilastokeskus.fi/til/tvt/2016/tvt_2016_201...

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #11

En käytä "veronalaiset tulot" käsitettä vaan tulonjakotilaston "käytettävissä olevat rahatulot"-käsitettä.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #12

Ko. tilaston yksityiskohtaiset tiedot ovat salaisia, ja ne perustuvat vain satunnaisotantaan 10000 henkilön haastatteluun. Kerättyjä tietojs ovat; "Tulonjakotilasto on otostutkimus, jonka lopullinen otoskoko on noin 10 000 kotitaloutta. Kotitalouksien ja henkilöiden tiedot kerätään haastattelemalla ja hallinnollisista rekistereistä. Haastatteluissa selvitetään kotitalouden koko ja rakenne sekä kerätään taustatietoja kotitalouden jäsenten ammatista, toiminnasta työmarkkinoilla, asunnosta, verottomista tuloista, ja muista kotitalouden toimeentuloon vaikuttavista asioista.

Valtaosa tulotiedoista ja osa luokittelumuuttujista (mm. koulutusaste, siviilisääty) saadaan rekistereistä."

Tutkimukseen osallistuneiden tietoja käsitellään luottamuksellisesti, ja niitä käytetään vain tilastollisiin ja tutkimuksellisiin tarkoituksiin.

Ei ole lainkaan varmaa, että kaikki verovapaat tulot ovat mukana. Mistä muuten saat kyselyn tulokseen liittyvät luvut? Pidän epäluotettavana käytettäessä perusteluna vaikkapa ettei pienituloisten määrä (tuloerojen kasvu) ole lisääntynyt perusteluina. Verotuksesta veronalaisista tuloista kerättyjen tietojen tilasto on paljon luotettavampi, johon tulisi lisätä ne verovapaat tulot jolloin saadaan käytettävissä olevien kokonaistulojen määrä.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #13

Anteeksi, ei siis tulonjakotilasto vaan tulonjaon kokonaistilasto.

Käyttäjän eskoseppanen kuva
Esko Seppänen Vastaus kommenttiin #13

Sirpa, olet oikeassa.

Esimerkiksi luovutus- eli myyntivoitoista ei verotilastoista näy lainkaan todellista lukua vaan vain verotuksen perustana oleva luku, josta on vhennettty ns. hankintameno-olettamana puhtaana käteen saatu 20 tai 40 prosenttia.

Todellisia tuloja vääristää kuitenkin kaikkein eniten se, että rikkailla suomalaisilla on yhtiöiden omistamista varten perustetut holding-yhtiöt. Ne ovat Suomen todellisia omistajia, jotka eivät maksa veroja ja joiden omistajat eivät maksa veroja, jos heidän halussaan on 10 prosenttia holding-yhtiön osakkeista.

Näiden yhtiöiden kautta suurituloisimpien suomalaisten roolia tulonjakotilastoissa vääristävät totaalisesti verovapaat tulot tai tulojen osat. Kun esimerkiksi Forbes-lehden miljardöörien listalla Suomen rikkain henkilö Antti Herlin on 4,2 miljardin dollarin omaisuudella koko maailmassa sijalla 514, hän ei pääse Suomessa verotietojen perusteella sadan suurituloisimman joukkoon vaan jää 4 miljoonan euron verotettavilla tuloilla sijalle 114.

Kun Antti tänään kuittaa Koneen yhtiökokouksessa omistamilleen - markkina-arvoltaan 5 270 000 000 euron arvoisille - osakkeille 194 miljoonan euron osingot, niistä ei monta miljoonaa ole verotettavaa tuloa, sillä rahat Kone lähettää Antin hallitsemille holding-yhtiöille. Niissä yhtiöissä hän voi käyttää näitä viime vuodelta maksettavina osinkoina saamiaan rahoja kuin omiaan.

Samalla maailman tunnetuimman rikkaita luetteloivan Forbes-lehden¨¨ miljardöörien listalla on myös Heikki Kyöstilä, joka on Forbesin mukaan maailmassa 2,2 miljardin dollarin omaisuudella sijalla 1103. Suomen suurituloisimpien listalla hän on 22 miljoonan verotettavilla tuloilla sijalla 4.

Antti Aarnio-Wihuri on Forbesin listalla 2 miljardin dollarin omaisuudella sijalla 1215 mutta Suomen suurituloisimpien listalla 5 miljoonan euron verotettavilla tuloilla sijalla 45.

Forbesin listan yllätysnimi on bensakauppias Mika Anttonen, joka jakaa Antti Aarnio-Wihurin kanssa maailmalla sijan 1215. Suomessa hänen verotettavat tulonsa olivat 600 000 euroa, eikä hän niillä taskurahoillaan pääse Suomen suurituloisimpien listoille lainkaan.

Me emme voi luottaa mediaan, kun kysymys on Suomessa tuloerojen kasvun kiistämisestä. Media ei tunne eikä tunnista verottomia tuloja ja ottaa täydestä elinkeinoelämän järjestöjen vaatimukset pörssiin listautumattomien yhtiöiden verohelpotuksista. Pääosa niistä jo toteutuu, kun niiden yhtiöiden osingoista 63 prosenttia on jo verovapaata rahaa. Se ohjautuu rikkaille omistajille, joita ennen kutsuttiin kapitalisteiksi.

Ei-listatut yritykset edustavat suurinta osaa Suomen yrityksistä. Ne maksoivat vuonna 2017 osinkoja omistajilleen 2 535 miljoonaa euroa. Siitä sellaiset henkilöt, joiden tulot olivat yli 100 000 euroa vuodessa ja jotka niillä tuloilla olivat yritystoiminnan veroaatelia, saivat 1 390 miljoonaa. Kun he saivat osinkonsa suurelta osin verottomasti, verottomat osingot olivat rikkaiden Suomen valtion maksettavaksi asettama kolehtikeräys, jossa ei ollut kyse mistään köyhäinavusta.

Käyttäjän WilleDebaucherDahl kuva
Wille Dahl

Sipilä kosiskelee isorahaisia äänestäjiä.

Ei voi muuta kuin toivoa, että kansa ymmärtäisi nyt vihdoinkin äänestää progressiivista vasenta laitaa. Tarvitaan muutos tähän rökälekapitalismin omaan laariin lappaamiseen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset