*

eskoseppanen

Kaikki blogit puheenaiheesta Kaupungit

Asumistuen ristiriita

Suomalainen asumistuki järjestelmä on suuri ja monimutkainen – ja aikanaan täysin tarpeeseen luotu. Nykyään asumistuen saaminen on enemmän sääntö kuin poikkeus. 60 % vuokralla asuvista Suomalaisista saa asumistukea jossain koossa. Sen kustannukset ovat 1,7 miljardia euroa vuosittain, ja summa paisuu.

Asumistukijärjestelmä on luonut systeemin, missä vuokrakustannukset nousevat 3-7 % per vuosi. Summa pohjautuu pääosin ilmaan ja vain osittain asunnon kustannuksiin sijoittajalle.

Ihmisen kokoinen kaupunki

 

Suomessa on ihmisen kokoisia kaupunkeja. Suurin niistä, pääkaupunki, on Suomen väestömäärään suhteutettuna suurkaupunki. Verrattuna lähimpien naapurimaiden pää- ja suurkaupunkeihin, Helsinki on pieni tai keskikokoinen.

Metropolihanke eli pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistäminen miljoonakaupungiksi saa kannatusta Helsingiltä, mutta ei Espoolta eikä Vantaalta.

Miten sitten poliittinen järjestelmä toimii Oulussa?

Oheinen juttu julkaistiin Oulu-lehden kolumnissani 15.6.2016:

"Siinäpä kysymys. Ryhmämme puheenjohtajana olen ollut asian kanssa tekemisissä enemmänkin.

Kaupunginvaltuusto on periaatteessa korkein päättävä elin. Asialista tulee kuitenkin kaupunginhallitukselta, joka tekee myös pohjaesitykset asiakohtiin.

Oulun seudulla on hyvä elää

Ylen uutisoiman aluetutkija Timo Aron selvityksen mukaan myös Oulun seudulta löytyy vetovoimaisia kuntia. Paras sijoitus oli Limingalla, 28. sija Suomen kunnista. Selvityksessä tarkasteltiin, mitkä kunnat todella hyötyvät muuttoliikkeestä. Ylipäätään monet kaupunkien kehyskunnat pärjäsivät tarkastelussa.

Aron mukaan halutuille muuttajille ei riitä pelkkä työpaikka, vaan valinnassa painaa myös kunnan ilmapiiri. Tässä kunta ja sen asukkaat vaikuttavat voimakkaasti, sillä ilmapiiri ja maine näkyvät ulospäin. Sosiaalisen median maailmassa kokemuksia myös jaetaan ahkerasti.

Belsebubin keksintö: kaupunkien johdannaiset

 

Finanssikapitalismin uusista tuotteista johdannaiset ovat taloudenpidon myrkkyjuomaa. Niitä ei saisi antaa ammattitaidottomiin käsiin. Muuten käy niin kuin on käymässä eräille Suomen kaupungeille: Lahti, Oulu, Pori, Tampere. Jyväskylä ja Turku suojaavat johdannaisilla  itseään matalilta koroilta!

Toistan: suojaavat johdannaisilla  itseään matalilta koroilta.

Toivottavasti tekevät niin edes vahingossa tai tietämättään.

Yritysten etabloitumisen logiikka

Suomen talous laahaa ties monennettako vuotta, vaikka saimmekin orastavaa – joskin dokumentoitumatonta ja todistettua faktatietoa siitä – että Suomen talouskehitys olisi jopa plus merkkinen. Ulkomaisia investointeja ei ole maahamme tullut. Jos ulkomaisina ja merkittävinä investointeina pidetään sitä, että muutamat globaalit verkko-operaattorit ovat valinneet sijaintipaikakseen Suomen, niillä investoinneilla ei Suomi nouse.

Valokuidun yleistymistä on edistettävä vaikka viranomaisten pakolla

 

Suomi on jäänyt kuluttajissa langallisten laajakaistapalveluissa jälkeen yleisessä kehityksessä. Hajaseuduilla tähän ongelmaan on havahduttu ja kuluttajat ovat ryhtyneet kyläyhdistyksien toimesta tarjoamaan valokuituun perustuvaa laajakaistaa omin avuin. Yllättäen kaupunkilaiset ovat jääneet tästä kehtiyskestä jälkeen ja tähän asiaan saatava muutos. Nettiyhteyksien parantaminen ja siirtyminen valokuituun on hidasta mutta ei mahdotonta. Tarvitaan vain päättäväisiä toimia joiden avulla parannetaan tilannetta.

 

Eletäänkö Kalliossa Kuplassa?

Näin syntyperäisenä kalliolaisena heitän pari kommenttia Marko Hamilon Perussuomalaiset-lehdessä julkaistuun kolumniin, jonka mukaan Helsingin Kalliossa muhii punavihreä kupla. Kyllä kupla-asiassa on pointtinsa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä