eskoseppanen

Kupla puhkeaa, oletko valmis?

Euroopan keskuspankki (EKP) on keksinyt Sammon. Sillä on vähän tekemistä Björn Wahlroosin keksimän Sammon kanssa. EKP:n Sampo on luonut tyhjästä biljoonia euroja, kun taas Wahlroosin Sampo liikuttelee vain muutamia kymmeniä miljardeja.

Euroopan poliitikot kykenevät vain erittäin pienessä mitassa päättämään EU:n rahapolitiikasta. Siihen EKP:llä on monopoli. Jotain ne saavat kuitenkin päättää, ja se, mitä ne saavat päättää, on pankin pääjohtaja.

Jos joku piti valita EKP:n johtoon, ranskalainen Christine Lagarde oli hyvä valinta, vaikka takuuta en hänen tulevasta toiminnastaan aio antaa. Hän on kova luu, joka teki minuun vaikutuksen esittämällä, että banksterit (yksityisten suurten pankkien vastuuhenkilöt) pitäisi myös tuomita sakkoihin silloin kun heidän pankkinsa tuomitaan sakkoihin laittomasta toiminnasta. Nyt he ottavat yhtiöistään itselleen jättiläisbonukset samaan aikaan kun heidän pankeillaan maksatetaan jättiläissakkoja (Kahdeksan vuoden aikana kaikkien pankkisakkojen yhteenlaskettu määrä on noin 400 000 000 000 dollaria!) Missään talouslehdessä ei kommentoitu Lagardin ehdotusta ja se vaiettiin kuoliaaksi. (Käytän tilaisuutta hyväkseni kertomalla, että vaiettiinhan Suomessa 100 % maan parhaiden asiantuntijoiden kirjoittamasta Nato-kirjasta ”Vakaus vaakalaudalla”. Into 2017). Vaikeneminen tappaa.

 Jos EKP:n pääjohtajaksi olisi valittu pitkän ajan esillä ollut Saksan keskuspankin pääjohtaja Jens Weidmann, hän olisi ollut huono valinta. Hän olisi ajanut EU:n rahapolitiikkaa siihen suuntaan, että EU toimisi niin kuin eurona olisi Saksan markka. Hän olisi ollut saksalaisen kurin ja järjestyksen mies sitä samaa lajia kuin mitä olisivat olleet mikkeliläiset Erkki Liiikanen ja Olli Rehn, jos jompikumpi heistä olisi valittu. Suomi toimii EMU:ssa Saksan vasallivaltiona, eivätkä nämä vallan ja kunnian tavoittelijat Suomen Savosta olisi voineet tehdä mitään, mikä ei kelpaa Saksalle.

(Oli alun alkaen selvää, että kumpaakaan heistä ei valittaisi, ja ylipäätään on kummallista se, että Kepun asema ”väärän” ryhmän edustajana Euroopan parlamentissa olisi pääjohtajaehdokkaalle ylikäymätön este tulla valituksi. Rehn ei sitä tajunnut.)

Uskon, että ranskalainen Lagarde puolustaa ranskalaista pehmomman euron linjaa EKP:n hallintoneuvoston  jäsenen Jens Weídmannin kovan euron linjaa vastaan. Hän on kovis, jota EU tarvitsee siinä vaiheessa kun nykyisen EKP:n pääjohtajan Mario Draghin rahapoliittista perintöä aletaan jakaa EMU-maiden takaisin maksettavaksi. Kyseessä on yli 2 500 000 000 000 euron suuruisen bittirahapotin kotiuttaminen takaisin lähtöruutuun eli EKP:n taseeseen.  Nyt rahoja vielä jaetaan keskuspankeista valtioille lainaksi niiden lisävelkaantumista varten ja yksityisille pankeille rahatuotteiden kaupankäynnin ylläpitämiseen.

Vielät tulee aika, jolloin tämä EKP:lle kuuluvan yli 2,5 biljoonan euron suuruinen - alkuaan virtuaalinen - rahaletku joudutaan kelaaman takaisin rullalle ja rullat saadaan siirretyksi pois EKP:n taseesta. Jos toimitaan niin, että tyhjästä luotua rahaa ei koskaan peritä takaisin vaan se jää saajiensa taseisiin ikuisena velkana, se on täysin uusi taloudellinen innovaatio ja biljoonien eurojen tulonsiirto finanssikapitalismin ja sen nykyisten markkinavoimien hyväksi. Siinä yhteydessä selviää, onko EMU-maiden suurpankeilla kykyä maksaa syömänsä pääomat takaisin EKP:lle.

Kun kupla puhkeaa, silloin ollaan globalisoituneen finanssikapitalismin kriisissä, eikä kukaan tiedä, mitä  silloin pitää tehdä.

Taloudellisessa kilpailussa menestyneet pankit ja muut sijoittajat varautuvat ennakolta siihen tilanteeseen pitämällä osan rahoistaan käteisessä muodossa. Ne ovat valmiita ostamaan kriisin seurauksena halvoiksi muuttuvia finanssituotteita pankeilta. Ostajien löytyminen ei ole kriisin alussa ongelma.

Ongelman ydin on se, mitä tapahtuu finanssitaloudessa sille suurelle joukolle pankkeja ja muita finanssitaloja, joista tulee tämän ajan roskapankkeja. Ne ajautuvat samaan tilanteeseen, mikä koettiin vuonna 2008. Suuria pankkeja, vakuutusyhtiöitä ja muita finanssitalouden yhteisöjä ajettiin silloin konkurssiin. Kun tulonsiirot pankeista reaalitalouteen katkesivat, taloudellinen kasvu taittui Suomessa lähes kymmeneksi vuodeksi ja vastaavalla tavalla myös työttömyys kääntyi kasvuun.

Aikaa on siitä kriisistä nyt kulunut normaalin kriisinvälin verran. Nyt saattaa olla kysymyksessä normaalia suurempi painajainen, johon liittyy taloudellisten resurssien uusjako.

Silloin taas finanssikapitalismi huutaa apuun valtiovaltaa. Europan keskuspankki on yksi kelvollinen ehdokas kriisisyylliseksi. Rahan luominen tyhjästä on sama asia kuin on viime vuosisadan taloustieteen huomattavimpiin ekonomisteihn kuuluvan John Maynard Keynesin idea rahalla täytettyjen pullojen hautaamisesta maahan köyhtyneiden ihmisten ylös kaivettavaksi tai Yhdysvaltain keskuspankkijärjestelmän ykkösnimen Ben Bernanken idea seteleiden heittämisestä helikoptereista maahan ihmisten vapaasti poimittavaksi.

On vielä arvoitus, onko Euroopan keskuspankki keksinyt keinon luoda työtä ja toimeentuloa tyhjästä luodulla rahalla vai onko vuorossa reaalitaloudesta irronneen finanssitalouden – ja sitä kautta finanssikapitalismin – ainutlaatuisesta menestyksestä luoda hyvinvointia rahan ylitarjonnalla.

Minun veikkaukseni on se, että vielä tulee maksun aika siitä, mikä tapahtuu finanssimarkkinoilla myytävien rahatuotteiden hintojen jatkuvasta noususta ilman vastaavaa kehitystä reaalitalouden tuotteiden hinnoissa ja niiden kautta pääomanmuodostuksessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

20Suosittele

20 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (40 kommenttia)

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Olen samassa uskossa, että tyhjästä ei voi nyhjästä. Maksun aika tulee jonain kauniina päivänä. Se tarkoittaa, että tyhjästä luodulla bittirahalla ei olekaan mitään sidonnaisuutta reaalitalouteen. Nyt tämä tyhjästä luotu raha on toiminut niin kauan, että moni ilmeisesti uskoo, että sitä totuuden hetkeä ei tulekaan. Ehkä moni ajattelee, että silloin kaikki häviää ja vähiten häviää se, joka on ottanut eniten lainaa.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

Kaikki rahahan tulee aina "tyhjästä". Ongelma on rahan jakautuminen. EKP työntää rahaa niiden ulottuville, joilla sitä on jo yltäkyllin. Tuo raha ei löydä tietään tavallisen kansan luokse jolloin se muuttuisi reaalitalouden kysynnäksi ja talouden aktiviteetiksi.

Ekp tekee kaikkensa säilyttääkseen Euron, mutta se ei riitä reaalitalouden toiminnan parantamiseen. Siihen tarvitaan valtioiden finanssipolitiikkaa, joka on monetaristisen kiristysmyytistön pauloissa.

Olemme tulonjakotaistelun umpikujassa, jossa pääomat voittivat tämän taistelun, mutta huomasivat tuhonneensa myös omat maansa.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Ranska ja Italia ovat niin velkaisia maita, että jo pelkästään siksi EKP:n alhainen korko on heille elinehto. Siinä mielessä Ranskan entinen valtionvarainministeri, juristi Lagarde (huom: jatkuvat alijäämät) lienee oivallinen valinta...

Sen päälle vielä Macronin kaipaamat eurobondit ja transferunioni, voilà!

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ranskan julkinen velka on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana yli biljoonan euron verran.

Nyt tarvitaan Lagarde, jotta EKP:n taseeseen saadaan jatkossakin lisää ranskalaisia roskapapereita.

Marcon on Euroopan politiikoista se suurin ja mitättömin pellehermanni edeltäjiensä tapaan, joka ei pysty uudistamaan alijäämäistä Ranskaa.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

"Normaalia suurempi painajainen."

Kyllä, juuri niin.

Koko reaalitalous on miinoitettu ja ansoitettu läpi rakenteiden, talo talolta.
Jälki on kauheaa, kun rytinä alkaa.

Käyttäjän PetriRissanen kuva
Petri Rissanen

Jäsenmaiden omien keskuspankkien hallussa olevat valtionlainat voidaan antaa anteeksi. Toki siitä tulee "luottotappioita", mutta sillä ei ole mitään merkitystä, koska kyseessä on juuri valtionvelkojen ostoon luotu bittiraha.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

"Vielät tulee aika, jolloin tämä EKP:lle kuuluvan yli 2,5 biljoonan euron suuruinen - alkuaan virtuaalinen - rahaletku joudutaan kelaaman takaisin rullalle ja rullat saadaan siirretyksi pois EKP:n taseesta. Jos toimitaan niin, että tyhjästä luotua rahaa ei koskaan peritä takaisin vaan se jää saajiensa taseisiin ikuisena velkana, se on täysin uusi taloudellinen innovaatio ja biljoonien eurojen tulonsiirto finanssikapitalismin ja sen nykyisten markkinavoimien hyväksi. Siinä yhteydessä selviää, onko EMU-maiden suurpankeilla kykyä maksaa syömänsä pääomat takaisin EKP:lle."

Tätä kohtaa en oikein ymmärrä. Eikö homma toimi niin, että esim. valtio joutuu ottamaan velkaa noilta suurpankeilta, jotka sitten lainaavat keskuspankkirahaa valtioille. Suurpankeilla on siis oltava keskuspankkirahaa lainan verran, jotta lainaaminen olisi mahdollista (tosin lainatapahtuman jälkeen vasta). Velkakirja on täten suurpankeilla. Suurpankit sitten käyttävät EKP:n ostohalukkuutta hyväkseen ja siirtävät (ainakin huonot sopimukset) velkakirjat EKP:n taseeseen ja saavat kaupassa keskuspankkirahaa tililleen. Tässä vaiheessa EKP:llä on velkakirjat ja suurpankeilla keskuspankkirahaa (käytännössä käteistä, vaikka pankin taseessa se onkin saatavia). Finanssikapitalismi ja markkinavoimat jo voittaneet? Eihän tämän operaatioketjun jälkeen ole suurpankkien ongelma maksaa syömiään pääomia takaisin, vaan ongelmahan on noiden todellisten velkojen ottajien kyky maksaa takaisin, eli tässä tapauksessa valtioiden.

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen

EKp ostaa pankkien jo aiemmin haltuunsasaamia Valtion velkakirjoja.

Pankkin ostaessa valtion veljakirjan, siirtää se Valtion veljakirjan omiin saataviin ja luo enterin painalluksella liikepankkirahaa valtion liikepankkitilille veljakirjan summan verran. Tilit on tasan.

Keskuspankkirahaa tarvitaan vasta kun valtio (tai kukatahansa muu) siirtää rahaa liikepankista(1) toiseen liikepankkiin(2). Tällöin liikepankin(1) keskuspankkitililtä siirtyy siirrettävän summan verran keskuspankkirahaa toisen liikepankin(2) keskuspankkitilille. Keskuspankki toimii pankkien pankkina taaten maksuliikenteen toiminnan ja luottamuksen pankkien välillä.

Kun Ekp ostaa liikepankeilta valtion velkakirjoja (ja kaikkea muutakin), hyvittää EKP liikepankkien keskuspankkitilejä oston määrällä keskuspankkirahaa. Pankeilla on tällöin yltäkyllin keskuspankkirahaa (eli reservejä), ja pankkien välinen keskuspankkirahalla käytävä kauppa tyrehtyy ja korot tippuvat nollaan ja sen allekin.

Tuo keskuspankkiraha ei siirry suoraan käytettäväksi rahaksi (liikepankkirahaksi) reaalitalouteen, vaan se jää rasitteeksi liikepankkien keskuspankkitileille negatiivisella korolla. Tuosta ylimääräisestä keskuspankkirahasta tulee rasite liikepankeille.

Ajatus menee niin, että kun keskuspankkirahasta tulee rasite pankeille, kannustaisi se pankkeja lainaamaan eli luomaan uutta rahaa (liikepankkirahaa) reaalitalouteen, korvaamaan keskuspankkirahan tuomaa rasitetta.

.......mutta eihän kukaan lainaa rahaa lisää jos reaalitaloudessa ei ole odotettavissa kasvua ja mahdollisuus löytää uusia markkinoita ja voittomahdollisuuksia. Tämä EKP:n toiminta on kuin narulla työntäisi, mutta se on ainut mitä EKP voi tehdä. Todellinen voima on aina valtioiden harjoittamassa finanssipolitiikassa eli kulutuksessa.

Alhaiset korot ovat kyllä houkutetteet uskallikkoja ottamaan velkaa finanssisijoituksia varten. Finanssikasinon romahdus on kiinni vain siitä, että sinne virtaavan uuden rahan virta tyrehtyy. Suurella riskillä siellä voi tehdä voittoja, mutta lopulta finanssikasino on kuitenkin nollasummapeli, joka toimii vain niin pitkään kun suurien voittojen tekijät eivät "kotiuta" voittojaan, suuret tekijät(eläkerahastot) eivät poistu sieltä ja uutta rahaa tulee myllyyn esim. talouskasvun tuomien kasvavien voittojen kautta.

ps. Oletteko muuten huomanneet sijoitusrahastomainoksia :"...jo 15 euron kuukausisijoituksella sinullakin on mahdollisuus päästä nauttimaan pääomatuotosta..." Kaikki raha halutaan, sinunkin, kasvattamaan finanssikasinon kuplaa.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Kaiken muun allekirjoitan, mutta kun valtiolle lainataan, niin silloin aina lainataan keskuspankkirahaa. Valtio vertautuu pankkeihin.

Lisäys:

https://rahajatalous.wordpress.com/2010/12/02/kesk...

Käyttäjän pasipulkkinen kuva
Pasi Pulkkinen Vastaus kommenttiin #12
Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Olen valmis. Olen hankkinut bitcoineja ja kultaa.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Varsinkin bittiraha näyttää hyvältä. Valitettavasti hankin niitä vähän.

Jarkko Mynttinen

Noin se menee. Tuomas Malinen GnS Economics on asiaa jo pidemmän aikaa pohtinut ja maininnut mm. seuraavaa.
Euron kohtaloa/hajoamista ei voida kontrolloida kansallisesti. Kreikasta ei otettu oppia, vaan keinotekoisesti rahoitettiin koko sotku. EKP:n pääomittaminen jää jäljelle oleville maiden vastuulle. Kun EKP lopettaa velkakirjojen ostamisen alkaa markkinahinnoittelu palata Euroopan velkakirjamarkkinoille, Italian korot nousee huomattavasti ja niillä on velkakriisi. EU ei voi auttaa mitenkään, koska perussopimukset estää sekä EKP keskuspankin rahoituksen, että vastikeettomat tulonsiirrot. Vaihtoehdoksi jää vakausmekanismi, jolla hoidettiin mm. Kreikka. Se edllyttäisi Italian talouden matokuuria, miten Italian hallitus tähän suhtautuisi? Sen jälkeen kun tiedetään miten kävi Kreikassa, Espanjassa, Portugalissa. Todennäköisin vaihtoehto on, että Italia lähtisi eurosta.

Todellisia rakenteellisia ongelmia ei voi ratkaista pumppaamalla rahaa ympäriinsä kuten EKP on tehnyt ja tekee. Ei riskit ole minnekään hävinneet. Kun EKP alkaa vetäytyä niin riskit palaavat, josta seuraa korkojen nousu, maksukyvyttömyyden kasvu. Zombiyritykset ovat kestäneet pystyssä ainoastaan halvan rahan turvin eivätkä ne pysty maksamaan liikevoitostaan edes korkomenoja ja kun korot nousee entisestään talous sakkaa ja zombifirmat kaatuu sen myötä. Sama koskee pankkeja, joiden stressitesteillä ei ole mitään käytännön merkitystä. Onko EKP tehnyt stressitestejä jos/kun Italian pankit alkavat kaatumaan? Mitkä ovat vaikutukset taloudelle jos maksujärjestelmä ei toimi on vähän sama kuin kysyisi miten käy liikenteelle ja autoille jos ei ole teitä millä ajaa ja nekin alkavat olla ja suurelta osin jo ovatkin ajokelvottomia Suomessa?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Hassua tämä Italiasta vouhkaaminen.

Italia on vauras valtio ja Pohjois-Italia koko Euroopan varakkainta aluetta.

Italian julkinen velka on pääsääntöisesti kotimaisen rahoituksen lähteistä, Suomen taas liki 100 % ulkomaista alkuperää.

Italiaa suurempi pommi odottaa täysin uudistuskyvyttömällä Ranskanmaalla.

Käyttäjän MikkoMarttila kuva
Mikko Marttila

Eikö Italian sisäinen velka juuri johda tilanteeseen, jossa Italian valtio menettää uskottavuutensa vapaassa kaupassa? Kuin siirtäisi kolikkoja taskusta toiseen ja uskottelee sillä todellisen varallisuuden olevan enemmän, kuin laskettu määrä. Olisiko niin, että kukaan ei halua enää koskea Italialaisiin taskumuhitettuihin "luottoihin", koska kysyntä on jähmettynyt vapailla kaupoilla?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

"Nyt rahoja vielä jaetaan keskuspankeista valtioille lainaksi niiden lisävelkaantumista varten ja yksityisille pankeille rahatuotteiden kaupankäynnin ylläpitämiseen."

Tätäkään en ymmärrä. Keskuspankkihan ei voi jakaa rahaa suoraan (ainakaan eurossa) valtioille lainaksi. Nythän on kysymys ainoastaan siitä, että kuka haluaa ottaa velkaa, koska lainarahaa kyllä on tarjolla. Pankit antavat rahaa, jos niillä on edes kohtuullinen mahdollisuus saada lainasta tuottoa. Tilanne nyt on sellainen, että jos pankit ovat tehneet huonoja diilejä, niin ne voi syöttää EKP:n taseisiin. Pankit saavat rahoituksen kaikkiin velkoihin jälkikäteen, joten mitään rahaa ei lainausvaiheessa tarvita, koska EKP haluaa lisää velkaantujia ja siten takaa rahoituksen omalla lainallaan viimeistään.

Jarkko Mynttinen

Nimenomaan noin, eli keskuspankit ovat pitäneet huolta rahoitusmarkkinoista ja koko maailman reaalitalous on pyörinyt käytännössä Kiinan varassa ja muu maailma Keskuspankkinen pyörittämän höttötalouden (finanssitalouden) varassa. Kiina on rahoittanut kaiken velalla, yksityissekstori on velkaantunut. Kiinalaiset ovat ostaneet investointi ja kulutushyödykkeitä esim autoja, elektroniikkaa, jonka varassa maailmatalous on pyörinyt edellisen romahduksen 2008jälkeen. Kiinalaiset haluavat viedä rahansa pois Kiinasta turvaan Kiinan ulkopuolelle, koska he pelkäävät kuplan puhkeamista. Siinä selitys kiinalaisten investointihaluille Kiinan ulkopuolelle mm. Suomeen. Niillähän kai kai jokin maksimi valuuttamäärä, jonka valuuttaa voi siirtää Kiinan ulkopuolelle, mutta investoinneillahan sitä voi kätevästi kiertää. Kiinastakin on tullut ja tulee edellee keskuspankkien lisäksi siten ihan samaa kuplarahaa Eurooppaan ja muualle maailmaan. Jos ja kun Kiinan oma kuplatalous yskähtelee ja lopulta romahtaa niin suuri osa maailman kysynnästä tippuu silloin pois, mitkä ovat sen seuraukset maailmantaloudelle ei liene vaikea arvata.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Höps... Kiina se kunnon velkaponzi onkin, eikä mikään rahoittaja. Yksityinen velkaantuminen on Kiinassa aivan järjettömällä tasolla suhteessa tuotantoon nähden.

Jarkko Mynttinen Vastaus kommenttiin #16

En näe tässä ristiriitaa kommentini kanssa. Reaalitalous on finanssikriisistä 2008 alkaen pyörinyt Kiinan kysynnän varassa ja kun se kysyntä poistuu paljastuu, että Kiina on molempia, sen mahdollistaa tämä virtuaalihöttötalous. Kun köyhä lainaa köyhälle leikkirahaa (tyhjästä luotua rahaa), eikä reaalimaailmassa tapahdu mitään rakenteellisia muutoksia, mikä on lopputulos? Keskuspankit ovat ostaneet liikepankkien kautta valtioiden velkakirjoja, jotka ovat siirtyneet talletuksiksi liikepankeille ja kotitalouksille sijoittajille ja finanssiinstituutioille. Kun esimerkikis sijoitusyhtiö myy velkakirjoja niin niillä on rahaa. Sijoittajilla on toisin sanoen nyt rahaa ”taskut pullollaan”, joita keskupankit ovat ostaneet ”leikkirahalla”. Halvan rahan turvin pysyssä pysyneiden zombiyritysten talous lopulta sakkaa ja ne eivät pysty maksamaan edes korkojaan. Samaan aikaan velkakirjojen tuotto eli korko laskee...kupla puhkeaa kun maksut realisoituvat ja huomataan ettei kenelläkään ole mitään muuta kuin tyhjiä unelmia. Finanssitalous on niin irrallaan reaalitaloudesta (todellisuudesta), että mitä muuta tästä voisi seurata.

Käyttäjän mattihytola kuva
Matti Hytölä

Kannattaisiko piensijoittajan nostaa rahansa pankista dollareina? vaiko ostaa kultaa?

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Sijoittaa mieluusti johonkin, jolla on oikeaa ja reaalista vaihtoarvoa kulissien romahtaessa. Esimerkiksi vaikkapa aseisiin tai jalometalleihin.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Minä hamstraan ruokaa ja polttoainetta.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #26

Et kai vaan fossiilisia polttoaineita?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #34

Kyllä. On aika iso riski, että sota alkaa lähi-idässä niin sitä varten on jerry kannuja mihin voi ladata polttainetta, polttosäiliön lisäksi.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Esko Seppänen: Olisiko tämä mahdollisuus uudistaa koko nykyinen velka-fiat valuuttajärjestelmä.

Suureksi yllätykseksi viime aikoina Moder Monetary Theory on noussut jopa USA:ssa mediakeskustelussa keskeisemmäksi.

Idea lyhykäisyydessään:
- Valtio voi määrittää valuutan ja "painaa" sitä niin paljon kuin haluaa
- Valtion ei tarvitse välttämättä lainata rahaa keskuspankilta. Se voi rahoittaa julkisia menojaan rahan "painamisella"
- Hintana tästä on inflaatio, jota hallitaan
- Tällainen valuuttajärjestelmä siirtäisi liikepankit sivuun nykyisestä erityisasemastaan nykyvaluuttajärjestelmässä.

Mm. Bernie Sanders on nostanut asiaa tapetille.

https://www.businessinsider.com/modern-monetary-th...
https://www.vox.com/future-perfect/2019/4/16/18251...

Yllättäen jopa Wall Streetillä ollaan oltu kiinnostuneita:
New York Timesin artikkeli: https://www.nytimes.com/2019/04/05/business/econom...

Jarkko Mynttinen

Ihan järkevän kuuloinen ajatus, otetaan valtio peliin mukaan ja erotuomariksi pois maalin suulta pelkkää maalivahdin hommaa hoitamasta.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Satuinkin juuri laittamaan oman mmt kommenttini alle.

Koko selitys blogissani:

http://rutanen1965.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277611...

Mmt siis kuvaa nykyistä fiat järjestelmää, eikä esitä mitään uutta muutosta.

Käyttäjän eskoseppanen kuva
Esko Seppänen

Pekka Lampelto. Kritisoin sinun näkemystäsi siitä, että inflaatio olisi helposti hallitusten hallinnassa.

Keskuspankeille on monissa suurissa maissa luovutettu monopoli rahapolitiikassa. Poliitikot ovat omalla toiminnallaan esimerkiksi 2. maailmansodan aikaan ja sen jälkeen käyttäneet setelirahoitusta omien toimiensa rahoittamiseen niin että siitä syntynyt inflaatio on vienyt rahalta luottamuksen ja arvon. Inflaation avulla rahoitettiin myös Suomessa sodan vahinkojen jälleenrakennustyöt.

Inflaatio on ollut taloudellista myrkkyä, ja keskuspankkien tärkeimmäksi tehtäväksi nousivat inflaation vastaiset toimet.

On kuitenkin samaan aikaan tapahtunut yhteiskuntien järjestyminen uudella tavalla ja inflaatiota on ruvettu hoitamaan päinvastaisella menetelmällä kuin tehtiin entisaikaa: rahan määrää on lisätty. Suurin osa liikkeessä olevasta rahasta ei tarvitse setelimuotoa vaan on se bittirahoitusta.

Miksi sitten suuret määrät bittirahaa eivät ole aiheuttaneet korkeaa inflaatiota?

Se johtuu kansantalouksien jakautumisesta kahteen osaan. Sinä asiassa ei olenostettu kissaa pöydälle vaan on ostettu sika säkissä. On kaksi todellisuutta.

On se todellisuus, jota voidaan kutsua reaalitaloudeksi.

Reaalitaloudessa rahapelejä pelataan senteillä, kun taas finanssitalouden pelimerkit ovat reaalitalouden sentteihin verrattuna metrejä ja kilometrejä.

Reaaalitaloudessa tavisten huomio kiinnittyy siihen, minkä ihminen kykenee juuri ja juuri ymmärtämään oman tietonsa ja omien kokemustensa perusteella. Finanssikapitalismissa summat ovat niin suuria, että ne karkaavat ihmisen käsityskyvyn ulottumattomiin.

Reaalitaloudesta on kehittynyt toinen todellisuus: finanssitalous eli finanssikapitalismi. Sitä hallinnoivat pankit ja muut sijoitusvoimat ovat globalisoineet maailman rahamarkkinat omaksi kuvakseen, ja se on ollut mahdollista keskuspankkien avustuksella.

Kun keskuspankit ovat tehneet uutta rahaa, se on ollut niille tavattoman helppoa: on vain lisätty sama mielivaltainen summa keskuspankin varoihin ja velkoihin. Sitten on tällä tavalla tuotetut 12 nollan biljoonat (2 500 000 000 000 euroa) annettu pankkien käyttöön, ja ne ovat jakaneet rahat sijoittajille. Ne omasta puolestaan ovat sijoittaneet saamansa miljardit uusiin finanssituotteisiin, ja siinä toiminnassa pankit ovat myös toimineet bulvaaniroolissa: EU:lt on kielletty jäsenmaiden velkakirjojen ostaminen, mutta sitä määräystä kielletään kierrättämällä velkaostot pankkien kautta.

Vanhanaikaisessa pörssikaupassa on tehty uusia ennätyksiä. Pankkitalletus ei ole enää kannattava sijoituskohde eivätkä finanssituotteet, joilla pankit ja varjopankit tekevät kauppaa keskenään, tarvitse julkisia ja valtoiden valvomia pörssejä.

Se, mikä ennen oli inflaatiota, siirtyy finanssitaloudessa rahatuotteiden hintoihin. Siellä on tilaa rahalle, jonka määrällä ei ole rajaa niin kauan kuin pörssien ja muiden sijoittajien muodostama rahanimumekanismi on käynnissä. Reaalitalouden ei ole mahdollista olla rahan vastaanottokotina, sillä se elää paljon pienemillä rahatuotteiden katteella kuin rajattomasti hinnankorotuksiin ja sitä kautta rahan kysyntään liittyviin toimiin erikoistunut finanssitalous.

Siitä syystä teämä nykyaikainen setelirahoituksen korvike ei ole tuottanut vanhan ajan inflaatiota.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Minusta Esko näkemyksesi on vanhanaikainen. Laitan alle linkin, jossa pohditaan inflaatiota useista eri näkökulmista, eikä siinä pelkkä rahan lisääntyminen automaattisesti aiheuta inflaatiota. Kysymys on paljolti siitä, että miten reaalitalous tuotantoineen pystyy vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään.

https://rahajatalous.wordpress.com/2010/12/23/kesk...

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Kiitos vastineesta, Esko!

Yhtenä ajatuksena on, että keskuspankin rooli, toimintamekanismi ja jopa nimi muutettaisiin.

Uudessa mallissa keskuspankki ei olisi enää velan liikkeelle laskija pankeille tyhjästä luodulla rahalla. Sen sijaan sen uusi institutionaalinen rooli olisi luoda ja jakaa velatonta rahaa valtiolle julkiseen kulutukseen hillitysti inflaatiota silmällä pitäen.

Tällöin pankit siirrettäisiin syrjään erityisasemastaan keskuspankin läheisyydestä uuden luodun velkarahan vastaanottajina ja sijoittajina. Pankit joutuisivat uudessa järjestelyssä hankkimaan rahaa markkinoilta. Nyt valtiot olisivatkin keskuspankin (tai mikä instituution uusi nimi olisikaan) uuden luodun rahan ensimmäinen vastaanottajataho. Tällöin uusi raha ei menisi ensisijaisesti finanssitalouteen, vaan reaalitalouteen.

Siihen en vielä osaa ottaa kantaa, miten finanssimarkkinoihin varastoitunut arvo saataisiin tasapainotettua.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Fiat järjestelmässä rahaa ei lainata mistään, vaan sitä luodaan tyhjästä velkana: valtio kuluttamalla alijäämäisesti ja pankit luomalla luottoja.

Valtionvelkakirjat ovat siten olleet rahajärjestelmän kannalta tarpeettomia jo kultakannan purkauduttua, jolloin valtion rahanluonti vapautui. Nykyisin valtionvelkakirjat ovat talletuksia liikepankkien ylijäämäreserveihin kasaantuneelle keskuspankkirahalle, joka on syntynyt valtion alijäämäisestä kulutuksesta.

Nekin jotka yhä pitävät valtionvelkakirjoja tarpeellisina, eivät kuitenkaan kykene selittämään näin lainattujen rahojen alkuperää, joka on siis em. alijäämä.

Käyttäjän eskoseppanen kuva
Esko Seppänen

Tämä valtiokeskeinen lähestymistapa kai vaatisi EU:sta eroamisen?

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Mmt siis kuvaa nykyistä fiat järjestelmää ts. Jo 1971 lähtien valtio on itse rahoittanut alijäämänsä omalla rahanluonnillaan, joka tosin on peitelty fiat järjestelmän kannalta tarpeettoman velkakirjakaupan taakse.

Hyvä mmt esitys löytyy esim Ahokas&Holappa "Rahatalous haltuun" kirjasta.

Omassa blogissani on myös fiat tiivistelmä.

Eurojärjestelmää ei mielestäni voi enää poliittisesti pelastaa, vaan EKP:n elvytys johtaa lopulta rahajärjestelmäkriisiin.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #31

Eurollahan on alunperinkin pyritty rakentamaan liittovaltio. Liittovaltioon ei taida mailla olla halua (ainakaan kansalaisilla), joten euron kohtalo lienee täten sinetöity.

Lisäys:

Ajankohtaista asiaa vieläkin.

https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-...

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #32

Hurri on aivan oikeassa: lisää yhteisvastuuta on tulossa, vaikka poliitikot yrittävät sen kiistää.

Jo nyt n 20% euroalueen valtionveloista on yhteisessä EKP:n piikissä ja lisää tulee seur taantumassa kuten Draghi jo lupailikin.

Nyt olisi järkevintä siirtyä hallittuun euroalueen purkamiseen, mutta se on valitettavasti poliittisesti mahdotonta.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #35

Eihän sitä voi reilusti ilmoittaa, että ajetaan liittovaltiota. Salakavalasti hivutetaan ja sitten ilmoitetaan, että siellä ollaan, kuten euronkin kohdalla. Suomessa näet saa sankarilliset hautajaiset, kun ajaa omilla toimillaan Suomen kuseen.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #36

Euro on ollut vedätys alusta saakka: liittovaltiota tavoiteltiin ja matkan varrella rikottiin kaikki säännöt.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

"Rahan luominen tyhjästä on sama asia kuin on viime vuosisadan taloustieteen huomattavimpiin ekonomisteihn kuuluvan John Maynard Keynesin idea rahalla täytettyjen pullojen hautaamisesta maahan köyhtyneiden ihmisten ylös kaivettavaksi tai Yhdysvaltain keskuspankkijärjestelmän ykkösnimen Ben Bernanken idea seteleiden heittämisestä helikoptereista maahan ihmisten vapaasti poimittavaksi."

Tämä ei ole ollenkaan sama asia. Kun rahaa luodaan tyhjästä, niin jotta se saataisiin kiertoon, on jonkun tahon otettava velkaa. Syntyy velkakirja. Mikäli rahaa tiputetaan keskuspankin toimesta helikopterista tai haudataan maahan, niin mitään velkakirjaa ei synny. Ihmiset, jotka saisivat sitten näitä velkakirjattomia rahoja, voisivat maksaa esim. omia velkakirjallisia velkojaan pois tai käyttää kulutuksen. Aika iso ero? Tällainen toimenpide vaikuttaisi ainakin ko. valuutan ulkoiseen arvoon.

Käyttäjän TimoKuronen kuva
Timo Kuronen

Hyvä kirjoitus ja hyvä keskustelu. Kaikessa en pysy mukana, kysyn silti:
Olisiko Glass-Steagall -laista apua?

Entä credit-pankki, joka rahoittaisi valtion isot investoinnit pitkäaikaisilla lainoilla. Vuosibudjetti olisi sitten erikseen. Järjestelmä voitaisiin luoda nykyisten keskuspankkien yhteyteen.

Eurosta eroamisen säännöt pitäisi neuvotella valmiiksi tulevia tarpeita varten. EU:n pitäisi tarvittaessa tukea tällaista eroa valuuttakeinottelijoiden varalta.

Käyttäjän TimoKuronen kuva
Timo Kuronen

Koska tulee Glass-Steagall -laki?

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

On inhottava tajuta jotta Italia , Ranska , pankkiirit jne velkaantuessaan . Ovat yksityiset todennäköisesti ostaneet esim kultaa . Jota eivoida heidän kassakaapeistaan ottaa pois vaikka mikä romahdus tulisi. Heidän kulta harkkonsa maksatetaan muilla mailla .

Sekin kun säästeliäät ihmiset Suomes nollakorkosil euroiksi kutsuttuja numeroita pitää . Ja toisessa päässä näppäillään ja pumpataan lisää numeroita tuhoten säästötilien reaali arvot .

Sekin kun ihmisten nimissä olevat omistukset on sidottu verokarhuun kettingillä lypsettäviksi .

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Itse olen tuumannut, että osa rahoista kannattaa pitää osakkeissa koska vaikka arvo romahtaisi niin omistus silti pysyy.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset