lainsäädäntö http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132461/all Mon, 05 Nov 2018 20:53:09 +0200 fi Suomen perustuslaki ja VNA asetuksen kivenlouhinta 800/2010 ristiriitaisuus http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263716-suomen-perustuslaki-ja-vna-asetuksen-kivenlouhinta-8002010-ristiriitaisuus <p>Virkamiehet tekevät asetuksia ja eduskunta hyväksyy ne, vaikka ovat perustuslain vastaisia. Miksi hyväksyttiin asetus 800/2010, joka koskee vain melua ja pölyä, ja miksi jätettiin tietoisesti huomioimatta, mitä laki 390/2005 ja asetukset edellyttävät räjäytystoiminnasta ja mitä suojaetäisyyksiä, turvamääräyksiä ja lupia edellytetään räjähteistä.</p> <p><strong><strong>Asetus on vastoin seuraavaa lakia: Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) nojalla. Lain tarkoituksena on ehkäistä ja torjua vaarallisten kemikaalien sekä räjähteiden valmistuksesta, käytöstä, siirrosta, varastoinnista, säilytyksestä ja muusta käsittelystä aiheutuvia henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkoja. Lain tarkoituksena on lisäksi edistää yleistä turvallisuutta.</strong></strong></p> <p>Valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010. <strong>Asetus koskee vain melua ja pölyä:&nbsp;</strong>Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 &sect;:n 2 momentin mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että&nbsp;<strong><u>melua tai pölyä</u></strong>&nbsp;aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun&nbsp;piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä.<br />&nbsp;</p> <p><strong>Asetus 2010/800 on myös vastoin STM 16:0 normeja.&nbsp;</strong><strong>16:0 normit asettavat mm. seuraavaa: sirpalevaara <u>0,5 kg/ 500 m</u> ja paineaaltovaara <u>25 kg/ 1000 m.</u>&nbsp;</strong><strong><a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19930495" target="_blank">http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19930495</a></strong></p> <p><u><strong>Samoin maakäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) määritetään tavoitteet kaikelle kaavoitukselle ja maankäytön suunnittelulle. Yksi näistä tavoitteista on turvallinen elinympäristö. Keskeinen valvontaväline on kemikaali-turvallisuusasetuksen perusteella yrityksiltä vaadittava turvallisuusselvitys maankäyttö- ja rakennuslaissa 132/1999 sekä asetuksessa 895/1999. Lainsäädäntö edellyttää riittäviä suojaetäisyyksiä vaaraa aiheuttavien kohteiden ja asumisen välillä.&nbsp; laki 390/2005</strong></u><u>&nbsp;&nbsp;</u>20 &sect; Kaavan huomioon ottaminen.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Asetus 800/2010 ei voi kumota EU-lakeja:</p> <p><strong>Suomi jäsenvaltiona ei noudata direktiivin edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä avolouhinnassa kivilouhimoilla ja murskaamoilla.</strong></p> <p>Nämä säädökset perustuvat suuronnettomuusvaaran torjuntaan koskevaan SEVESO II-direktiiviin (EY/105/2003), jota Suomikin on sitoutunut noudattamaan.</p> <p><strong>Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) tarkoitetusta räjähteiden valmistuksesta, käytöstä, luovutuksesta, hallussapidosta, varastoinnista, säilytyksestä, hävittämisestä, räjähteiden ja vaarallisten kemikaalien käytöstä erikoistehosteina sekä niihin liittyvistä lupa- ja ilmoitusmenettelyistä sekä valvonnasta.</strong></p> <p><strong>Räjähteissä on oma erityislainsäädäntö ja ne tarvitsevat Tukesilta vielä omat luvat ja valvonnan. Turvallisuusnäkökohdat onnettomuusriskin osalta olisi pitänyt varmistaa TUKES:n luvassa, joita ei pystytä edes hakemaan asutuksen läheisyyden vuoksi. Nyt räjähteitä käytetään laittomasti asuksien vieressä 10 000- 19 000 kiloon. <u>Tästä syystä ympäristöpäätöksissä räjäytystoiminta jätetään huomioimatta.</u></strong><br />&nbsp;</p> <p><strong>Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) ja siihen perustuvat muut säädökset, kuten VNA vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015), vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (856/2012), räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta (819/2015) ja räjähteiden valmistuksen, käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (1101/2015).</strong><br />&nbsp;</p> <p>Perustuslaki&nbsp;<a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#a731-1999" target="_blank">107 &sect;</a>&nbsp;Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus</p> <p>Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.</p> <p><a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L10P107" target="_blank">https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L10P107</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Virkamiehet tekevät asetuksia ja eduskunta hyväksyy ne, vaikka ovat perustuslain vastaisia. Miksi hyväksyttiin asetus 800/2010, joka koskee vain melua ja pölyä, ja miksi jätettiin tietoisesti huomioimatta, mitä laki 390/2005 ja asetukset edellyttävät räjäytystoiminnasta ja mitä suojaetäisyyksiä, turvamääräyksiä ja lupia edellytetään räjähteistä.

Asetus on vastoin seuraavaa lakia: Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) nojalla. Lain tarkoituksena on ehkäistä ja torjua vaarallisten kemikaalien sekä räjähteiden valmistuksesta, käytöstä, siirrosta, varastoinnista, säilytyksestä ja muusta käsittelystä aiheutuvia henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkoja. Lain tarkoituksena on lisäksi edistää yleistä turvallisuutta.

Valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010. Asetus koskee vain melua ja pölyä: Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä.
 

Asetus 2010/800 on myös vastoin STM 16:0 normeja. 16:0 normit asettavat mm. seuraavaa: sirpalevaara 0,5 kg/ 500 m ja paineaaltovaara 25 kg/ 1000 m. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19930495

Samoin maakäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) määritetään tavoitteet kaikelle kaavoitukselle ja maankäytön suunnittelulle. Yksi näistä tavoitteista on turvallinen elinympäristö. Keskeinen valvontaväline on kemikaali-turvallisuusasetuksen perusteella yrityksiltä vaadittava turvallisuusselvitys maankäyttö- ja rakennuslaissa 132/1999 sekä asetuksessa 895/1999. Lainsäädäntö edellyttää riittäviä suojaetäisyyksiä vaaraa aiheuttavien kohteiden ja asumisen välillä.  laki 390/2005  20 § Kaavan huomioon ottaminen.

 

Asetus 800/2010 ei voi kumota EU-lakeja:

Suomi jäsenvaltiona ei noudata direktiivin edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä avolouhinnassa kivilouhimoilla ja murskaamoilla.

Nämä säädökset perustuvat suuronnettomuusvaaran torjuntaan koskevaan SEVESO II-direktiiviin (EY/105/2003), jota Suomikin on sitoutunut noudattamaan.

Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa (390/2005) tarkoitetusta räjähteiden valmistuksesta, käytöstä, luovutuksesta, hallussapidosta, varastoinnista, säilytyksestä, hävittämisestä, räjähteiden ja vaarallisten kemikaalien käytöstä erikoistehosteina sekä niihin liittyvistä lupa- ja ilmoitusmenettelyistä sekä valvonnasta.

Räjähteissä on oma erityislainsäädäntö ja ne tarvitsevat Tukesilta vielä omat luvat ja valvonnan. Turvallisuusnäkökohdat onnettomuusriskin osalta olisi pitänyt varmistaa TUKES:n luvassa, joita ei pystytä edes hakemaan asutuksen läheisyyden vuoksi. Nyt räjähteitä käytetään laittomasti asuksien vieressä 10 000- 19 000 kiloon. Tästä syystä ympäristöpäätöksissä räjäytystoiminta jätetään huomioimatta.
 

Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) ja siihen perustuvat muut säädökset, kuten VNA vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015), vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (856/2012), räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta (819/2015) ja räjähteiden valmistuksen, käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (1101/2015).
 

Perustuslaki 107 § Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus

Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L10P107

]]>
19 http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263716-suomen-perustuslaki-ja-vna-asetuksen-kivenlouhinta-8002010-ristiriitaisuus#comments Kivilouhimo Korruptio lainsäädäntö Murskaamo Mon, 05 Nov 2018 18:53:09 +0000 Sanna Tenkula http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263716-suomen-perustuslaki-ja-vna-asetuksen-kivenlouhinta-8002010-ristiriitaisuus
Nyt tarvitaan kansallista raikkautta työmarkkinoille ja koko yhteiskuntaan http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262890-nyt-tarvitaan-kansallista-raikkautta-tyomarkkinoille-ja-koko-yhteiskuntaan <p>Suomen lainsäädäntö ja työmarkkinat ovat joutuneet kummalliseen tilaan, kun kumpikaan yhteiskunnan toimialue ei suju, vaikka maassa on ainakin muodollisesti edelleen enemmistöhallitus ja taloudellinen nousukausi on ainakin työllisyydellä ja viennillä mitattuna kohtuullisessa kunnossa. Epäterveyden mittareita ovat sote-uudistuksen kokemat hitauden ongelmat ja lainsäädännön jarruksi noussut SAK:n ja <em>Sipilän</em> hallituksen välinen kiista pienyritysten irtisanomisuudistuksesta, jolla hallituksen mukaan pyritään lisäämään työllisyyttä. SAK lataa kovia panoksia piippuunsa ja tavoittelee &rdquo;hallituksen panemista polvilleen&rdquo; &ndash; noustakseen eräänlaiseksi lainsäädännön &rdquo;ylemmäksi kamariksi&rdquo;.</p> <p><strong>Pitkä talouslama yhteiskuntamme kriisiytymisen taustana</strong></p> <p>On vielä liian aikaista nähdä mistä kaikesta Suomessa on nyt kysymys. Tämä ei ole pelkkä työmarkkina- eikä yksin hallituksen ja opposition välinen kysymys. Taustalla on yhteiskuntamme monia suuria ongelmia ja jännitteitä, jotka ovat luoneet levottomuutta yhteiskuntaan. Yhteiskuntamme kriisiytymistä heijasteleva suuri kysymys on poikkeuksellisen pitkään jatkunut talouslama ja siitä seurannut laaja ja pitkäkestoinen työttömyys. Näistä on seurannut heikko parinmuodostus ja avioliittoisuus, sukupuolten välinen kilpailu parisuhteissa, alhainen syntyvyys ja suoranainen vastuun pakoilu yhteiskunnallisten velvollisuuksien kantamisessa.</p> <p>Sukupuolten väliseen taisteluun liittyy myös kirkon kriisi, joka varhimmin kytkeytyi naispappeuskysymykseen, nyttemmin homopariuteen ja näiden kirkossa vihkimiseen. Ihmislajin kannalta katsoen sukupuolten välinen taistelu on nähtävä lajin liikakansoitus- ja rappeutumisilmiönä. Jos ja kun tästä on kysymys, väistämättömänä seurauksena ennen pitkää on eloonjäämistaistelu, jossa vahvimmat voittavat ja jäävät eloon.</p> <p><strong>Kansallinen rappio johtaa kansan häviöön, Euroopan rappio Euroopan häviöön&nbsp;</strong></p> <p>Suomalaista yhteiskuntaa vaivaa johtoasemissa olevien henkilökohtainen itsekkyys ja vastuun pakoilu. Tämä on koko Euroopan sairaus, jonka alkusyyt ovat Euroopan yhteisön laajenemisessa koko maanosaa koskevaksi.</p> <p>Suomi vedettiin sairauteen mukaan Suomen liittyessä unioniin. Vielä suurempi onnettomuus on rahaliittoon liittyminen &ndash; kansalta kysymättä. Pelkkä Ruotsin ratkaisuihin vertailu tuottaa meille onnettoman tuloksen.</p> <p>Tasavaltamme presidentti <em>Sauli Niinistö</em> lausui joku päivä sitten julki ihmettelynsä, ettei EU:n edustajia näy niissä pöydissä missä maailman asioista päätetään. Ei todellakaan. Euroopalla ei ole rajoja, ei rajojensa vartijoita, ei armeijaa, ei kansoista lähtevää hallintoa, ei presidenttiä, ei kuningasta eikä keisaria.</p> <p>Euroopan yhteistä tahtoa missään suuressa kysymyksessä ei ole. Miksi? Siksi, etteivät kansakunnat luovu kansallisista tunnuksistaan, omista eduistaan eikä mistään niistä asioista, jotka tekevät niistä valtion. EU on yhtä huojuva, päämäärätön ja kuolinkamppailua käyvä kuin sen huojahtelevat johtajatkin.</p> <p>Mutta itse Euroopan kansat ovat terveet. Terveet kansat heittävät roskansa pois laillisissa kansallisissa vaaleissa. Tämä on vahvuutemme.</p> <p><strong>Suomen edustajien on vedettävä hätäjarrua liittovaltion tiellä ja palattava kotiin, kansansa luo</strong></p> <p>Euroopan ja Suomenkin nykyinen tilanne pakottaa nopeasti vetämään yhteiskunnassa hätäjarrua Euroopan yhdentymisen tiellä. Paluu kansalliseen politiikkaan ja kansalliseen itsesuojeluun on välttämätöntä. Liian monet toimialueet maassamme ovat rikki: talous, työllisyys, kansallinen kulttuuri, uskonto, omavaraisuus, säästämisaste, avioliittoisuus, syntyvyys, kasvatus ja koulutus, kulttuuri, sanalla sanoen ihmisyys ja lähimmäisestä huolehtiminen.</p> <p>Kansallinen ajattelu on poljettu lokaan. Ilmastomuutoksen varjolla tavalliset ihmiset syyllistetään ja pakotetaan kantamaan kohtuutonta vastuuta tämän päivän ja ennen kaikkea tulevaisuuden maailmasta. Ihminen syyllistetään ja ahdistetaan niin ahtaalle, ettei yksilölliselle ajattelulle ja suunnittelulle jää tilaa.</p> <p>Väärämielinen, kansan tahdon vastainen hallinto nostattaa epäsopua ja kasvattaa vihaa. Kansalaisten kokema onnettomuus panee etsimään syyllisiä. Syylliset yleensä löytyvät vieraista. Siksi yhteiskunnan on tarkkaan valvottava, ettei vieraiden osuus yhteiskunnassa ja ennen kaikkea heidän aiheuttamansa kustannukset nouse veronmaksajille ylipääsemättömiksi. Suomi liikkuu jo nyt kestävyytensä äärirajoilla, kun nuousuhdanteen huipullakin vielä kasvatetaan velkaa.</p> <p><strong>SAK:n ylisuuri valta työpaikoilla saa olla jo historiaa &ndash; jäsenmaksujen verovähennysoikeus joutaa jo pois&nbsp;</strong></p> <p>Tiivistäen voi sanoa, että luonnon sairastelu heijastuu paikallisesti, maakuntien, kansojen ja kulttuurien tasoisesti kaikkialle niin, että turvallisuutta ei koeta enää missään. Syrjäisimmätkin maat, myös Pohjola ja siinä Suomi, ylhäältä päin pakotetaan valmistautumaan miljoonia ihmisiä käsittävien kansainvaellusten vastaanottamiseen ja luopumiseen omastaan niin paljossa. Suomen kansalle annetaan kuin vain tekstiviestein ilmoituksena, että Suomen puolesta on tällaisiin vastuisiin jo sitouduttu &ndash; kansalta kysymättä.</p> <p>Miten kansalaiset voivat tuollaisiin kansanedustuslaitoksiin luottaa? Kun kansaan syötetään ylhäältä pelkoja, joiden edessä kansalainen kokee itsensä voimattomaksi, siitä seuraa kansan keskuuteen pelkkää pahaa. On uskomaton tilanne Suomessa, että Suomen kansalainen kokee olevansa tarpeeton, pelkkä rasite yhteiskunnalle, kun taas maahan otettu satunnaistulija, tuntematon muukalainen onkin yhtäkkiä suomalaista arvokkaami ja halutumpi, paremmin palveltu. Kaikki hyvä ympärillä ja ihmisen sisällä ennen pitkää murtuu.</p> <p>Katsonkin, että Sipilän hallituksen ja SAK:n välinen valtataistelu heijastelee laajaa, myös maahanmuuttoon liittyvää turvattomuutta ja pelkoa yhteiskunnassamme. SAK:n valta yhteiskunnassamme on historiallisista, Neuvostoliiton naapuruuteen liittyvistä syistä ollut aivan liian kauan kohtuuttoman suuri. Kaivataan raikasta ilmaa työpaikoille. Asiat siellä osataan hoitaa ilman SAK:n liitto- ja/tai piiriportaan valvontaa ja edustusta. Järjestäytymisvapaus pidettäköön kunniassa niin työnantaja- kuin työntekijäpuolellakin, mutta SAK:n saarnamiehiä ja tekstinselittäjiä työpaikoilla ei tarvita ja jäsenmaksunsa maksun hoitakoon kukin itse tarvitsematta siihen työnantajan palvelusta. Jäsenmaksun vähennysoikeus verotuksessa joutaa jo poistaa ja käytettäköön nuo 500 miljoonaa oman kansamme hädänalaisten hyväksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen lainsäädäntö ja työmarkkinat ovat joutuneet kummalliseen tilaan, kun kumpikaan yhteiskunnan toimialue ei suju, vaikka maassa on ainakin muodollisesti edelleen enemmistöhallitus ja taloudellinen nousukausi on ainakin työllisyydellä ja viennillä mitattuna kohtuullisessa kunnossa. Epäterveyden mittareita ovat sote-uudistuksen kokemat hitauden ongelmat ja lainsäädännön jarruksi noussut SAK:n ja Sipilän hallituksen välinen kiista pienyritysten irtisanomisuudistuksesta, jolla hallituksen mukaan pyritään lisäämään työllisyyttä. SAK lataa kovia panoksia piippuunsa ja tavoittelee ”hallituksen panemista polvilleen” – noustakseen eräänlaiseksi lainsäädännön ”ylemmäksi kamariksi”.

Pitkä talouslama yhteiskuntamme kriisiytymisen taustana

On vielä liian aikaista nähdä mistä kaikesta Suomessa on nyt kysymys. Tämä ei ole pelkkä työmarkkina- eikä yksin hallituksen ja opposition välinen kysymys. Taustalla on yhteiskuntamme monia suuria ongelmia ja jännitteitä, jotka ovat luoneet levottomuutta yhteiskuntaan. Yhteiskuntamme kriisiytymistä heijasteleva suuri kysymys on poikkeuksellisen pitkään jatkunut talouslama ja siitä seurannut laaja ja pitkäkestoinen työttömyys. Näistä on seurannut heikko parinmuodostus ja avioliittoisuus, sukupuolten välinen kilpailu parisuhteissa, alhainen syntyvyys ja suoranainen vastuun pakoilu yhteiskunnallisten velvollisuuksien kantamisessa.

Sukupuolten väliseen taisteluun liittyy myös kirkon kriisi, joka varhimmin kytkeytyi naispappeuskysymykseen, nyttemmin homopariuteen ja näiden kirkossa vihkimiseen. Ihmislajin kannalta katsoen sukupuolten välinen taistelu on nähtävä lajin liikakansoitus- ja rappeutumisilmiönä. Jos ja kun tästä on kysymys, väistämättömänä seurauksena ennen pitkää on eloonjäämistaistelu, jossa vahvimmat voittavat ja jäävät eloon.

Kansallinen rappio johtaa kansan häviöön, Euroopan rappio Euroopan häviöön 

Suomalaista yhteiskuntaa vaivaa johtoasemissa olevien henkilökohtainen itsekkyys ja vastuun pakoilu. Tämä on koko Euroopan sairaus, jonka alkusyyt ovat Euroopan yhteisön laajenemisessa koko maanosaa koskevaksi.

Suomi vedettiin sairauteen mukaan Suomen liittyessä unioniin. Vielä suurempi onnettomuus on rahaliittoon liittyminen – kansalta kysymättä. Pelkkä Ruotsin ratkaisuihin vertailu tuottaa meille onnettoman tuloksen.

Tasavaltamme presidentti Sauli Niinistö lausui joku päivä sitten julki ihmettelynsä, ettei EU:n edustajia näy niissä pöydissä missä maailman asioista päätetään. Ei todellakaan. Euroopalla ei ole rajoja, ei rajojensa vartijoita, ei armeijaa, ei kansoista lähtevää hallintoa, ei presidenttiä, ei kuningasta eikä keisaria.

Euroopan yhteistä tahtoa missään suuressa kysymyksessä ei ole. Miksi? Siksi, etteivät kansakunnat luovu kansallisista tunnuksistaan, omista eduistaan eikä mistään niistä asioista, jotka tekevät niistä valtion. EU on yhtä huojuva, päämäärätön ja kuolinkamppailua käyvä kuin sen huojahtelevat johtajatkin.

Mutta itse Euroopan kansat ovat terveet. Terveet kansat heittävät roskansa pois laillisissa kansallisissa vaaleissa. Tämä on vahvuutemme.

Suomen edustajien on vedettävä hätäjarrua liittovaltion tiellä ja palattava kotiin, kansansa luo

Euroopan ja Suomenkin nykyinen tilanne pakottaa nopeasti vetämään yhteiskunnassa hätäjarrua Euroopan yhdentymisen tiellä. Paluu kansalliseen politiikkaan ja kansalliseen itsesuojeluun on välttämätöntä. Liian monet toimialueet maassamme ovat rikki: talous, työllisyys, kansallinen kulttuuri, uskonto, omavaraisuus, säästämisaste, avioliittoisuus, syntyvyys, kasvatus ja koulutus, kulttuuri, sanalla sanoen ihmisyys ja lähimmäisestä huolehtiminen.

Kansallinen ajattelu on poljettu lokaan. Ilmastomuutoksen varjolla tavalliset ihmiset syyllistetään ja pakotetaan kantamaan kohtuutonta vastuuta tämän päivän ja ennen kaikkea tulevaisuuden maailmasta. Ihminen syyllistetään ja ahdistetaan niin ahtaalle, ettei yksilölliselle ajattelulle ja suunnittelulle jää tilaa.

Väärämielinen, kansan tahdon vastainen hallinto nostattaa epäsopua ja kasvattaa vihaa. Kansalaisten kokema onnettomuus panee etsimään syyllisiä. Syylliset yleensä löytyvät vieraista. Siksi yhteiskunnan on tarkkaan valvottava, ettei vieraiden osuus yhteiskunnassa ja ennen kaikkea heidän aiheuttamansa kustannukset nouse veronmaksajille ylipääsemättömiksi. Suomi liikkuu jo nyt kestävyytensä äärirajoilla, kun nuousuhdanteen huipullakin vielä kasvatetaan velkaa.

SAK:n ylisuuri valta työpaikoilla saa olla jo historiaa – jäsenmaksujen verovähennysoikeus joutaa jo pois 

Tiivistäen voi sanoa, että luonnon sairastelu heijastuu paikallisesti, maakuntien, kansojen ja kulttuurien tasoisesti kaikkialle niin, että turvallisuutta ei koeta enää missään. Syrjäisimmätkin maat, myös Pohjola ja siinä Suomi, ylhäältä päin pakotetaan valmistautumaan miljoonia ihmisiä käsittävien kansainvaellusten vastaanottamiseen ja luopumiseen omastaan niin paljossa. Suomen kansalle annetaan kuin vain tekstiviestein ilmoituksena, että Suomen puolesta on tällaisiin vastuisiin jo sitouduttu – kansalta kysymättä.

Miten kansalaiset voivat tuollaisiin kansanedustuslaitoksiin luottaa? Kun kansaan syötetään ylhäältä pelkoja, joiden edessä kansalainen kokee itsensä voimattomaksi, siitä seuraa kansan keskuuteen pelkkää pahaa. On uskomaton tilanne Suomessa, että Suomen kansalainen kokee olevansa tarpeeton, pelkkä rasite yhteiskunnalle, kun taas maahan otettu satunnaistulija, tuntematon muukalainen onkin yhtäkkiä suomalaista arvokkaami ja halutumpi, paremmin palveltu. Kaikki hyvä ympärillä ja ihmisen sisällä ennen pitkää murtuu.

Katsonkin, että Sipilän hallituksen ja SAK:n välinen valtataistelu heijastelee laajaa, myös maahanmuuttoon liittyvää turvattomuutta ja pelkoa yhteiskunnassamme. SAK:n valta yhteiskunnassamme on historiallisista, Neuvostoliiton naapuruuteen liittyvistä syistä ollut aivan liian kauan kohtuuttoman suuri. Kaivataan raikasta ilmaa työpaikoille. Asiat siellä osataan hoitaa ilman SAK:n liitto- ja/tai piiriportaan valvontaa ja edustusta. Järjestäytymisvapaus pidettäköön kunniassa niin työnantaja- kuin työntekijäpuolellakin, mutta SAK:n saarnamiehiä ja tekstinselittäjiä työpaikoilla ei tarvita ja jäsenmaksunsa maksun hoitakoon kukin itse tarvitsematta siihen työnantajan palvelusta. Jäsenmaksun vähennysoikeus verotuksessa joutaa jo poistaa ja käytettäköön nuo 500 miljoonaa oman kansamme hädänalaisten hyväksi.

]]>
14 http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262890-nyt-tarvitaan-kansallista-raikkautta-tyomarkkinoille-ja-koko-yhteiskuntaan#comments Ay-liike Irtisanominen lainsäädäntö Sote Työmarkkinat Sun, 21 Oct 2018 08:32:09 +0000 Matti Kyllönen http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262890-nyt-tarvitaan-kansallista-raikkautta-tyomarkkinoille-ja-koko-yhteiskuntaan
Lainvalmistelutyön vaikeuksista Suomessa http://heikkikauvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262112-lainvalmistelutyon-vaikeuksista-suomessa <p>Suomessa perustuslain mukaan työnjako eri valtioinstituutioiden välillä on selkeä.&nbsp; Se ei sekoa, vaikka kuinka monta kertaa perustuslakia uudistetaan maassa. Näin on tilanne myös muissa maissa, jotka rakentavat perustuslaillisen demokratian varaan.</p><p>Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate on kirjattu perustuslain ensimmäisen luvun toisessa pykälässä ja toisen luvun kansalaisten perusoikeukset luettelevissa pykälissä.&nbsp; Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Yksikamarisen vaihtoehtona voisi olla kaksikamarinen kansanedustuslaitos. Kaksimarisuudella saataisiin parempi työnjako käsiteltävien asioiden kanssa. &nbsp;</p><p>Valtainstituutioiden työnjaon onnistumista ja vallankäytön toimivuutta arvioidaan neljän vuoden välein järjestettävillä yleisillä vaaleilla.&nbsp;&nbsp; Sen rinnalle on eri presidenttien aikana kehittynyt epävirallisia vallankäyttöä tukevia julkiseen sanan olemassa oloon perustuvia toimintatapoja.&nbsp; Nykyisen presidentin aikana tällaiseksi instituutioksi on kehittymässä Pohjois-Esplanadin lukkarikoulu. On hyvä, että tasavallan presidentti seuraa maan tapahtumia ja ottaa kantaa erilaisiin epäkohtiin ja lainkäytön ongelmiin. &nbsp;&nbsp;</p><p>Voisiko tasavallan presidentti ottaa kantaa laajemmin kantaa asioihin, jotka eivät ole vielä esillä lehdistössä.&nbsp; Jos tasavallan presidentin kanslia ja presidentti-instituution kanssa toimivat elimet voisivat nostaa esiin syitä asioiden nykytilalle.&nbsp; Tuollainen syys-seuraus -suhteiden analyysiin perustuva asioiden valmistelu olisi merkittävämpi asia kuin jälkikäteen tapahtuva asioihin puuttuminen. &nbsp;</p><p>Kevään 2019 eduskuntavaalien ennakoitu ikä- ja kokemusrakenteen muutos lukuisisten&nbsp;kansanedustajien poisjäämisten johdosta&nbsp;on ongelma järjestelmän toimimattomuudesta.&nbsp;Kun ihminen kokee tekevänsä arvokasta työtä, se ei ole turhauttavaa.&nbsp;Julkisuushakuisuus kansanedustajan työssä ei voi olla&nbsp;ongelma. Avoimuus on demokratian liittolainen niin hyvässä kuin pahassa. Ydinongelman lainlaadinnassa muodostaa se, että lain valmistelutyössä lain tarkoitus jää minimihuomiolle muiden asioiden johdosta.&nbsp;&nbsp;Eduskunta on instituutio joko yksi- tai kaksikamarisena sitä varten. että se saa perustuslain elämään uusien lakien kautta. &nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>Toinen, koko yhteiskuntaa ja sen toimivuutta koskeva ongelma on yksilöitä koskevan tiedon luotettavuus.&nbsp; Julkishallinnossa on toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa edelleenkin perinne perättömistä tiedoista.&nbsp; Oikeuskanslerinviraston mielestä tällaiset perättömät lausumat ovat jo vanhentuneita.&nbsp; Myöskään Suojelupoliisi ei ole kiinnostunut yksittäisen kansalaisen suojelusta, vain valtion turvallisuus on sille tärkeää. Vieraiden valtioiden tiedustelutoiminnassa ja Suomen sisäisissä oikeudenloukkauksissa on yksi yhteinen nimittäjä&nbsp; &ndash; näytön aikaansaaminen on ongelmallista. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>Aktiivisella tasavallan presidentillä on erinomainen mahdollisuus puuttua Suomen julkisen vallan toimivuuteen tai toimimattomuuteen.&nbsp; Se vaatii kuitenkin vallassa olevan valtionpäämiehen henkistä kasvuprosessia.&nbsp; Puolivillistä parvekkeelta viheltäjästä voi hyvinkin kehittyä merkittävä tiennäyttäjä maan politiikan muuttamisessa. &nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa perustuslain mukaan työnjako eri valtioinstituutioiden välillä on selkeä.  Se ei sekoa, vaikka kuinka monta kertaa perustuslakia uudistetaan maassa. Näin on tilanne myös muissa maissa, jotka rakentavat perustuslaillisen demokratian varaan.

Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate on kirjattu perustuslain ensimmäisen luvun toisessa pykälässä ja toisen luvun kansalaisten perusoikeukset luettelevissa pykälissä.  Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Yksikamarisen vaihtoehtona voisi olla kaksikamarinen kansanedustuslaitos. Kaksimarisuudella saataisiin parempi työnjako käsiteltävien asioiden kanssa.  

Valtainstituutioiden työnjaon onnistumista ja vallankäytön toimivuutta arvioidaan neljän vuoden välein järjestettävillä yleisillä vaaleilla.   Sen rinnalle on eri presidenttien aikana kehittynyt epävirallisia vallankäyttöä tukevia julkiseen sanan olemassa oloon perustuvia toimintatapoja.  Nykyisen presidentin aikana tällaiseksi instituutioksi on kehittymässä Pohjois-Esplanadin lukkarikoulu. On hyvä, että tasavallan presidentti seuraa maan tapahtumia ja ottaa kantaa erilaisiin epäkohtiin ja lainkäytön ongelmiin.   

Voisiko tasavallan presidentti ottaa kantaa laajemmin kantaa asioihin, jotka eivät ole vielä esillä lehdistössä.  Jos tasavallan presidentin kanslia ja presidentti-instituution kanssa toimivat elimet voisivat nostaa esiin syitä asioiden nykytilalle.  Tuollainen syys-seuraus -suhteiden analyysiin perustuva asioiden valmistelu olisi merkittävämpi asia kuin jälkikäteen tapahtuva asioihin puuttuminen.  

Kevään 2019 eduskuntavaalien ennakoitu ikä- ja kokemusrakenteen muutos lukuisisten kansanedustajien poisjäämisten johdosta on ongelma järjestelmän toimimattomuudesta. Kun ihminen kokee tekevänsä arvokasta työtä, se ei ole turhauttavaa. Julkisuushakuisuus kansanedustajan työssä ei voi olla ongelma. Avoimuus on demokratian liittolainen niin hyvässä kuin pahassa. Ydinongelman lainlaadinnassa muodostaa se, että lain valmistelutyössä lain tarkoitus jää minimihuomiolle muiden asioiden johdosta.  Eduskunta on instituutio joko yksi- tai kaksikamarisena sitä varten. että se saa perustuslain elämään uusien lakien kautta.    

Toinen, koko yhteiskuntaa ja sen toimivuutta koskeva ongelma on yksilöitä koskevan tiedon luotettavuus.  Julkishallinnossa on toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa edelleenkin perinne perättömistä tiedoista.  Oikeuskanslerinviraston mielestä tällaiset perättömät lausumat ovat jo vanhentuneita.  Myöskään Suojelupoliisi ei ole kiinnostunut yksittäisen kansalaisen suojelusta, vain valtion turvallisuus on sille tärkeää. Vieraiden valtioiden tiedustelutoiminnassa ja Suomen sisäisissä oikeudenloukkauksissa on yksi yhteinen nimittäjä  – näytön aikaansaaminen on ongelmallista.      

Aktiivisella tasavallan presidentillä on erinomainen mahdollisuus puuttua Suomen julkisen vallan toimivuuteen tai toimimattomuuteen.  Se vaatii kuitenkin vallassa olevan valtionpäämiehen henkistä kasvuprosessia.  Puolivillistä parvekkeelta viheltäjästä voi hyvinkin kehittyä merkittävä tiennäyttäjä maan politiikan muuttamisessa.  

]]>
0 http://heikkikauvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262112-lainvalmistelutyon-vaikeuksista-suomessa#comments lainsäädäntö Perustuslaki Suomessa Sat, 06 Oct 2018 06:24:05 +0000 Heikki Auvinen http://heikkikauvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262112-lainvalmistelutyon-vaikeuksista-suomessa
Miksi eduskunta ei ymmärrä perustuslain merkitystä? http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262005-miksi-eduskunta-ei-ymmarra-perustuslain-merkitysta <p>Sinänsä tarpeellisen tiedustelulain käsittelyssä rikottiin selvästikin perustuslain määräyksiä. Perustuslain mukaan perutuslain muutokset on tehtävä kahdessa vaiheessa. Tällainen laki voidaan hyväksyä heti kiireelliseksi julistamisen jälkeen kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä. Oleellista on huomata sanamuoto &rdquo;jälkeen&rdquo;. Eduskunta ei kuitenkaan tästä piitannut vaan hyväksyi lain yhdellä käsittelyllä.</p><p>Eduskunnan sihteeristö puolustelee menettelyä suurella yksimielisyydellä, koska vastaehdotuksia ei ollut. Tämä osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä perustuslain luonteesta. Perustuslaki luo valtion olemassaololle pohjan turvaamalla menettelytavat, jotka pätevät riippumatta päivän poliittisista suhdanteista. Sihteeristön tehtävä ei ole arvailla äänestysten tuloksia vaikka jossain asiassa yksimielisyys olisi suurta. Noudattamalla perustuslakia piiruntarkasti vahvistetaan yleistä lain kunnioitusta ja kansalaisten luottamusta valtioon. Nyt nähdyllä laittomalla sujuvoittamisella rapautetaan kunnioitusta lainsäätäjään.</p><p>Sipilän hallituksen yksi johtotähti on ollut asioiden hoidon sujuvoittaminen ja tätä haittaavien säädösten vähentäminen, joten nyt nähty arvoton näytelmä sopii hyvin tähän kuvaan. Hallituksen edustama ajattelutapa näyttää leviävän ja johtavan tarpeellistenkin säädösten jyräämiseen. Tyylinä näyttää olevan &rdquo;siitä läpi missä aita matalin&rdquo;. Tässä toimintatavassa kiire näemmä oikeuttaa syrjäyttämään myös perustuslain.</p><p>Huolestuttavaa on, että kansanedustajista ilmeisesti kukaan ei kyseenalaistanut ilmiselvästi väärää menettelyä. Kuinka hyvin kansanedustajat tuntevat perustuslakia? Voi kysyä myös ovatko Sipilän hallituksen hutiloinnit lainvalmisteluissa ja päätöksenteossa omaksuttu jo oppositiossakin maan tavaksi? &nbsp;&nbsp;</p><p><a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-kylla-tapahtui-karmea-menettelyvirhe-tiedustelulakia-koskeva-perustuslakimuutos-nopeasti-lapi/cfa369ab-6627-3c61-a8eb-423ad92d12d5" title="https://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-kylla-tapahtui-karmea-menettelyvirhe-tiedustelulakia-koskeva-perustuslakimuutos-nopeasti-lapi/cfa369ab-6627-3c61-a8eb-423ad92d12d5">https://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-kylla-tapahtui-karmea-menettelyvi...</a></p><p>&nbsp;</p> Sinänsä tarpeellisen tiedustelulain käsittelyssä rikottiin selvästikin perustuslain määräyksiä. Perustuslain mukaan perutuslain muutokset on tehtävä kahdessa vaiheessa. Tällainen laki voidaan hyväksyä heti kiireelliseksi julistamisen jälkeen kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä. Oleellista on huomata sanamuoto ”jälkeen”. Eduskunta ei kuitenkaan tästä piitannut vaan hyväksyi lain yhdellä käsittelyllä.

Eduskunnan sihteeristö puolustelee menettelyä suurella yksimielisyydellä, koska vastaehdotuksia ei ollut. Tämä osoittaa suurta ymmärtämättömyyttä perustuslain luonteesta. Perustuslaki luo valtion olemassaololle pohjan turvaamalla menettelytavat, jotka pätevät riippumatta päivän poliittisista suhdanteista. Sihteeristön tehtävä ei ole arvailla äänestysten tuloksia vaikka jossain asiassa yksimielisyys olisi suurta. Noudattamalla perustuslakia piiruntarkasti vahvistetaan yleistä lain kunnioitusta ja kansalaisten luottamusta valtioon. Nyt nähdyllä laittomalla sujuvoittamisella rapautetaan kunnioitusta lainsäätäjään.

Sipilän hallituksen yksi johtotähti on ollut asioiden hoidon sujuvoittaminen ja tätä haittaavien säädösten vähentäminen, joten nyt nähty arvoton näytelmä sopii hyvin tähän kuvaan. Hallituksen edustama ajattelutapa näyttää leviävän ja johtavan tarpeellistenkin säädösten jyräämiseen. Tyylinä näyttää olevan ”siitä läpi missä aita matalin”. Tässä toimintatavassa kiire näemmä oikeuttaa syrjäyttämään myös perustuslain.

Huolestuttavaa on, että kansanedustajista ilmeisesti kukaan ei kyseenalaistanut ilmiselvästi väärää menettelyä. Kuinka hyvin kansanedustajat tuntevat perustuslakia? Voi kysyä myös ovatko Sipilän hallituksen hutiloinnit lainvalmisteluissa ja päätöksenteossa omaksuttu jo oppositiossakin maan tavaksi?   

https://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-kylla-tapahtui-karmea-menettelyvirhe-tiedustelulakia-koskeva-perustuslakimuutos-nopeasti-lapi/cfa369ab-6627-3c61-a8eb-423ad92d12d5

 

]]>
13 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262005-miksi-eduskunta-ei-ymmarra-perustuslain-merkitysta#comments Kotimaa Juha Sipilän hallitus lainsäädäntö Laittomuus Perustuslaki Tiedustelulait Thu, 04 Oct 2018 06:24:05 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262005-miksi-eduskunta-ei-ymmarra-perustuslain-merkitysta
Irtisanomissuojan heikentäminen syvältä, viedään pienyrittäjän työnantajamaine! http://elisacichoracki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260572-irtisanomissuojan-heikentaminen-syvalta-viedaan-pienyrittajan-tyonantajamaine <p>Hallituksen kolmen kopla jesper kasper ja joonathan eli jari-, jussi- ja orpo-poika, ovat lähteneet ryöstöretkelle. Nyt ryöstön kohteena on pienyrittäjien maine ja kunnia. Poikien oman ja puolueen edun nimissä. Yllätys yllätys, vaalit lähestyy!</p><p>Hallitus haluaa heikentää työntekijöiden henkilöperusteista irtisanomissuojaa pienissä, alle 20 työntekijän yrityksissä. Muka auttaa pienyrityksiä uusien työntekijöiden palkkaamisessa ja&nbsp;&nbsp;tuottavuuden parantamisessa. Oikeesti?</p><p>Tällaisia pienyrityksiä on kerrotun mukaan yli 90 prosenttia maan noin 350&thinsp;000 yrityksestä. Kuka muuten kehtaa sanoa tällaisia yrityksiä pienyrityksiksi?! Todellisuudessa siis nämä muka pienyritykset ovat suuryrityksiä. Vaikka onkin aina ja kaikessa jätetty 10 prosentin suuryritysten jalkoihin.&nbsp;</p><p>Mitä valittamaan, onhan nämä muka pienyritykset vihdoin nostettu huomion keskipisteeseen. Asiassa, joka useimmista yrittäjistä on vastenmielinen ja ikävä. Mutta minkäs voit, kun kukaan ei ole kysynyt mielipidettä!</p><p>On annettu ymmärtää, että hallituksen lakiluonnoksen kapellimestarina olisi ollut Suomen Yrittäjät (=SY)? Aiemmin ei ole SY pistänyt rikkaa ristiin pienyritysten asioissa. Tullut ilmeisesti sitä ihteensä pienyrittäjiltä oikein olan takaa, kun nyt &rdquo;ryhdistäytyi&rdquo;? SY:ssä olivat unohtaneet, että pienikin voi olla suurta. Ainakin silloin kun pieniä on 90 prosenttia!</p><p>Puistattaa tämä lakiluonnoksen kanssa puuhastelu. Hyvillä mielin voi&nbsp;&nbsp;todeta sen puuhasteluksi. Niin epäammattimaista pienyritysten etujen ajaminen tässä kohtaa on. Vaikka asiaa tutkii ja tarkastelee miten päin, ei esitykselle löydä pointtia. Uudistuksen seurauksista ei tiedä kukaan. Eikä näytä edes ketään kiinnostavan. Olettamia heitellään puolin ja toisin! Faktat puuttuvat.</p><p><strong>OECD:n tilastot framille ja syyniin</strong></p><p>Esityksen taustalta on kerrottu löytyvän OECD:n tilastoja. Yksi on varmaa tilastoista, niitä on aina luettu ja tulkittu niin kuin on haluttu. Jos ne eivät ole miellyttäneet, kritisoidaan tutkimusaineistoa, &ndash;lähteitä ja jopa tutkimuksen tekijää. Hauskinta on ollut seurata, kuinka tutkimus on aina osoittautunut tilaajansa näköiseksi! Toinen vaihtoehto, itsestäänselvyydeksi.&nbsp;</p><p>Voisiko joku tuoda OECD:n tutkimustiedot framille ja tarkempaan syyniin. Annetaan itse kullekin mahdollisuus analysoida niitä tykönänsä.&nbsp;</p><p>Jotta tutkimustuloksia voidaan käyttää Suomessa, tulee lähtökohtien olla vertailukelpoisia. Minimiedellytys. Kiinnostaisi tietää minkä maiden kohdalta löytyy uudistusta tukevaa aineistoa ja vastaako maan/maiden työelämä Suomen olosuhteita? Porukoihin kun on otettu mm. Chile, Slovenia, Latvia, Mexico.&nbsp;</p><p>Erityisesti mietityttää, missä OECD maassa on ollut yhtä tiukka irtisanomissuoja kuin Suomessa, jota olisi myöhemmin löyhennetty kuten Suomessa on nyt suunnitteilla ja samanaikaisesti maassa olisi ollut vastaavanlainen työllisyystilanne, siis samanlaista työvoimaa vailla työtä. Vaikea uskoa, että missään!</p><p><strong>Kritiikkiä jo tullut ja lisää tulee</strong></p><p>Kaikki ovat varmasti lukeneet muutokseen liittyvän tähänastisen kritiikin. Uudistuksen on kerrottu asettavan pienet ja suuret yritykset eriarvoiseen asemaan, koettelevan eniten naisvaltaisia palvelualan yrityksiä, ei kerro tarkasti miten työntekijän irtisanominen henkilökohtaisista syistä helpottuisi ja siksi selviäisikin vasta tulevasta oikeuskäytännöstä. Erityisesti tikun nokkaan on nostettu työnantajien mielivalta irtisanomistapauksissa, joiden taustalla on kiusaaminen tai häirintä.</p><p>Lakiluonnoksen älyttömyyttä voi kritisoida muutamalla muulla pienyrittäjille edellä mainittuja tärkeimmillä seikoilla. Tässä muutama niistä:</p><p><strong>Uusia työntekijöitä ei palkata huvikseen - vasta kun todellinen tarve</strong></p><p>Yksikään pienyrittäjä ei palkkaa uusia työntekijöitä sillä perusteella, mikä on työntekijän irtisanomissuoja &ndash; haloo! Vaikka irtisanomiselle ei tarvittaisi mitään perustetta ei uusia työntekijöitä palkata ennen kuin palkkaamisen tärkein edellytys täyttyy, pienyritys on pakotettu palkkaamaan uutta työvoimaa eli yrityksessä on työtä vailla tekijää. Työtä, jota yrittäjä itse tai yrityksen muut työntekijät eivät jaksa, osaa tai kykene tekemään. Siis viimeisessä hädässä! Ei siinä irtisanomissuojaa mietitä. Yrittäjä kun ei halua harteilleen yhtään enempää vastuuta kuin mitä on pakko kantaa. Ei huolta uuden työntekijän etsimisestä, perehdyttämisestä, perheen toimeentulosta &hellip;. Vasta sitten kun on pakko.&nbsp;</p><p>Kun pienyrittäjän on palkattava uusi työntekijä, ottaa yrittäjä käteensä laskimen ja alkaa ynnäämään työntekijästä aiheutuvia kustannuksia. Kuinka paljon tarvitaan lisää myyntiä, jota palkkaaminen kannattaa. Ei siinä kohtaa mietitä miten työntekijästä päästään eroon, jos uutta työntekijää tarvitaan! Normitapauksissahan, kun on kysymys tuotannollisista ja taloudellisista irtisanomisperusteista eli kassasta loppuu rahat, päästään aina eroon. Kaikki muut ovat poikkeustapauksia.</p><p>Uuden työntekijän palkkaamisessa kohtalon kysymys on palkkakustannukset. Niihin hallituksen ja lainsäätäjän tulisi viimein suunnata uudistusintonsa. Pienyrittäjän kannalta täysin kohtuuttomiin työvoimakustannuksiin. Eikä irtisanomissuojaan!&nbsp;</p><p>Kun yrittäjä maksaa 100 euroa työntekijälle, tulee sen päälle maksettavaksi 70 euroa sivukuluja;&nbsp;työeläke-työttömyys-, sairaus-, tapaturma-, ryhmähenkivakuutusmaksu ja vielä työterveyshuollon, työpaikkaruokailun, koulutusten ja henkilökuntaetujen kustannukset. Tähän pienyrittäjä kaipaa, pikemminkin vaatii, helpotusta. Nyt heilutellaan sapeleita näihin järjettömän suuriin sivukuluihin verrattuna mitättömän irtisanomissuojan takia. Nyt järki käteen!</p><p><strong>Huomio palvelussuhteen alkuun - ei päättymiseen</strong></p><p>Irtisanomisen sijaan pienyrittäjien, toki muidenkin yrittäjien, tulisi kiinnittää huomio palvelussuhteen alun tapahtumiin. Siinä pienyrittäjät tarvitsisivat apua. Uuden työntekijän palkkaamisessa, ei irtisanomisessa.&nbsp;</p><p>Rekrytointi on yrityksen tärkein juttu. Sitä ei saa tehdä vasemmalla kädellä. Kiireellä ja ammattitaidottomasti. Surkeilla rekryillä on kauaskantoiset seuraukset. Vain niitä varten tarvitaan helpompaa irtisanomismahdollisuutta. Siis paikkaamaan yrittäjän omia virheitä!&nbsp;</p><p>Jos rekryihin käytetään riittävästi aikaa, energiaa ja asiantuntemusta, löydetään parhaat ja sopivimmat työntekijät tarjolla oleviin töihin. Kyse ei ole helposta, mutta ei myöskään mahdottomasta hommasta. Nyt halutaan siirtää tämä yksinomaan yrittäjän vastuulle kuuluva vaativa tehtävä työntekijän maksettavaksi. Se on vain niin väärin!&nbsp;</p><p>Rekrytoinnin tärkeydestä kertoo myös irtisanomisen jälkeinen tilanne yrityksessä. Mistä korvaava työntekijä irtisanotun tilalle? Ennen kuin uusi työntekijä on löydetty ja irtisanomisaika edellisessä työpaikassa päättynyt, perehdytetty työhön ja työpaikan kulttuuriin, on palanut aikaa ja energiaa. Molemmat ovat yhtä kuin rahaa. Joten se siitä yritysten tehokkuuden lisääntymisestä, minkä perään jari-, jussi- ja orpopoika ovat lakiehdotuksen läpivientiä vauhdittaakseen huutaneet.</p><p><strong>Jo nyt iso särö pienyrittäjien maineeseen</strong></p><p>Last but not least! Mitä lakiluonnoksen läpi mennessä tapahtuu pienyrittäjien maineelle. Tähänhän asti pienyritykset ovat olleet inhimillisen työelämän kehtoja. Niissä on viihdytty, saatu arvostusta, kohdeltu ihmistä ihmisenä. Kysytty työntekijöiden näkemyksiä ja mielipiteitä asiassa kun asiassa. Haluttu työntekijän viihtyvän ja tuntea olevansa osa yritysperhettä. Ei ole laitostettu, syrjitty ja hyljeksitty kuten suurissa organisaatioissa.</p><p>Kysyä sopii, miten pienyritysten maineelle käy jos irtisanomissuojaa heikennetään. Tiedetään! Pienyrittäjistä tulee hyljeksyttyjä ja arvottomia. Juna on tainnut jo mennä. Ei yhtään ihme, jos jo tähän astisilla toimilla, eli irtisanomissuojan heikentämisen esille ottamisella, on pienyrittäjien maineeseen ja työnantajakuvaan tullut vähintäänkin iso särö. Tähän asti esitetystä kun on saanut vaikutelman, että pienyrityksissä työntekijä on vain hyödyke, joka heitetään ulos heti kun sitä ei enää tarvita. Lopettakaa nyt please hallituksen turpot ja urpot, hups juha ja orpo tämä pienyritysten maineen mustaaminen. Kiitos!</p><p><strong>Todellisuudessa ikävät tyypit kävelevät itse ulos</strong></p><p>Onko kukaan miettinyt, miten pienessä alle 20 hengen yrityksessä voi ja pystyy työskentelemään henkilö, joka ei ole siellä toivottu ja haluttu. Ei mitenkään. Kyllä ovi käy ihan itsestään työntekijän omasta aloitteesta.&nbsp;</p><p>Tällaisissa prosesseissa on muuten se loistava puoli verrattuna työnantajan irtisanomisiin, että työntekijä saa itse päättää &rdquo;lähdön&rdquo; ajankohdan eli ajoitaa siihen kun uusi työpaikka on valmiiksi katsottuna. Tämä ratkaisu jos mikä edistää työllisyyttä, kun ei tarvitse kääntää työttömyyskorttia. Eikä työntekijä aikaile toimissaan, se on varmaa.</p><p><strong>Yrittäjillä peiliin katsomisen paikka</strong></p><p>Olisiko pienyrittäjillä irtisanomissuojan heikentämisen sijaan peiliin katsomisen paikka. Näkyykö siellä yrittäjä, joka perehdyttää työntekijänsä hyvin? Näkyykö siellä yrittäjän kohtuuttomat odotukset työntekijöilleen, kuten jatkuvat työaikojen joustovaatimukset tai tarve saavuttaa työntekijät jatkuvasti työajan ulkopuolella, iltaisin, lomalla&hellip;? Näkyykö sieltä yrittäjän osaaminen henkilöstö- ja työhyvinvointiasioissa? Listaa on turha jatkaa pidempään, sillä yksin näistä löytyy puutteita pienyrityksissä.</p><p>Irtisanomiset voitaisiin useimmiten välttää yrittäjän omalla osaamisella ja oikeanlaisella &rdquo;otteella&rdquo;&nbsp;&nbsp;ja asenteella työntekijästä. Tämän päivän työntekijä ei ole aivoton pakertaja ja sylkykuppi, johon yrittäjä voi räkäistä pois taloudelliset huolensa ja päivän pahan olonsa. Kunnioituksen tulee olla molemmin puolista.</p><p><strong>Uudistus muka johtaisi työllisyyden parantumiseen?</strong></p><p>Olisi kiva nähdä, vaikka toivottavasti jää näkemättä, se huuma millä pienyrittäjät lähtevät työttömiä rekrytoimaan jos ja kun lakiuudistus tulee voimaan. Vähänkin pidempään työttömällä olleella on sellainen stigma otsassaan, että sellaisen työllistämiseen ei yksikään pienyrittäjä uskalla lähteä. Riski ja pelko epäonnistua rekrytoinnissa on liian suuri, vaikka irtisanominen olisi nykyistä helpompaa. Eli se siitä uudistuksen työllistävästä vaikutuksesta.</p><p><strong>Koeajasta kaikki hyöty irti!</strong></p><p>Jos pienyrittäjät satsaisivat paukkuja nykyistä enemmän koeajan oikeanlaiseen käyttöön, ei&nbsp;uudistusta tarvittaisi. Tarpeet nykyistä helpommalle irtisanomiselle olisivat marginaalisia.&nbsp;</p><p>Työnantajan tulee olla koeaikana aktiivinen. Selvittää koko koeajan työntekijän henkilökohtaisia ominaisuuksia ja työssä selviytymistä. Ohjata ja opastaa työssä ja työpaikan kulttuurissa. Eikä tarkkailla ja odotella työntekijän epäonnistumisia, ja päätyä potkuihin.</p><p>Tarkkailuaikaa lisättiin vastikään pidentämällä koeaikaa kuuteen kuukauteen ja pidemmällekin silloin kun työnantaja ei ole pystynyt koeajan puitteissa arvioimaan työntekijää ja hänen suoriutumistaan työssä esim. sairauspoissaoloista johtuvista syistä.</p><p><strong>Suuryrityksillä on omat keinonsa &rdquo;ikävien&rdquo; tyyppien&nbsp;</strong><strong>eliminoimiseen</strong></p><p>Uudistusta valmisteltaessa ei suuryritysten ole katsottu tarvitsevan&nbsp;irtisanomismahdollisuuden helpottamista. Kaikki tietävät, että heillä&nbsp;kun on omat keinonsa. Ostavat suuryrityksen talouteen nähden&nbsp;pikkurahoilla &rdquo;irtisanottavat&quot; hiljaiseksi. Suurimpaan osaan ei tarvita edes&nbsp;pikkurahaa. Oikeusprosesseista kun ei ole pelkoa. Tiedossahan on&nbsp;suuryritysten mahdollisuus käyttää ökylakitoimistojen ökylakimiehiä,&nbsp;joille valehtelu ja kieroilu on se mistä saavat jokapäiväisen leipänsä.&nbsp;Pienellä työntekijällä ei ole siinä showssa kuin maksajan rooli ja siksi parempi jättää tämä kortti käyttämättä.</p><p><strong>Lakiluonnoksella heikko ennuste</strong></p><p>Ei tarvitse olla kummoinen ennustajaeukko kun ennustaa, ettei esitys lähde lentoon. Räpiköi vielä hetken syöksyen lopulta lammikkoon, paremminkin kurapassiin. Esityksen edetessä, kuraa tulee ja paljon. Ei yksin ay-pomoilta, joiden pitää näkyä, näyttäytyä ja näyttää toreilla. Ja torimummoilta, joita paraikaa valmistellaan seuraavaan torikokoukseen. Mummoiksi ay-liikkeen torikokousväkeä voinee hyvin kutsua. Ikää&nbsp;&nbsp;kun on +50. Vastuunkantajia ei torien lavoilla ole nähty. No jaa, on nähty, mutta hetkessä eläimellisesti buuattu ulos ja lopuksi kuorrutettu mätämunilla.&nbsp;</p><p>Näin surkean hallituksen esityksen kohdalla ei ole voinut välttyä johtopäätökseltä, että tarkoituksena olisi ollut viedä ay-liikettä? Antaa ay-liikkeen käyttää kaikki energiansa lakko- yms. valmisteluihin, ja valmistella samaan aikaan valtion budjetti yms. tärkeät asiat ilman räksyttäviä hurttia. Nimeltään Jarkko, Millariikka, Olli, Päivi &hellip; Muitakin hurttia lie vielä tulossa nostamaan jalkaa tai kyykkyämään esitykselle kun mennään muutama viikko eteenpäin.</p><p>Hallituksen on pikkuhiljaa pakko aloittaa kurkistelu peruutuspeiliin. Tällä kertaa sieltä tuskin näkyy kätilöitä, jotka kikyssä herättivät Sipilän isälliset tunteet ja käänsivät pään. Vinha veikkaus, että sieltä näkyy kun kohtalon kellot hallitukselle soivat yllätys yllätys joukko pienyrittäjiä! Heille periksi antaminen on helppoa, onhan jari-, jussi- ja orpopojan sympatiat pienyrittäjien puolella jo valmiiksi. Eikä yrittäjille tarvitse myöntää, että hallituksen ulostulo irtisanomisasiassa oli tyhmää, vaikka olikin!&nbsp;</p><p>Summa summarum, taisi löytyä laatuaan ensimmäinen asia, jossa seison rinta rinnan ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Taidanpa lähteä vaatekaappia tutkimaan. Löytyisikö torille jotakin punaista päälle pantavaa. Etten erotu liikaa joukosta. Mummoikään on jo päästy eikä siinä siis ongelmaa. Ja pitäähän työmarkkinaihmisen torikorttikin kerran elämässä kääntää! Nähtäväksi jää hyväksyykö mikään järjestö porukoihinsa. Kaikkia ammattijärjestöjä kun on tainnut tulla ryöpytettyä aikojen saatossa jo olan takaa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallituksen kolmen kopla jesper kasper ja joonathan eli jari-, jussi- ja orpo-poika, ovat lähteneet ryöstöretkelle. Nyt ryöstön kohteena on pienyrittäjien maine ja kunnia. Poikien oman ja puolueen edun nimissä. Yllätys yllätys, vaalit lähestyy!

Hallitus haluaa heikentää työntekijöiden henkilöperusteista irtisanomissuojaa pienissä, alle 20 työntekijän yrityksissä. Muka auttaa pienyrityksiä uusien työntekijöiden palkkaamisessa ja  tuottavuuden parantamisessa. Oikeesti?

Tällaisia pienyrityksiä on kerrotun mukaan yli 90 prosenttia maan noin 350 000 yrityksestä. Kuka muuten kehtaa sanoa tällaisia yrityksiä pienyrityksiksi?! Todellisuudessa siis nämä muka pienyritykset ovat suuryrityksiä. Vaikka onkin aina ja kaikessa jätetty 10 prosentin suuryritysten jalkoihin. 

Mitä valittamaan, onhan nämä muka pienyritykset vihdoin nostettu huomion keskipisteeseen. Asiassa, joka useimmista yrittäjistä on vastenmielinen ja ikävä. Mutta minkäs voit, kun kukaan ei ole kysynyt mielipidettä!

On annettu ymmärtää, että hallituksen lakiluonnoksen kapellimestarina olisi ollut Suomen Yrittäjät (=SY)? Aiemmin ei ole SY pistänyt rikkaa ristiin pienyritysten asioissa. Tullut ilmeisesti sitä ihteensä pienyrittäjiltä oikein olan takaa, kun nyt ”ryhdistäytyi”? SY:ssä olivat unohtaneet, että pienikin voi olla suurta. Ainakin silloin kun pieniä on 90 prosenttia!

Puistattaa tämä lakiluonnoksen kanssa puuhastelu. Hyvillä mielin voi  todeta sen puuhasteluksi. Niin epäammattimaista pienyritysten etujen ajaminen tässä kohtaa on. Vaikka asiaa tutkii ja tarkastelee miten päin, ei esitykselle löydä pointtia. Uudistuksen seurauksista ei tiedä kukaan. Eikä näytä edes ketään kiinnostavan. Olettamia heitellään puolin ja toisin! Faktat puuttuvat.

OECD:n tilastot framille ja syyniin

Esityksen taustalta on kerrottu löytyvän OECD:n tilastoja. Yksi on varmaa tilastoista, niitä on aina luettu ja tulkittu niin kuin on haluttu. Jos ne eivät ole miellyttäneet, kritisoidaan tutkimusaineistoa, –lähteitä ja jopa tutkimuksen tekijää. Hauskinta on ollut seurata, kuinka tutkimus on aina osoittautunut tilaajansa näköiseksi! Toinen vaihtoehto, itsestäänselvyydeksi. 

Voisiko joku tuoda OECD:n tutkimustiedot framille ja tarkempaan syyniin. Annetaan itse kullekin mahdollisuus analysoida niitä tykönänsä. 

Jotta tutkimustuloksia voidaan käyttää Suomessa, tulee lähtökohtien olla vertailukelpoisia. Minimiedellytys. Kiinnostaisi tietää minkä maiden kohdalta löytyy uudistusta tukevaa aineistoa ja vastaako maan/maiden työelämä Suomen olosuhteita? Porukoihin kun on otettu mm. Chile, Slovenia, Latvia, Mexico. 

Erityisesti mietityttää, missä OECD maassa on ollut yhtä tiukka irtisanomissuoja kuin Suomessa, jota olisi myöhemmin löyhennetty kuten Suomessa on nyt suunnitteilla ja samanaikaisesti maassa olisi ollut vastaavanlainen työllisyystilanne, siis samanlaista työvoimaa vailla työtä. Vaikea uskoa, että missään!

Kritiikkiä jo tullut ja lisää tulee

Kaikki ovat varmasti lukeneet muutokseen liittyvän tähänastisen kritiikin. Uudistuksen on kerrottu asettavan pienet ja suuret yritykset eriarvoiseen asemaan, koettelevan eniten naisvaltaisia palvelualan yrityksiä, ei kerro tarkasti miten työntekijän irtisanominen henkilökohtaisista syistä helpottuisi ja siksi selviäisikin vasta tulevasta oikeuskäytännöstä. Erityisesti tikun nokkaan on nostettu työnantajien mielivalta irtisanomistapauksissa, joiden taustalla on kiusaaminen tai häirintä.

Lakiluonnoksen älyttömyyttä voi kritisoida muutamalla muulla pienyrittäjille edellä mainittuja tärkeimmillä seikoilla. Tässä muutama niistä:

Uusia työntekijöitä ei palkata huvikseen - vasta kun todellinen tarve

Yksikään pienyrittäjä ei palkkaa uusia työntekijöitä sillä perusteella, mikä on työntekijän irtisanomissuoja – haloo! Vaikka irtisanomiselle ei tarvittaisi mitään perustetta ei uusia työntekijöitä palkata ennen kuin palkkaamisen tärkein edellytys täyttyy, pienyritys on pakotettu palkkaamaan uutta työvoimaa eli yrityksessä on työtä vailla tekijää. Työtä, jota yrittäjä itse tai yrityksen muut työntekijät eivät jaksa, osaa tai kykene tekemään. Siis viimeisessä hädässä! Ei siinä irtisanomissuojaa mietitä. Yrittäjä kun ei halua harteilleen yhtään enempää vastuuta kuin mitä on pakko kantaa. Ei huolta uuden työntekijän etsimisestä, perehdyttämisestä, perheen toimeentulosta …. Vasta sitten kun on pakko. 

Kun pienyrittäjän on palkattava uusi työntekijä, ottaa yrittäjä käteensä laskimen ja alkaa ynnäämään työntekijästä aiheutuvia kustannuksia. Kuinka paljon tarvitaan lisää myyntiä, jota palkkaaminen kannattaa. Ei siinä kohtaa mietitä miten työntekijästä päästään eroon, jos uutta työntekijää tarvitaan! Normitapauksissahan, kun on kysymys tuotannollisista ja taloudellisista irtisanomisperusteista eli kassasta loppuu rahat, päästään aina eroon. Kaikki muut ovat poikkeustapauksia.

Uuden työntekijän palkkaamisessa kohtalon kysymys on palkkakustannukset. Niihin hallituksen ja lainsäätäjän tulisi viimein suunnata uudistusintonsa. Pienyrittäjän kannalta täysin kohtuuttomiin työvoimakustannuksiin. Eikä irtisanomissuojaan! 

Kun yrittäjä maksaa 100 euroa työntekijälle, tulee sen päälle maksettavaksi 70 euroa sivukuluja; työeläke-työttömyys-, sairaus-, tapaturma-, ryhmähenkivakuutusmaksu ja vielä työterveyshuollon, työpaikkaruokailun, koulutusten ja henkilökuntaetujen kustannukset. Tähän pienyrittäjä kaipaa, pikemminkin vaatii, helpotusta. Nyt heilutellaan sapeleita näihin järjettömän suuriin sivukuluihin verrattuna mitättömän irtisanomissuojan takia. Nyt järki käteen!

Huomio palvelussuhteen alkuun - ei päättymiseen

Irtisanomisen sijaan pienyrittäjien, toki muidenkin yrittäjien, tulisi kiinnittää huomio palvelussuhteen alun tapahtumiin. Siinä pienyrittäjät tarvitsisivat apua. Uuden työntekijän palkkaamisessa, ei irtisanomisessa. 

Rekrytointi on yrityksen tärkein juttu. Sitä ei saa tehdä vasemmalla kädellä. Kiireellä ja ammattitaidottomasti. Surkeilla rekryillä on kauaskantoiset seuraukset. Vain niitä varten tarvitaan helpompaa irtisanomismahdollisuutta. Siis paikkaamaan yrittäjän omia virheitä! 

Jos rekryihin käytetään riittävästi aikaa, energiaa ja asiantuntemusta, löydetään parhaat ja sopivimmat työntekijät tarjolla oleviin töihin. Kyse ei ole helposta, mutta ei myöskään mahdottomasta hommasta. Nyt halutaan siirtää tämä yksinomaan yrittäjän vastuulle kuuluva vaativa tehtävä työntekijän maksettavaksi. Se on vain niin väärin! 

Rekrytoinnin tärkeydestä kertoo myös irtisanomisen jälkeinen tilanne yrityksessä. Mistä korvaava työntekijä irtisanotun tilalle? Ennen kuin uusi työntekijä on löydetty ja irtisanomisaika edellisessä työpaikassa päättynyt, perehdytetty työhön ja työpaikan kulttuuriin, on palanut aikaa ja energiaa. Molemmat ovat yhtä kuin rahaa. Joten se siitä yritysten tehokkuuden lisääntymisestä, minkä perään jari-, jussi- ja orpopoika ovat lakiehdotuksen läpivientiä vauhdittaakseen huutaneet.

Jo nyt iso särö pienyrittäjien maineeseen

Last but not least! Mitä lakiluonnoksen läpi mennessä tapahtuu pienyrittäjien maineelle. Tähänhän asti pienyritykset ovat olleet inhimillisen työelämän kehtoja. Niissä on viihdytty, saatu arvostusta, kohdeltu ihmistä ihmisenä. Kysytty työntekijöiden näkemyksiä ja mielipiteitä asiassa kun asiassa. Haluttu työntekijän viihtyvän ja tuntea olevansa osa yritysperhettä. Ei ole laitostettu, syrjitty ja hyljeksitty kuten suurissa organisaatioissa.

Kysyä sopii, miten pienyritysten maineelle käy jos irtisanomissuojaa heikennetään. Tiedetään! Pienyrittäjistä tulee hyljeksyttyjä ja arvottomia. Juna on tainnut jo mennä. Ei yhtään ihme, jos jo tähän astisilla toimilla, eli irtisanomissuojan heikentämisen esille ottamisella, on pienyrittäjien maineeseen ja työnantajakuvaan tullut vähintäänkin iso särö. Tähän asti esitetystä kun on saanut vaikutelman, että pienyrityksissä työntekijä on vain hyödyke, joka heitetään ulos heti kun sitä ei enää tarvita. Lopettakaa nyt please hallituksen turpot ja urpot, hups juha ja orpo tämä pienyritysten maineen mustaaminen. Kiitos!

Todellisuudessa ikävät tyypit kävelevät itse ulos

Onko kukaan miettinyt, miten pienessä alle 20 hengen yrityksessä voi ja pystyy työskentelemään henkilö, joka ei ole siellä toivottu ja haluttu. Ei mitenkään. Kyllä ovi käy ihan itsestään työntekijän omasta aloitteesta. 

Tällaisissa prosesseissa on muuten se loistava puoli verrattuna työnantajan irtisanomisiin, että työntekijä saa itse päättää ”lähdön” ajankohdan eli ajoitaa siihen kun uusi työpaikka on valmiiksi katsottuna. Tämä ratkaisu jos mikä edistää työllisyyttä, kun ei tarvitse kääntää työttömyyskorttia. Eikä työntekijä aikaile toimissaan, se on varmaa.

Yrittäjillä peiliin katsomisen paikka

Olisiko pienyrittäjillä irtisanomissuojan heikentämisen sijaan peiliin katsomisen paikka. Näkyykö siellä yrittäjä, joka perehdyttää työntekijänsä hyvin? Näkyykö siellä yrittäjän kohtuuttomat odotukset työntekijöilleen, kuten jatkuvat työaikojen joustovaatimukset tai tarve saavuttaa työntekijät jatkuvasti työajan ulkopuolella, iltaisin, lomalla…? Näkyykö sieltä yrittäjän osaaminen henkilöstö- ja työhyvinvointiasioissa? Listaa on turha jatkaa pidempään, sillä yksin näistä löytyy puutteita pienyrityksissä.

Irtisanomiset voitaisiin useimmiten välttää yrittäjän omalla osaamisella ja oikeanlaisella ”otteella”  ja asenteella työntekijästä. Tämän päivän työntekijä ei ole aivoton pakertaja ja sylkykuppi, johon yrittäjä voi räkäistä pois taloudelliset huolensa ja päivän pahan olonsa. Kunnioituksen tulee olla molemmin puolista.

Uudistus muka johtaisi työllisyyden parantumiseen?

Olisi kiva nähdä, vaikka toivottavasti jää näkemättä, se huuma millä pienyrittäjät lähtevät työttömiä rekrytoimaan jos ja kun lakiuudistus tulee voimaan. Vähänkin pidempään työttömällä olleella on sellainen stigma otsassaan, että sellaisen työllistämiseen ei yksikään pienyrittäjä uskalla lähteä. Riski ja pelko epäonnistua rekrytoinnissa on liian suuri, vaikka irtisanominen olisi nykyistä helpompaa. Eli se siitä uudistuksen työllistävästä vaikutuksesta.

Koeajasta kaikki hyöty irti!

Jos pienyrittäjät satsaisivat paukkuja nykyistä enemmän koeajan oikeanlaiseen käyttöön, ei uudistusta tarvittaisi. Tarpeet nykyistä helpommalle irtisanomiselle olisivat marginaalisia. 

Työnantajan tulee olla koeaikana aktiivinen. Selvittää koko koeajan työntekijän henkilökohtaisia ominaisuuksia ja työssä selviytymistä. Ohjata ja opastaa työssä ja työpaikan kulttuurissa. Eikä tarkkailla ja odotella työntekijän epäonnistumisia, ja päätyä potkuihin.

Tarkkailuaikaa lisättiin vastikään pidentämällä koeaikaa kuuteen kuukauteen ja pidemmällekin silloin kun työnantaja ei ole pystynyt koeajan puitteissa arvioimaan työntekijää ja hänen suoriutumistaan työssä esim. sairauspoissaoloista johtuvista syistä.

Suuryrityksillä on omat keinonsa ”ikävien” tyyppien eliminoimiseen

Uudistusta valmisteltaessa ei suuryritysten ole katsottu tarvitsevan irtisanomismahdollisuuden helpottamista. Kaikki tietävät, että heillä kun on omat keinonsa. Ostavat suuryrityksen talouteen nähden pikkurahoilla ”irtisanottavat" hiljaiseksi. Suurimpaan osaan ei tarvita edes pikkurahaa. Oikeusprosesseista kun ei ole pelkoa. Tiedossahan on suuryritysten mahdollisuus käyttää ökylakitoimistojen ökylakimiehiä, joille valehtelu ja kieroilu on se mistä saavat jokapäiväisen leipänsä. Pienellä työntekijällä ei ole siinä showssa kuin maksajan rooli ja siksi parempi jättää tämä kortti käyttämättä.

Lakiluonnoksella heikko ennuste

Ei tarvitse olla kummoinen ennustajaeukko kun ennustaa, ettei esitys lähde lentoon. Räpiköi vielä hetken syöksyen lopulta lammikkoon, paremminkin kurapassiin. Esityksen edetessä, kuraa tulee ja paljon. Ei yksin ay-pomoilta, joiden pitää näkyä, näyttäytyä ja näyttää toreilla. Ja torimummoilta, joita paraikaa valmistellaan seuraavaan torikokoukseen. Mummoiksi ay-liikkeen torikokousväkeä voinee hyvin kutsua. Ikää  kun on +50. Vastuunkantajia ei torien lavoilla ole nähty. No jaa, on nähty, mutta hetkessä eläimellisesti buuattu ulos ja lopuksi kuorrutettu mätämunilla. 

Näin surkean hallituksen esityksen kohdalla ei ole voinut välttyä johtopäätökseltä, että tarkoituksena olisi ollut viedä ay-liikettä? Antaa ay-liikkeen käyttää kaikki energiansa lakko- yms. valmisteluihin, ja valmistella samaan aikaan valtion budjetti yms. tärkeät asiat ilman räksyttäviä hurttia. Nimeltään Jarkko, Millariikka, Olli, Päivi … Muitakin hurttia lie vielä tulossa nostamaan jalkaa tai kyykkyämään esitykselle kun mennään muutama viikko eteenpäin.

Hallituksen on pikkuhiljaa pakko aloittaa kurkistelu peruutuspeiliin. Tällä kertaa sieltä tuskin näkyy kätilöitä, jotka kikyssä herättivät Sipilän isälliset tunteet ja käänsivät pään. Vinha veikkaus, että sieltä näkyy kun kohtalon kellot hallitukselle soivat yllätys yllätys joukko pienyrittäjiä! Heille periksi antaminen on helppoa, onhan jari-, jussi- ja orpopojan sympatiat pienyrittäjien puolella jo valmiiksi. Eikä yrittäjille tarvitse myöntää, että hallituksen ulostulo irtisanomisasiassa oli tyhmää, vaikka olikin! 

Summa summarum, taisi löytyä laatuaan ensimmäinen asia, jossa seison rinta rinnan ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Taidanpa lähteä vaatekaappia tutkimaan. Löytyisikö torille jotakin punaista päälle pantavaa. Etten erotu liikaa joukosta. Mummoikään on jo päästy eikä siinä siis ongelmaa. Ja pitäähän työmarkkinaihmisen torikorttikin kerran elämässä kääntää! Nähtäväksi jää hyväksyykö mikään järjestö porukoihinsa. Kaikkia ammattijärjestöjä kun on tainnut tulla ryöpytettyä aikojen saatossa jo olan takaa. 

 

 

]]>
4 http://elisacichoracki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260572-irtisanomissuojan-heikentaminen-syvalta-viedaan-pienyrittajan-tyonantajamaine#comments Ay-liike Iritsanominen Koeaika lainsäädäntö Pienyrittäjä Fri, 07 Sep 2018 05:00:00 +0000 Elisa Cichoracki http://elisacichoracki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260572-irtisanomissuojan-heikentaminen-syvalta-viedaan-pienyrittajan-tyonantajamaine
Seis tai ensihoitaja käyttää voimaa! http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260563-seis-tai-ensihoitaja-kayttaa-voimaa <p>Ensihoitoalan johtava suomalaislehti Systole julkaisi eilen 5.9 nettisivuillaan jutun &rdquo;Mitä pirua STM?&rdquo;, joka kyseenalaistaa voimakkaasti kesällä lausuntokierrokselle laitetun lakiluonnoksen uudeksi asiakas- ja potilaslaiksi ensihoidon näkökulmasta.</p><p><a href="http://www.systole.fi/index.php/422-lakiluonnos-tuli-puskista-mit%C3%A4-pirua-stm">http://www.systole.fi/index.php/422-lakiluonnos-tuli-puskista-mit%C3%A4-pirua-stm</a></p><p>Lakiluonnoksessa ensihoitajille suunnitellaan rajoitettuja voimankäyttöoikeuksia potilaita kohtaan. On kiinnipitoa, poistumisen estämistä, henkilöntarkastusta, henkilönkatsastusta, asuntoon tai olinpaikkaan menemistä ja niin edelleen. Ensihoitoa koskevat pykälät löytyvät lain 100&sect; alkaen.</p><p><a href="https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=c951a516-0f4f-4f05-8722-d3a55b0fa4a7&amp;proposalLanguage=da4408c3-39e4-4f5a-84db-84481bafc744">https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=c951a516-0f4f-4f05-8722-d3a55b0fa4a7&amp;proposalLanguage=da4408c3-39e4-4f5a-84db-84481bafc744</a></p><p>Poliisin tehtäviä siis ollaan siirtämässä ensihoitajille, ilman riittävää koulutusta ja välineistöä. Ensihoidolle, jonka tehtävä on auttaa ja hoitaa ihmisiä, ei laittaa heitä nippuun ja ottaa itsekin siinä sivussa turpiinsa. Vaikuttaakin siltä, että lain valmistelijat eivät todellisuudessa tunne ensihoidon toimintaympäristöä kovin hyvin. Mikä moitittavinta, Stm ei ole lähettänyt lausuntopyyntöä yhdellekään ensihoidon palveluja tuottaville tahoille vaan vain palvelun tilaajille. Valitettavasti sairaanhoitopiirien johtajat harvoin tuntevat ensihoitoalan työtä, sen tuntevat ensihoitajat ja ensihoidon asiantuntijat.</p><p>Olen kouluttautunut ja tehnyt sekä ensihoitajan että poliisin työtä. Mielestäni tällä taustalla voin hyvällä omalla tunnolla sanoa, että tämä laki toteutuessaan olisi todellinen virhe. Vodakseen käyttää voimakeinoja potilaaseen, olisi koulutuksen oltava yhtä perusteellinen kuin poliisilla ja jos ajatellaan vielä, että se tulisi tehdä ilman mitään apuvälineitä, on ajatus täysin tuulesta temmattu. On ylipäänsä syytä kysyä mikä ajatus tällaisessa on taustalla? Se, että terveydenhuolto ryhtyy hoitamaan väkisin? Kun emme saa hoidettua niitäkään, jotka apua haluavat, ainakaan terveysasemien, päivystysten ja erikoissairaanhoidon ruuhkien perusteella. Hämmästelen myös intoa hoitaa kaikkia päihdepotilaita väkisin. Mistä lähtien 7 päivän pakkohoito on ollut tehokasta ja etenkin kustannustehokasta?</p><p>Ensihoitoyksiköissä on kaksi ihmistä ja muun muassa lain esittämät vartijat eivät ole ensihoitajien käytössä kuten ei seuraavalla osastolla olevat lisäkädet. Ensihoitoyksikkö on yksin.</p><p>Viime aikoina on puhututtanut kovasti ensihoitajiin kohdistuvat uhka- ja väkivaltatilanteet. Nyt tällä lailla niitä tullaan lisäämään.</p><p>Älkää nyt ainakaan säätäkö tätä lakia kuulematta niitä, jotka tekevät ensihoitotyötä joka päivä ja tuntevat työn sekä toimintaympäristön. Me emme voi olla poliiseja olematta poliiseja. Emmekä me voi paikata poliisin resurssivajetta, se paikataan palkkaamalla poliiseja. On asioita joita ei tule sotkea ja tässä on nyt yksi sellainen.</p><p>Nyt järki käteen ministeriö, hallitus, eduskunnan valiokunnat ja suuri sali.</p><p>&nbsp;</p><p>(Tänään 6.9 Stm on jatkanut lausuntoaikaa 16.9 saakka jatkaen sitä viikolla alkuperäisestä ja ilmeisesti viitaten Systolen artikkeliin, kertoo twitter-tilillään, että lakia voi lausua myös ilman lausuntopyyntöä)</p> Ensihoitoalan johtava suomalaislehti Systole julkaisi eilen 5.9 nettisivuillaan jutun ”Mitä pirua STM?”, joka kyseenalaistaa voimakkaasti kesällä lausuntokierrokselle laitetun lakiluonnoksen uudeksi asiakas- ja potilaslaiksi ensihoidon näkökulmasta.

http://www.systole.fi/index.php/422-lakiluonnos-tuli-puskista-mit%C3%A4-pirua-stm

Lakiluonnoksessa ensihoitajille suunnitellaan rajoitettuja voimankäyttöoikeuksia potilaita kohtaan. On kiinnipitoa, poistumisen estämistä, henkilöntarkastusta, henkilönkatsastusta, asuntoon tai olinpaikkaan menemistä ja niin edelleen. Ensihoitoa koskevat pykälät löytyvät lain 100§ alkaen.

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=c951a516-0f4f-4f05-8722-d3a55b0fa4a7&proposalLanguage=da4408c3-39e4-4f5a-84db-84481bafc744

Poliisin tehtäviä siis ollaan siirtämässä ensihoitajille, ilman riittävää koulutusta ja välineistöä. Ensihoidolle, jonka tehtävä on auttaa ja hoitaa ihmisiä, ei laittaa heitä nippuun ja ottaa itsekin siinä sivussa turpiinsa. Vaikuttaakin siltä, että lain valmistelijat eivät todellisuudessa tunne ensihoidon toimintaympäristöä kovin hyvin. Mikä moitittavinta, Stm ei ole lähettänyt lausuntopyyntöä yhdellekään ensihoidon palveluja tuottaville tahoille vaan vain palvelun tilaajille. Valitettavasti sairaanhoitopiirien johtajat harvoin tuntevat ensihoitoalan työtä, sen tuntevat ensihoitajat ja ensihoidon asiantuntijat.

Olen kouluttautunut ja tehnyt sekä ensihoitajan että poliisin työtä. Mielestäni tällä taustalla voin hyvällä omalla tunnolla sanoa, että tämä laki toteutuessaan olisi todellinen virhe. Vodakseen käyttää voimakeinoja potilaaseen, olisi koulutuksen oltava yhtä perusteellinen kuin poliisilla ja jos ajatellaan vielä, että se tulisi tehdä ilman mitään apuvälineitä, on ajatus täysin tuulesta temmattu. On ylipäänsä syytä kysyä mikä ajatus tällaisessa on taustalla? Se, että terveydenhuolto ryhtyy hoitamaan väkisin? Kun emme saa hoidettua niitäkään, jotka apua haluavat, ainakaan terveysasemien, päivystysten ja erikoissairaanhoidon ruuhkien perusteella. Hämmästelen myös intoa hoitaa kaikkia päihdepotilaita väkisin. Mistä lähtien 7 päivän pakkohoito on ollut tehokasta ja etenkin kustannustehokasta?

Ensihoitoyksiköissä on kaksi ihmistä ja muun muassa lain esittämät vartijat eivät ole ensihoitajien käytössä kuten ei seuraavalla osastolla olevat lisäkädet. Ensihoitoyksikkö on yksin.

Viime aikoina on puhututtanut kovasti ensihoitajiin kohdistuvat uhka- ja väkivaltatilanteet. Nyt tällä lailla niitä tullaan lisäämään.

Älkää nyt ainakaan säätäkö tätä lakia kuulematta niitä, jotka tekevät ensihoitotyötä joka päivä ja tuntevat työn sekä toimintaympäristön. Me emme voi olla poliiseja olematta poliiseja. Emmekä me voi paikata poliisin resurssivajetta, se paikataan palkkaamalla poliiseja. On asioita joita ei tule sotkea ja tässä on nyt yksi sellainen.

Nyt järki käteen ministeriö, hallitus, eduskunnan valiokunnat ja suuri sali.

 

(Tänään 6.9 Stm on jatkanut lausuntoaikaa 16.9 saakka jatkaen sitä viikolla alkuperäisestä ja ilmeisesti viitaten Systolen artikkeliin, kertoo twitter-tilillään, että lakia voi lausua myös ilman lausuntopyyntöä)

]]>
6 http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260563-seis-tai-ensihoitaja-kayttaa-voimaa#comments Kotimaa Ensihoito Järki käteen lainsäädäntö Thu, 06 Sep 2018 17:17:35 +0000 Mari Rantanen http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260563-seis-tai-ensihoitaja-kayttaa-voimaa
Kokoomus, äkkiä pois vihapuheen harhapoluilta! http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260086-kokoomus-akkia-pois-vihapuheen-harhapoluilta <p><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/wUKjoy1RjFs?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/wUKjoy1RjFs?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Kokoomuksen ministeriryhmä on kesäkokouskiertueellaan, jolta sopii vaalivuodesta johtuen odottaa paljon. Paljon on näkynyt hyvääkin, mutta mikään ei olisi voinut vetää mattoa Kokoomus-aatteen alta, niin kuin isolla metelillä julkaistu lista tavoitteista vihapuheen kitkemiseksi. Iltalehden haastattelussa Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo perusteli vihapuhe-työryhmän tarvetta sillä, että &ldquo;tutkimuksen mukaan vihapuhe ja nettikiusaaminen heikentävät eniten suomalaisten turvallisuudentunnetta&rdquo;. Toivoisin todella, että poliitikot alkaisivat lukemaan siteeraamiaan papereita, eivätkä vain poimisi omaa agendaansa tukevia rusinoita pullasta, sillä ainoa moiseen tulokseen päätyvä paperi vaikuttaisi olevan konsulttiyhtiö KPMG:n sekä tasa-arvosuunnitelmien laadinnalla rahansa tekevän konsulttiyhtiö World of Managementin selvitys.&nbsp;</p><p>Ja selvitykseksi sitä pitääkin kutsua, koska se ei millään kriteerillä täytä edes alkeellisimpia tutkimukselle asetettuja vaatimuksia. Aineisto perustuu 53:n ihmisen vastaukseen ja kolmenkymmenen käsin valitun järjestöaktiivin haastatteluun. Ei ole ensimmäistäkään syytä siteerata tämän kyselyn tulosta tavalla, jolla poliitikot oikealta vasemmalle ovat viime aikoina tehneet.</p><p>Oivana kuriositeettina mainittakoon, että kyseinen selvitys on osa Suomi 100-juhlavuoden &ldquo;100 tasa-arvotekoa&rdquo;-projektia, joka perustettiin kanavoimaan rahaa kolmannen sektorin tukityöllistettäville hömppäorganisaatioille. Olen näitä menetettyjä miljoonia käsitellyt jo parilla aikaisemmalla videolla, joten siitä ei sen enempää.</p><p>Oikeusministeri Antti Häkkänen totesi Iltalehden haastattelussa, että&nbsp; vihapuhe-työryhmän tarkoituksena on mm. pureutua pohtimaan sananvapauden juridisia rajoja sekä pohtia termin &ldquo;vihapuhe&rdquo; sisältöä, koska tällä hetkellä siitä ei ole vakiintunutta määrittelyä. Nämä tavoitteet eivät sinällään vielä ole tuomittavia, vaikka sananvapautta rakastavan kansalaisen hämähäkkivaisto jo varoitteleekin. Mutta kun soppaan heittää mukaan ministeriryhmämme laatiman kolmentoista kohdan toimenpidelistan, niin aivan hiljaa ollessa voi jo kuulla rautasaappaiden kopseen.</p><p>Iso osa listatuista tavoitteista on retorisesti samalla tasolla kuin mihin SDP:n vero-ohjelmissa, Vasemmistoliiton maahanmuuttopolitiikassa tai Vihreiden ympäristöpoliittisissa kannanotoissa on totuttu: Konkretia on korvattu analyysiköyhällä hutulla, joka ei tarkoita mitään.&nbsp;</p><p>Mutta otetaan ne hyvät asiat, tai ainakin positiiviset vivahteet, ensin. Kohdassa kymmenen puhutaan opiskelijoille tarjottavista vaihto-opiskelumahdollisuuksista ja kansainvälistymisjaksoista. Globalisoituvassa maailmassa se on lähes varauksettomasti etu, joka suomalaisille nuorille on hyvä suoda, matkailu kun tunnetusti avartaa. Tällainen koulutuspoliittinen linjaus on hyvä, vaikka konkretia ehdotuksen taustalla jää muuten olemattomaksi.</p><p>Kohdasta kuusi löytyy lause &ldquo;Jokaiselle lapselle ja nuorelle on tärkeää opettaa, mikä on sähköisessä maailmassa hyväksyttävää, toista ihmistä kunnioittavaa käytöstä&rdquo;. Kyllä, tällaista kasvatuksellista työtä pitää ehdottomasti tehdä niin kodeissa kuin julkisen keskustelun kauttakin. Vetää kuitenkin mielen mustaksi, kun julkisen sektorin koosta ja yksilön vastuusta paljon puhuva puolueemme tekee selväksi, ettei kasvatusvastuuta olla vaatimassa lasten vanhemmilta, vaan oppilaitoksilta ja viranomaisilta.</p><p>Kohdassa kahdeksan puhutaan lasten lukutaidosta ja kriittisestä ajattelusta siinä, missä kohdassa yhdeksän jokaisen suomalaisen monipuolisesta ja kriittisestä medialukutaidosta. Nämä taidot ovat tietysti tärkeitä ja tarpeellisia, mutta eikö niitä opeteta jo nyt peruskouluissa? Muutenkin tuntuu lähinnä irvokkaalta vitsiltä, että jakovarapuheista äänekkäästi varoitteleva puolueemme ehdottaa seitsemän miljoonan euron määrärahaa aikuisten &ldquo;digitaitojen ja heikkojen perustaitojen vahvistamiseen&rdquo;. Miksi juuri seitsemän, eikä vaikka seitsemäntoista? Tai kaksi? No, ainakin ne korkeakoulujen orientaatiojaksoilta tutut tietokoneajokorttibisneksen konsultit hierovat jo karvaisia käsiään, kun taas joku kaataa ilmaista massia ovista ja ikkunoista.</p><p>Mutta sitten ne huonot, ja niitä ikävä kyllä piisaa. Kohdassa yksi puhutaan verkkopalveluiden velvoittamisesta valeprofiilien poistamiseen, mikä herättää heti kysymyksen, miten valeprofiili määritellään ja miksi ne halutaan kitkeä? Toisen henkilön nimellä ja naamalla esiintyminen täyttänee jo nyt kunnianloukkausen tunnusmerkit, mutta jos tarkoitus on lakkauttaa viime aikoina puhuttaneet sosiaalisen median parodiatilit, aletaan olla jo heikoilla jäillä. Ja ihan siltä varalta, että joku kiilusilmä ajatteli puuttua netinkäyttäjien anonymiteettiin, niin muistuttaisin, että anonymiteettiä tarvitaan yleensä eniten niissä valtioissa, joissa se on kiellettyä. Valeprofiilin taakse kätkeytyminen on monissa totalitaristisissa valtioissa ainoa keino kritisoida vallanpitäjiä ja jakaa luotettavaa tietoa julkisesti. Katsokaa vaikka Venezuelaa, joka juuri yritti sensuroida Ylen Venezuelan ongelmia käsittelevän Ulkolinja-dokumentin.</p><p>Neloskohdassa lähdetään sitten jo aivan laukalle viittaamalla Saksassa käytössä olevan lainsäädännön soveltamista Suomeen. Kyseinen laki velvoittaa verkkopalvelun ylläpitäjän poistamaan vihapuheeksi luokiteltavan sisällön palvelustaan. Ehdotus palauttaa keskustelun jälleen lähtöruutuun, kun termiä &ldquo;vihapuhe&rdquo; ei ole edelleenkään määritelty. On myös ristiriitaista oikeusministeri Häkkäseltä vannoa, ettei vihapuhetta tulla kriminalisoimaan. Jos verkkopalveluiden tarjoajat pakotetaan sanktioiden uhalla poistamaan viestejä palvelustaan, niin kyseessä on, de facto, vihapuheen kriminalisointi.&nbsp;</p><p>Muutenkin, Saksan mallin ennalta nähdyt ongelmat ovat jo toteutuneet: Lainvalvojan rooli on ulkoistettu verkkopalveluiden ylläpitäjille, jotka sakkotuomioiden pelossa kaventavat sananvapautta tiukalla ennakkosensuurilla. Tässä mielessä Saksa on lähempänä synkkää historiaansa kuin koskaan sotien jälkeen, enkä suostu uskomaan, että Suomessa yksikään puolue haluaa harkita asiaa tämän pidemmälle. Varsinkin Kokoomuksen pitäisi ymmärtää vastustaa ankarasti tällaisia aloitteita, ei tehdä niitä itse.</p><p>Listalla esitellään myös täysin käsittämätön vaatimus, jonka mukaan luvatta nettiin ladattujen kuvien tulisi olla helpommin poistettavissa. Kenelle tällainen ukaasi mahdollisesti aiotaan toimittaa ja miten? &ldquo;Hei, se on Kokoomus täällä terve, onko Interneteillä? Joo, me haluttais yhdet kuvat pois globaalista tietoverkosta, niin otattehan nyt saman tien ne veke sieltä?&rdquo;. Moista tavoitetta ei olla saavutettu edes kommunistisessa Kiinassa, toivottavasti sitä ei saavuteta Suomessakaan, ainakaan Kokoomuksen johdolla.</p><p>Muistuttaisin ministeriryhmäämme myös Streisandin ilmiöstä, jonka mukaan yritykset poistaa materiaalia netistä johtaa sensuurin kohteen räjähdysmäisesti kasvavaan julkisuuteen. Streisandin ilmiö vieläpä todistettavasti toimii paljon paremmin kuin mikään yritys sensuroida nettiä. Viittaan tässä kohtaa jälleen Venezuelaan ja Ylen Ulkolinja-dokumenttiin.</p><p>Listalle jää vielä pitkä liuta asioita, joista kaikista Orwellimaisimmille klassikoille on annettava kunniamaininnat. Kohdassa kaksi puhutaan turvallisuusviranomaisten valtaoikeuksien laajentamisesta. Kolmoskohdassa ehdotetaan pakollista päätoimittajaa &ldquo;sähköisille alustoille&rdquo;. Kohdassa seitsemän ehdotetaan kännykkä-aplikaatiota some-loukkauksien raportoimiseksi sekä viranomaisvalvonnan kohdistamista heihin, jotka ovat kirjoitelleet rumia nettiin. Viimeisenä, muttei vähäisimpänä, kohdassa yksitoista puppugeneraattorista täräytetään ulos lause, josta vasemmistopuolueiden puoluetoimistoilla ollaan varmasti kateudesta punavihreinä: &ldquo;Kaiken valtion rahoittamassa toiminnassa tulee sitoutua vihapuheen ja rasismin vastustamiseen sekä monikulttuurisuuden, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseen&rdquo;. Ihanko kaikessa, koko reilun 50 miljardin vuotuisen kulutuksen osalta? Ja siitä huolimatta, ettemme edelleenkään tiedä, mitä vihapuhe tarkoittaa?&nbsp;</p><p>Ehkäpä kaikista suurin yllätys oli oikeusministeri Häkkäsen Iltalehdelle antama lausunto, jonka mukaan sananvapaus ei suojaa loukkaavaa toimintaa. En olisi yllättynyt kuullessani tällaista opiskelija- tai vasemmistopoliitikkojen suusta, mutta mutten voi uskoa, että selkeän perusteltua linjaa tähän asti vetänyt Häkkänen olisi aivan oikeasti tätä mieltä. Koska tunnen Häkkäsen politiikkaa jonkin verran ja tiedän hänen yleensä osoittavan erittäin hyvää harkintakykyä ajamissaan hankkeissa, epäilen, että tämän vihapuhe-hankkeen puuhamiehet ja -naiset löytyvät jostain aivan muualta kuin oikeusministeriöstä. En silti voi olla huomauttamatta, että sananvapauden rajan vetäminen toisten subjektiivisiin tunteisiin johtaa väistämättä sananvapauden kuolemaan.</p><p>Tuollaista periaatetta noudattamalla syntyy nopeasti yhteiskunta, jossa sinun oikeutesi loppuvat siihen, mistä minun tunteeni alkavat. Esimerkkejä tällaisen ajattelun seurauksista voi katsoa vaikka vasemmistoretoriikasta, jonka mukaan rikkaalla ei ole moraalista oikeutta antaa köyhälle neuvoja rahankäyttöön. Tai vaikkapa feministisestä retoriikasta, jonka mukaan valkoisen tulee vaieta etnisten vähemmistöjen edessä, miehillä ei ole oikeutta kritisoida naisia koskevia teemoja, eikä heteroilla ole muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä kaikki seksuaalivähemmistöjen edustajien jutut absoluuttisena totuutena.</p><p>Hälytyskellojen tulisi soida kaikilla kansalaisilla aina, kun poliittinen eliitti alkaa vakuutella olevansa huolissaan vihapuheesta, koska hyvääkin tarkoittavat sananvapauden rajoitukset tuppaavat yleensä pönkittämään vallanpitäjän asemaa opposition ja kansalaisten oikeuksien kustannuksella. Näin on käynyt kaikissa maailmanhistorian diktatuureissa ja totalitaristisissa valtioissa, tuoreimpana esimerkkinä Venezuelassa, missä vihapuheeseen vedoten koko mediakenttä on korruptoitunut ja alistettu valtiojohdon kritiikittömäksi tiedotuskanavaksi. Vapaissa demokratioissa tulee siis lähtökohtaisesti suhtautua epäillen kaikkiin yrityksiin kahlita sananvapautta.</p><p>Ihmisten täytyy ymmärtää, että vaikka vallanpitäjät vaikuttaisivat kuinka laupeilta ja oikeamielisiltä nyt, voi tilanne olla parin vuoden päästä aivan toinen. Jokainen vasemmistolainen voi kuvitella, mitä vihapuhe tarkoittaisi pelkäämiensä Perussuomalaisten enemmistönä hallitsemassa Suomessa? Kokoomuksen ministerit voivat tykönään pohtia, mitä vihapuhe tarkoittaisi vaikkapa Vihreiden ja Vasemmistoliiton ottaessa suitset käsiinsä?</p><p>Jos me nyt alistumme tinkimään vapauksistamme jonkin politikoinnin välineenä käytetyn höpönlöpö-termin takia, niin korruptoituneen vallanpitäjän kiristäessä otettaan vallankahvasta niitä vapauksia ei enää saa takaisin ilman verenvuodatusta. Jos joku on eri mieltä, niin osoittakaa minulle maailmanhistoriasta maa, jonka epäoikeudenmukainen vallanpitäjä on yhtäkkiä kokenut valaistuksen ja luopunut vallastaan suosiolla?</p><p>Tuntuu, että Kokoomuksen ministeriryhmä ampuu nyt piiput kuumina pimeään. Ratkaisuja on keksitty valtava määrä laidasta laitaan, itse ongelma vain tuntuu olevan vielä vaalihumun peitossa.&nbsp;</p><p>Miksi ihmeessä Kokoomus yrittää valmistautua vaaleihin kosiskelemalla vasemmistopuolueiden kannattajia heidän keksimien mukaongelmien ympärillä hääräilemällä? Kaikki höpötykset vihapuheen kitkemisestä pitää asettaa oikeaan kontekstiinsa totalitarististen vallanpitäjien työkaluna ja jättää ne omaan arvoonsa. Vaaleihin on kahdeksan kuukautta aikaa ja mielestäni Kokoomuksen pitää viimeistään nyt nousta julkisen keskustelun soihdunkantajaksi, joka johdattaa poliitikot keskittymään tiukasti talouteen, energiapolitiikkaan, ympäristöön, turvallisuuspolitiikkaan, yrittäjyyteen, työnteon kannustimiin ja muihin aidosti tärkeisiin markkina- ja arvoliberaaleihin politiikan teemoihin.</p><p><a href="https://www.kokoomus.fi/petteri-orpon-puhe-ministeriryhman-kesakokouksessa-joensuussa/" title="https://www.kokoomus.fi/petteri-orpon-puhe-ministeriryhman-kesakokouksessa-joensuussa/">https://www.kokoomus.fi/petteri-orpon-puhe-ministeriryhman-kesakokoukses...</a><br /><a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808142201135808_pi.shtml" title="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808142201135808_pi.shtml">https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808142201135808_pi.shtml</a><br /><a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/76633/omso_7_2016_vipu-raportti_158_s.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y" title="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/76633/omso_7_2016_vipu-raportti_158_s.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/76633/omso_7_2...</a><br /><a href="https://valtioneuvosto.fi/documents/1410869/4024872/Turvallisuuden+yhdenvertaisuus+selvitys+310518.pdf/9091cbbf-6dd9-4d8a-b337-01be26de818a/Turvallisuuden+yhdenvertaisuus+selvitys+310518.pdf.pdf" title="https://valtioneuvosto.fi/documents/1410869/4024872/Turvallisuuden+yhdenvertaisuus+selvitys+310518.pdf/9091cbbf-6dd9-4d8a-b337-01be26de818a/Turvallisuuden+yhdenvertaisuus+selvitys+310518.pdf.pdf">https://valtioneuvosto.fi/documents/1410869/4024872/Turvallisuuden+yhden...</a><br /><a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808142201135808_pi.shtml" title="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808142201135808_pi.shtml">https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808142201135808_pi.shtml</a><br /><a href="https://home.kpmg.com/fi/fi/home/tietoa-kpmgsta/kpmg-yrityksena.html" title="https://home.kpmg.com/fi/fi/home/tietoa-kpmgsta/kpmg-yrityksena.html">https://home.kpmg.com/fi/fi/home/tietoa-kpmgsta/kpmg-yrityksena.html</a><br /><a href="http://wom.fi/" title="http://wom.fi/">http://wom.fi/</a><br /><a href="http://www.tasaarvo100.fi/" title="http://www.tasaarvo100.fi/">http://www.tasaarvo100.fi/</a><br />https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/Na4rbTlQt6U?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/Na4rbTlQt6U?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object><br />https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/UB1Pqo6xTy4?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/UB1Pqo6xTy4?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object><br /><a href="https://www.verkkouutiset.fi/kokoomus-haluaa-kitkea-vihapuhetta/" title="https://www.verkkouutiset.fi/kokoomus-haluaa-kitkea-vihapuhetta/">https://www.verkkouutiset.fi/kokoomus-haluaa-kitkea-vihapuhetta/</a><br /><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10339426" title="https://yle.fi/uutiset/3-10339426">https://yle.fi/uutiset/3-10339426</a><br /><a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808142201136633_pi.shtml" title="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808142201136633_pi.shtml">https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808142201136633_pi.shtml</a><br /><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9699018" title="https://yle.fi/uutiset/3-9699018">https://yle.fi/uutiset/3-9699018</a><br /><a href="https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/saksa-kyllastyi-vihapuheeseen-uusi-laki-maaraa-jopa-50-miljoonan-euron-sakot-rasistisesta-some-kommentista-200436829/" title="https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/saksa-kyllastyi-vihapuheeseen-uusi-laki-maaraa-jopa-50-miljoonan-euron-sakot-rasistisesta-some-kommentista-200436829/">https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/saksa-kyllastyi-vihapuheeseen-uusi-lak...</a><br /><a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201801072200651916_ul.shtml" title="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201801072200651916_ul.shtml">https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201801072200651916_ul.shtml</a><br /><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Streisandin_ilmi%C3%B6" title="https://fi.wikipedia.org/wiki/Streisandin_ilmi%C3%B6">https://fi.wikipedia.org/wiki/Streisandin_ilmi%C3%B6</a><br /><a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2017-11-08/venezuela-passes-anti-hate-law-threatening-media-censorship" title="https://www.bloomberg.com/news/articles/2017-11-08/venezuela-passes-anti-hate-law-threatening-media-censorship">https://www.bloomberg.com/news/articles/2017-11-08/venezuela-passes-anti...</a><br /><a href="https://www.reuters.com/article/us-venezuela-politics/venezuelas-socialist-run-truth-commission-to-investigate-opposition-idUSKCN1AW2A1" title="https://www.reuters.com/article/us-venezuela-politics/venezuelas-socialist-run-truth-commission-to-investigate-opposition-idUSKCN1AW2A1">https://www.reuters.com/article/us-venezuela-politics/venezuelas-sociali...</a><br /><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Censorship_in_Venezuela" title="https://en.wikipedia.org/wiki/Censorship_in_Venezuela">https://en.wikipedia.org/wiki/Censorship_in_Venezuela</a><br /><a href="https://www.verkkouutiset.fi/kokoomus-haluaa-kitkea-vihapuhetta/" title="https://www.verkkouutiset.fi/kokoomus-haluaa-kitkea-vihapuhetta/">https://www.verkkouutiset.fi/kokoomus-haluaa-kitkea-vihapuhetta/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> www.youtube.com/watch?v=wUKjoy1RjFs

Kokoomuksen ministeriryhmä on kesäkokouskiertueellaan, jolta sopii vaalivuodesta johtuen odottaa paljon. Paljon on näkynyt hyvääkin, mutta mikään ei olisi voinut vetää mattoa Kokoomus-aatteen alta, niin kuin isolla metelillä julkaistu lista tavoitteista vihapuheen kitkemiseksi. Iltalehden haastattelussa Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo perusteli vihapuhe-työryhmän tarvetta sillä, että “tutkimuksen mukaan vihapuhe ja nettikiusaaminen heikentävät eniten suomalaisten turvallisuudentunnetta”. Toivoisin todella, että poliitikot alkaisivat lukemaan siteeraamiaan papereita, eivätkä vain poimisi omaa agendaansa tukevia rusinoita pullasta, sillä ainoa moiseen tulokseen päätyvä paperi vaikuttaisi olevan konsulttiyhtiö KPMG:n sekä tasa-arvosuunnitelmien laadinnalla rahansa tekevän konsulttiyhtiö World of Managementin selvitys. 

Ja selvitykseksi sitä pitääkin kutsua, koska se ei millään kriteerillä täytä edes alkeellisimpia tutkimukselle asetettuja vaatimuksia. Aineisto perustuu 53:n ihmisen vastaukseen ja kolmenkymmenen käsin valitun järjestöaktiivin haastatteluun. Ei ole ensimmäistäkään syytä siteerata tämän kyselyn tulosta tavalla, jolla poliitikot oikealta vasemmalle ovat viime aikoina tehneet.

Oivana kuriositeettina mainittakoon, että kyseinen selvitys on osa Suomi 100-juhlavuoden “100 tasa-arvotekoa”-projektia, joka perustettiin kanavoimaan rahaa kolmannen sektorin tukityöllistettäville hömppäorganisaatioille. Olen näitä menetettyjä miljoonia käsitellyt jo parilla aikaisemmalla videolla, joten siitä ei sen enempää.

Oikeusministeri Antti Häkkänen totesi Iltalehden haastattelussa, että  vihapuhe-työryhmän tarkoituksena on mm. pureutua pohtimaan sananvapauden juridisia rajoja sekä pohtia termin “vihapuhe” sisältöä, koska tällä hetkellä siitä ei ole vakiintunutta määrittelyä. Nämä tavoitteet eivät sinällään vielä ole tuomittavia, vaikka sananvapautta rakastavan kansalaisen hämähäkkivaisto jo varoitteleekin. Mutta kun soppaan heittää mukaan ministeriryhmämme laatiman kolmentoista kohdan toimenpidelistan, niin aivan hiljaa ollessa voi jo kuulla rautasaappaiden kopseen.

Iso osa listatuista tavoitteista on retorisesti samalla tasolla kuin mihin SDP:n vero-ohjelmissa, Vasemmistoliiton maahanmuuttopolitiikassa tai Vihreiden ympäristöpoliittisissa kannanotoissa on totuttu: Konkretia on korvattu analyysiköyhällä hutulla, joka ei tarkoita mitään. 

Mutta otetaan ne hyvät asiat, tai ainakin positiiviset vivahteet, ensin. Kohdassa kymmenen puhutaan opiskelijoille tarjottavista vaihto-opiskelumahdollisuuksista ja kansainvälistymisjaksoista. Globalisoituvassa maailmassa se on lähes varauksettomasti etu, joka suomalaisille nuorille on hyvä suoda, matkailu kun tunnetusti avartaa. Tällainen koulutuspoliittinen linjaus on hyvä, vaikka konkretia ehdotuksen taustalla jää muuten olemattomaksi.

Kohdasta kuusi löytyy lause “Jokaiselle lapselle ja nuorelle on tärkeää opettaa, mikä on sähköisessä maailmassa hyväksyttävää, toista ihmistä kunnioittavaa käytöstä”. Kyllä, tällaista kasvatuksellista työtä pitää ehdottomasti tehdä niin kodeissa kuin julkisen keskustelun kauttakin. Vetää kuitenkin mielen mustaksi, kun julkisen sektorin koosta ja yksilön vastuusta paljon puhuva puolueemme tekee selväksi, ettei kasvatusvastuuta olla vaatimassa lasten vanhemmilta, vaan oppilaitoksilta ja viranomaisilta.

Kohdassa kahdeksan puhutaan lasten lukutaidosta ja kriittisestä ajattelusta siinä, missä kohdassa yhdeksän jokaisen suomalaisen monipuolisesta ja kriittisestä medialukutaidosta. Nämä taidot ovat tietysti tärkeitä ja tarpeellisia, mutta eikö niitä opeteta jo nyt peruskouluissa? Muutenkin tuntuu lähinnä irvokkaalta vitsiltä, että jakovarapuheista äänekkäästi varoitteleva puolueemme ehdottaa seitsemän miljoonan euron määrärahaa aikuisten “digitaitojen ja heikkojen perustaitojen vahvistamiseen”. Miksi juuri seitsemän, eikä vaikka seitsemäntoista? Tai kaksi? No, ainakin ne korkeakoulujen orientaatiojaksoilta tutut tietokoneajokorttibisneksen konsultit hierovat jo karvaisia käsiään, kun taas joku kaataa ilmaista massia ovista ja ikkunoista.

Mutta sitten ne huonot, ja niitä ikävä kyllä piisaa. Kohdassa yksi puhutaan verkkopalveluiden velvoittamisesta valeprofiilien poistamiseen, mikä herättää heti kysymyksen, miten valeprofiili määritellään ja miksi ne halutaan kitkeä? Toisen henkilön nimellä ja naamalla esiintyminen täyttänee jo nyt kunnianloukkausen tunnusmerkit, mutta jos tarkoitus on lakkauttaa viime aikoina puhuttaneet sosiaalisen median parodiatilit, aletaan olla jo heikoilla jäillä. Ja ihan siltä varalta, että joku kiilusilmä ajatteli puuttua netinkäyttäjien anonymiteettiin, niin muistuttaisin, että anonymiteettiä tarvitaan yleensä eniten niissä valtioissa, joissa se on kiellettyä. Valeprofiilin taakse kätkeytyminen on monissa totalitaristisissa valtioissa ainoa keino kritisoida vallanpitäjiä ja jakaa luotettavaa tietoa julkisesti. Katsokaa vaikka Venezuelaa, joka juuri yritti sensuroida Ylen Venezuelan ongelmia käsittelevän Ulkolinja-dokumentin.

Neloskohdassa lähdetään sitten jo aivan laukalle viittaamalla Saksassa käytössä olevan lainsäädännön soveltamista Suomeen. Kyseinen laki velvoittaa verkkopalvelun ylläpitäjän poistamaan vihapuheeksi luokiteltavan sisällön palvelustaan. Ehdotus palauttaa keskustelun jälleen lähtöruutuun, kun termiä “vihapuhe” ei ole edelleenkään määritelty. On myös ristiriitaista oikeusministeri Häkkäseltä vannoa, ettei vihapuhetta tulla kriminalisoimaan. Jos verkkopalveluiden tarjoajat pakotetaan sanktioiden uhalla poistamaan viestejä palvelustaan, niin kyseessä on, de facto, vihapuheen kriminalisointi. 

Muutenkin, Saksan mallin ennalta nähdyt ongelmat ovat jo toteutuneet: Lainvalvojan rooli on ulkoistettu verkkopalveluiden ylläpitäjille, jotka sakkotuomioiden pelossa kaventavat sananvapautta tiukalla ennakkosensuurilla. Tässä mielessä Saksa on lähempänä synkkää historiaansa kuin koskaan sotien jälkeen, enkä suostu uskomaan, että Suomessa yksikään puolue haluaa harkita asiaa tämän pidemmälle. Varsinkin Kokoomuksen pitäisi ymmärtää vastustaa ankarasti tällaisia aloitteita, ei tehdä niitä itse.

Listalla esitellään myös täysin käsittämätön vaatimus, jonka mukaan luvatta nettiin ladattujen kuvien tulisi olla helpommin poistettavissa. Kenelle tällainen ukaasi mahdollisesti aiotaan toimittaa ja miten? “Hei, se on Kokoomus täällä terve, onko Interneteillä? Joo, me haluttais yhdet kuvat pois globaalista tietoverkosta, niin otattehan nyt saman tien ne veke sieltä?”. Moista tavoitetta ei olla saavutettu edes kommunistisessa Kiinassa, toivottavasti sitä ei saavuteta Suomessakaan, ainakaan Kokoomuksen johdolla.

Muistuttaisin ministeriryhmäämme myös Streisandin ilmiöstä, jonka mukaan yritykset poistaa materiaalia netistä johtaa sensuurin kohteen räjähdysmäisesti kasvavaan julkisuuteen. Streisandin ilmiö vieläpä todistettavasti toimii paljon paremmin kuin mikään yritys sensuroida nettiä. Viittaan tässä kohtaa jälleen Venezuelaan ja Ylen Ulkolinja-dokumenttiin.

Listalle jää vielä pitkä liuta asioita, joista kaikista Orwellimaisimmille klassikoille on annettava kunniamaininnat. Kohdassa kaksi puhutaan turvallisuusviranomaisten valtaoikeuksien laajentamisesta. Kolmoskohdassa ehdotetaan pakollista päätoimittajaa “sähköisille alustoille”. Kohdassa seitsemän ehdotetaan kännykkä-aplikaatiota some-loukkauksien raportoimiseksi sekä viranomaisvalvonnan kohdistamista heihin, jotka ovat kirjoitelleet rumia nettiin. Viimeisenä, muttei vähäisimpänä, kohdassa yksitoista puppugeneraattorista täräytetään ulos lause, josta vasemmistopuolueiden puoluetoimistoilla ollaan varmasti kateudesta punavihreinä: “Kaiken valtion rahoittamassa toiminnassa tulee sitoutua vihapuheen ja rasismin vastustamiseen sekä monikulttuurisuuden, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseen”. Ihanko kaikessa, koko reilun 50 miljardin vuotuisen kulutuksen osalta? Ja siitä huolimatta, ettemme edelleenkään tiedä, mitä vihapuhe tarkoittaa? 

Ehkäpä kaikista suurin yllätys oli oikeusministeri Häkkäsen Iltalehdelle antama lausunto, jonka mukaan sananvapaus ei suojaa loukkaavaa toimintaa. En olisi yllättynyt kuullessani tällaista opiskelija- tai vasemmistopoliitikkojen suusta, mutta mutten voi uskoa, että selkeän perusteltua linjaa tähän asti vetänyt Häkkänen olisi aivan oikeasti tätä mieltä. Koska tunnen Häkkäsen politiikkaa jonkin verran ja tiedän hänen yleensä osoittavan erittäin hyvää harkintakykyä ajamissaan hankkeissa, epäilen, että tämän vihapuhe-hankkeen puuhamiehet ja -naiset löytyvät jostain aivan muualta kuin oikeusministeriöstä. En silti voi olla huomauttamatta, että sananvapauden rajan vetäminen toisten subjektiivisiin tunteisiin johtaa väistämättä sananvapauden kuolemaan.

Tuollaista periaatetta noudattamalla syntyy nopeasti yhteiskunta, jossa sinun oikeutesi loppuvat siihen, mistä minun tunteeni alkavat. Esimerkkejä tällaisen ajattelun seurauksista voi katsoa vaikka vasemmistoretoriikasta, jonka mukaan rikkaalla ei ole moraalista oikeutta antaa köyhälle neuvoja rahankäyttöön. Tai vaikkapa feministisestä retoriikasta, jonka mukaan valkoisen tulee vaieta etnisten vähemmistöjen edessä, miehillä ei ole oikeutta kritisoida naisia koskevia teemoja, eikä heteroilla ole muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä kaikki seksuaalivähemmistöjen edustajien jutut absoluuttisena totuutena.

Hälytyskellojen tulisi soida kaikilla kansalaisilla aina, kun poliittinen eliitti alkaa vakuutella olevansa huolissaan vihapuheesta, koska hyvääkin tarkoittavat sananvapauden rajoitukset tuppaavat yleensä pönkittämään vallanpitäjän asemaa opposition ja kansalaisten oikeuksien kustannuksella. Näin on käynyt kaikissa maailmanhistorian diktatuureissa ja totalitaristisissa valtioissa, tuoreimpana esimerkkinä Venezuelassa, missä vihapuheeseen vedoten koko mediakenttä on korruptoitunut ja alistettu valtiojohdon kritiikittömäksi tiedotuskanavaksi. Vapaissa demokratioissa tulee siis lähtökohtaisesti suhtautua epäillen kaikkiin yrityksiin kahlita sananvapautta.

Ihmisten täytyy ymmärtää, että vaikka vallanpitäjät vaikuttaisivat kuinka laupeilta ja oikeamielisiltä nyt, voi tilanne olla parin vuoden päästä aivan toinen. Jokainen vasemmistolainen voi kuvitella, mitä vihapuhe tarkoittaisi pelkäämiensä Perussuomalaisten enemmistönä hallitsemassa Suomessa? Kokoomuksen ministerit voivat tykönään pohtia, mitä vihapuhe tarkoittaisi vaikkapa Vihreiden ja Vasemmistoliiton ottaessa suitset käsiinsä?

Jos me nyt alistumme tinkimään vapauksistamme jonkin politikoinnin välineenä käytetyn höpönlöpö-termin takia, niin korruptoituneen vallanpitäjän kiristäessä otettaan vallankahvasta niitä vapauksia ei enää saa takaisin ilman verenvuodatusta. Jos joku on eri mieltä, niin osoittakaa minulle maailmanhistoriasta maa, jonka epäoikeudenmukainen vallanpitäjä on yhtäkkiä kokenut valaistuksen ja luopunut vallastaan suosiolla?

Tuntuu, että Kokoomuksen ministeriryhmä ampuu nyt piiput kuumina pimeään. Ratkaisuja on keksitty valtava määrä laidasta laitaan, itse ongelma vain tuntuu olevan vielä vaalihumun peitossa. 

Miksi ihmeessä Kokoomus yrittää valmistautua vaaleihin kosiskelemalla vasemmistopuolueiden kannattajia heidän keksimien mukaongelmien ympärillä hääräilemällä? Kaikki höpötykset vihapuheen kitkemisestä pitää asettaa oikeaan kontekstiinsa totalitarististen vallanpitäjien työkaluna ja jättää ne omaan arvoonsa. Vaaleihin on kahdeksan kuukautta aikaa ja mielestäni Kokoomuksen pitää viimeistään nyt nousta julkisen keskustelun soihdunkantajaksi, joka johdattaa poliitikot keskittymään tiukasti talouteen, energiapolitiikkaan, ympäristöön, turvallisuuspolitiikkaan, yrittäjyyteen, työnteon kannustimiin ja muihin aidosti tärkeisiin markkina- ja arvoliberaaleihin politiikan teemoihin.

https://www.kokoomus.fi/petteri-orpon-puhe-ministeriryhman-kesakokouksessa-joensuussa/
https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808142201135808_pi.shtml
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/76633/omso_7_2016_vipu-raportti_158_s.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://valtioneuvosto.fi/documents/1410869/4024872/Turvallisuuden+yhdenvertaisuus+selvitys+310518.pdf/9091cbbf-6dd9-4d8a-b337-01be26de818a/Turvallisuuden+yhdenvertaisuus+selvitys+310518.pdf.pdf
https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808142201135808_pi.shtml
https://home.kpmg.com/fi/fi/home/tietoa-kpmgsta/kpmg-yrityksena.html
http://wom.fi/
http://www.tasaarvo100.fi/
https://www.youtube.com/watch?v=Na4rbTlQt6U
https://www.youtube.com/watch?v=UB1Pqo6xTy4
https://www.verkkouutiset.fi/kokoomus-haluaa-kitkea-vihapuhetta/
https://yle.fi/uutiset/3-10339426
https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808142201136633_pi.shtml
https://yle.fi/uutiset/3-9699018
https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/saksa-kyllastyi-vihapuheeseen-uusi-laki-maaraa-jopa-50-miljoonan-euron-sakot-rasistisesta-some-kommentista-200436829/
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201801072200651916_ul.shtml
https://fi.wikipedia.org/wiki/Streisandin_ilmi%C3%B6
https://www.bloomberg.com/news/articles/2017-11-08/venezuela-passes-anti-hate-law-threatening-media-censorship
https://www.reuters.com/article/us-venezuela-politics/venezuelas-socialist-run-truth-commission-to-investigate-opposition-idUSKCN1AW2A1
https://en.wikipedia.org/wiki/Censorship_in_Venezuela
https://www.verkkouutiset.fi/kokoomus-haluaa-kitkea-vihapuhetta/

]]>
21 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260086-kokoomus-akkia-pois-vihapuheen-harhapoluilta#comments Aate Kokoomus lainsäädäntö Sananvapaus Vihapuhe Tue, 28 Aug 2018 05:00:00 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260086-kokoomus-akkia-pois-vihapuheen-harhapoluilta
Kansalaistottelemattomuus on laitonta – silti se on usein tarpeellista http://olli-pekkapaasivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258913-kansalaistottelemattomuus-on-laitonta-silti-se-on-usein-tarpeellista <p>Mediassa on kirjoitettu laajasti eilisestä lainsäädäntösihteeri Aino Pennasen kieltäytymisestä istuutua paikalleen lentokoneessa, koska kyseinen kone oli samalla poistamassa turvapaikanhakijaa maasta, mahdollisesti Berliinin kautta hänen kotimaahansa. Poliisit hakivat Pennasen lopulta pois ja häntä odottaa nyt mahdollisesti tuomio ilmaliikenteen häirinnästä.</p><p>Useat vaikutusvaltaiset poliitikot ovat ilmaisseet olevansa tyrmistyneitä Pennasen käytöksestä. Esimerkiksi Kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydman ilmoitti Pennasen toiminnan tyyppisten toimintatapojen olevan <a href="https://verkkouutiset.fi/wille-rydman-lentokonetapauksesta-hyytava-uhka-lansimaisille-yhteiskunnille/">&rdquo;hyytävä uhka koko länsimaiselle yhteiskunnalle&rdquo;</a>. Rydmanin kommentti särähti aika pahasti omaan korvaani &ndash; kansalaistottelemattomuus on nimittäin läpi koko länsimaisten demokratioiden historian ollut merkittävä tapa nostaa yhteiskunnan merkittäviä epäkohtia julkisuuteen - väkivallattomasti ja rauhanomaisesti.</p><p>Yhtenä kuuluisimmista esimerkeistä voisin mainita Martin Luther Kingin, joka johti rotusortoa vastaan kohdistettua kansalaistottelemattomuutta vaikuttamisen välineenä käyttänyttä liikettä. Olen varma, että hänen tekojaan on aikoinaan kommentoitu vaarallisina ja yhteiskuntajärjestyksen vastaisina, mutta nykyään häntä pidetään kansallissankarina. Hänen ja monien muiden kansalaistottelemattomuutta harjoittaneiden toiminta oli nimittäin merkittävänä tekijänä purkamassa Yhdysvaltojen epäoikeudenmukaista lainsäädäntöä ja yhteiskunnan sortavia rakenteita.</p><p>Onko Pennasen toiminta sitten laitonta? Tietenkin &ndash; hän kieltäytyi tottelemasta viranomaisia ja häiritsi lentoliikennettä. Onko Pennasen teko väärin, se on aivan toinen kysymys.​</p><p>Tiedänkö mitään tämän yksittäisen pakkopalautuksen kohteena olevan miehen taustoista, teoista tai syistä miksi häntä oltiin palauttamassa? En tiedä. Tiedän kuitenkin, että Suomen turvapaikkapäätösten käsittelyjärjestelmä on erittäin puutteellinen. Esimerkiksi Pakolaisneuvonnan johtava lakimies ja toiminnanjohtaja kommentoivat sitä <a href="https://hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005120686.html">Helsingin Sanomissa</a> kertoen turvapaikanhakijoiden oikeusturvan olevan ennennäkemättömällä tavalla vaarassa. Tiedämme myös, että Suomesta kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10068103">on tapettu Irakissa</a>&nbsp;ja että <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10068103">Ranskassa on estetty turvapaikanhakijan palauttaminen Suomeen</a>, koska hänet voitaisiin palauttaa Irakiin. Kaikki ei siis taida olla ihan kunnossa.</p><p>Tähän väliin voisi olla myös hyvä todeta, että jo <a href="https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L2P7">Suomen perustuslaki</a>&nbsp;kieltää palautuksen vaarallisiin maihin: &quot;Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.&quot;</p><p>Mitä mieltä itse olen Pennasen toiminnasta? Mielestäni hän osoitti suurta rohkeutta toimiessaan omissa nimissään ja omilla kasvoillaan ottaen itse täyden vastuun teoistaan tilanteessa jossa hän koki, että voimassa oleva laki uhkaa ihmishenkiä. Hänen toimintansa on nostanut yhteiskunnallisen epäkohdan uutisten otsikkoihin ja keskustelun aiheeksi. Toivon että nyt käyty keskustelu johtaa siihen, että Suomessa ymmärretään korjata epäinhimillisiin toimiin johtavia lakeja mahdollisimman pian.</p><p>En sano että pakolaistilanteen helpottamiseksi on olemassa helppoja, ilmaisia tai kivuttomia ratkaisuja. En kuitenkaan hetkeäkään usko, että paras ratkaisu tilanteeseen on pakkopalauttaa ihmisiä takaisin maihin joissa he ovat hengenvaarassa &ndash; se ei ole toimintaa joka sopii länsimaiseen yhteiskuntaan jossa jokainen ihmiselämä on merkityksellinen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mediassa on kirjoitettu laajasti eilisestä lainsäädäntösihteeri Aino Pennasen kieltäytymisestä istuutua paikalleen lentokoneessa, koska kyseinen kone oli samalla poistamassa turvapaikanhakijaa maasta, mahdollisesti Berliinin kautta hänen kotimaahansa. Poliisit hakivat Pennasen lopulta pois ja häntä odottaa nyt mahdollisesti tuomio ilmaliikenteen häirinnästä.

Useat vaikutusvaltaiset poliitikot ovat ilmaisseet olevansa tyrmistyneitä Pennasen käytöksestä. Esimerkiksi Kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydman ilmoitti Pennasen toiminnan tyyppisten toimintatapojen olevan ”hyytävä uhka koko länsimaiselle yhteiskunnalle”. Rydmanin kommentti särähti aika pahasti omaan korvaani – kansalaistottelemattomuus on nimittäin läpi koko länsimaisten demokratioiden historian ollut merkittävä tapa nostaa yhteiskunnan merkittäviä epäkohtia julkisuuteen - väkivallattomasti ja rauhanomaisesti.

Yhtenä kuuluisimmista esimerkeistä voisin mainita Martin Luther Kingin, joka johti rotusortoa vastaan kohdistettua kansalaistottelemattomuutta vaikuttamisen välineenä käyttänyttä liikettä. Olen varma, että hänen tekojaan on aikoinaan kommentoitu vaarallisina ja yhteiskuntajärjestyksen vastaisina, mutta nykyään häntä pidetään kansallissankarina. Hänen ja monien muiden kansalaistottelemattomuutta harjoittaneiden toiminta oli nimittäin merkittävänä tekijänä purkamassa Yhdysvaltojen epäoikeudenmukaista lainsäädäntöä ja yhteiskunnan sortavia rakenteita.

Onko Pennasen toiminta sitten laitonta? Tietenkin – hän kieltäytyi tottelemasta viranomaisia ja häiritsi lentoliikennettä. Onko Pennasen teko väärin, se on aivan toinen kysymys.​

Tiedänkö mitään tämän yksittäisen pakkopalautuksen kohteena olevan miehen taustoista, teoista tai syistä miksi häntä oltiin palauttamassa? En tiedä. Tiedän kuitenkin, että Suomen turvapaikkapäätösten käsittelyjärjestelmä on erittäin puutteellinen. Esimerkiksi Pakolaisneuvonnan johtava lakimies ja toiminnanjohtaja kommentoivat sitä Helsingin Sanomissa kertoen turvapaikanhakijoiden oikeusturvan olevan ennennäkemättömällä tavalla vaarassa. Tiedämme myös, että Suomesta kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut on tapettu Irakissa ja että Ranskassa on estetty turvapaikanhakijan palauttaminen Suomeen, koska hänet voitaisiin palauttaa Irakiin. Kaikki ei siis taida olla ihan kunnossa.

Tähän väliin voisi olla myös hyvä todeta, että jo Suomen perustuslaki kieltää palautuksen vaarallisiin maihin: "Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu."

Mitä mieltä itse olen Pennasen toiminnasta? Mielestäni hän osoitti suurta rohkeutta toimiessaan omissa nimissään ja omilla kasvoillaan ottaen itse täyden vastuun teoistaan tilanteessa jossa hän koki, että voimassa oleva laki uhkaa ihmishenkiä. Hänen toimintansa on nostanut yhteiskunnallisen epäkohdan uutisten otsikkoihin ja keskustelun aiheeksi. Toivon että nyt käyty keskustelu johtaa siihen, että Suomessa ymmärretään korjata epäinhimillisiin toimiin johtavia lakeja mahdollisimman pian.

En sano että pakolaistilanteen helpottamiseksi on olemassa helppoja, ilmaisia tai kivuttomia ratkaisuja. En kuitenkaan hetkeäkään usko, että paras ratkaisu tilanteeseen on pakkopalauttaa ihmisiä takaisin maihin joissa he ovat hengenvaarassa – se ei ole toimintaa joka sopii länsimaiseen yhteiskuntaan jossa jokainen ihmiselämä on merkityksellinen.

]]>
56 http://olli-pekkapaasivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258913-kansalaistottelemattomuus-on-laitonta-silti-se-on-usein-tarpeellista#comments Kotimaa Kansalaistottelemattomuus lainsäädäntö Pakolaiskriisi Perustuslaki Wed, 01 Aug 2018 04:19:02 +0000 Olli-Pekka Paasivirta http://olli-pekkapaasivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258913-kansalaistottelemattomuus-on-laitonta-silti-se-on-usein-tarpeellista
Sharia-laki asettaisi kansalaiset eriarvoiseen asemaan http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256756-sharia-laki-asettaisi-kansalaiset-eriarvoiseen-asemaan <p>Länsimaissa pitäisi antaa lisää tilaa ja tukea muslimien noudattamalle sharia-laille, sanoo islamilaisen oikeuden asiantuntija, Wisconsinin yliopiston oikeustieteen professori Asifa Quraishi-Landes. Hän on ollut Suomessa keskustelemassa sharian roolista länsimaissa Kuka pelkää shariaa? -tilaisuudessa (HS 11.6.).</p><p>Pelko sharian sanelemista julmista rangaistuksista ja esimerkiksi naisten alistamisesta ovat saaneet poliitikot Atlantin molemmin puolin vaatimaan sille täyskieltoa. &rdquo;Nyt länsimaiden pitää päättää, ottavatko ne välttämättömät muutokset vastaan pakolla vai ilolla. Jotkin uudet tavat voisi myös toivottaa tervetulleeksi&rdquo;, Quraishi-Landes toteaa lehden haastattelussa.</p><p>Pakko ja ilo eivät tule aivan heti mieleen vaihtoehtoina tämän ehdotuksen kohdalla. Ja kyse ei ole tavoista, vaan laista.</p><p>Haastateltava kannattaa Britannian kaltaista sovittelumallia, jossa maat pitäisivät omat lakinsa ennallaan, mutta muslimit voisivat selvittää siviiliasiansa halutessaan sharia-oppineiden johdolla. Sen sijaan kaikki rikosasiat hän jättäisi valtiolle. &rdquo;Mutta länsimaiden on nyt pakko opetella selviämään monikulttuurisuuden kanssa&quot;.</p><p>Quraishi-Landes kertoo, että kaikki koulukunnat tuomitsevat naisten pahoinpitelyn. Stereotypia, jonka mukaan islam tukee vaimojen hakkaamista, on hänen mielestään surullinen esimerkki tietämättömyydestä. Hän vastustaa kaikissa tilanteissa myös kivityksiä, jotka ovat &quot;hyvin harvinainen rangaistus&quot;.</p><p>Haastattelussa mainitaan ohimennen Ruotsissa sattunut oikeustapaus, jossa Solnan käräjäoikeus jätti tuomitsematta miehen vaimonsa pahoinpitelystä. Tuomareista kaksi oli maallikkojäseniä, yksi ammattituomari. Muslimitaustaiset maallikkojäsenet äänestivät syytteen hylkäämisen puolesta, kun ammattituomari olisi antanut tuomion.</p><p>Käräjäoikeus katsoi, että koska avioliitto oli solmittu sharia-menoin, loppuselvittelykin olisi pitänyt hoitaa &quot;perinteen&quot; mukaan. Maallikkojäsenet oli valittu keskustapuolueen mandaatilla, ja nyt keskustapuolue on erottanut heidät puolueen jäsenyydestä. Heidät on myös hyllytetty työstään maallikkotuomareina (IS 7.3.18).</p><p>Eivät siis suinkaan &quot;kaikki koulukunnat&quot; tuomitse naisten pahoinpitelyä &nbsp;&ndash; &nbsp;hyväksyiväthän maallikkotuomarit vapauttavan tuomion.</p><p>Sharia-laki lienee kehitetty olosuhteissa, joissa oikeusvaltio ei toimi siinä mielessä kuin esimerkiksi Pohjoismaissa. Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa sille ei ole mitään tarvetta, eikä tilaa. Vaikka Suomessakin joillakin uskonlahkoilla on omia sääntöjään, joilla ne voivat kontrolloida jäsenistöjensä elämää hyvinkin rajoittavalla tavalla, kysymys ei ole lain säännöksistä. Niinpä joskus näiden sääntöjen soveltamisen kohtuuttomuuksia onkin jouduttu oikomaan tuomioistuimessa.</p><p>Sharia-lain tapaisten säännöstöjen virallistaminen ja soveltaminen merkitsisi kansalaisten asettamista eriarvoiseen asemaan, joten se näyttäisi olevan perustuslain vastaista. Näin ollen Quraishi-Landesin ehdotus törmää kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatteeseen, eikä se siksi sovi Suomen kaltaiseen oikeusvaltioon. &nbsp;Itse asiassa sharia-lain omaksuminen haittaisi myös maahanmuuttajien kotoutumista.</p><p>&nbsp;</p> Länsimaissa pitäisi antaa lisää tilaa ja tukea muslimien noudattamalle sharia-laille, sanoo islamilaisen oikeuden asiantuntija, Wisconsinin yliopiston oikeustieteen professori Asifa Quraishi-Landes. Hän on ollut Suomessa keskustelemassa sharian roolista länsimaissa Kuka pelkää shariaa? -tilaisuudessa (HS 11.6.).

Pelko sharian sanelemista julmista rangaistuksista ja esimerkiksi naisten alistamisesta ovat saaneet poliitikot Atlantin molemmin puolin vaatimaan sille täyskieltoa. ”Nyt länsimaiden pitää päättää, ottavatko ne välttämättömät muutokset vastaan pakolla vai ilolla. Jotkin uudet tavat voisi myös toivottaa tervetulleeksi”, Quraishi-Landes toteaa lehden haastattelussa.

Pakko ja ilo eivät tule aivan heti mieleen vaihtoehtoina tämän ehdotuksen kohdalla. Ja kyse ei ole tavoista, vaan laista.

Haastateltava kannattaa Britannian kaltaista sovittelumallia, jossa maat pitäisivät omat lakinsa ennallaan, mutta muslimit voisivat selvittää siviiliasiansa halutessaan sharia-oppineiden johdolla. Sen sijaan kaikki rikosasiat hän jättäisi valtiolle. ”Mutta länsimaiden on nyt pakko opetella selviämään monikulttuurisuuden kanssa".

Quraishi-Landes kertoo, että kaikki koulukunnat tuomitsevat naisten pahoinpitelyn. Stereotypia, jonka mukaan islam tukee vaimojen hakkaamista, on hänen mielestään surullinen esimerkki tietämättömyydestä. Hän vastustaa kaikissa tilanteissa myös kivityksiä, jotka ovat "hyvin harvinainen rangaistus".

Haastattelussa mainitaan ohimennen Ruotsissa sattunut oikeustapaus, jossa Solnan käräjäoikeus jätti tuomitsematta miehen vaimonsa pahoinpitelystä. Tuomareista kaksi oli maallikkojäseniä, yksi ammattituomari. Muslimitaustaiset maallikkojäsenet äänestivät syytteen hylkäämisen puolesta, kun ammattituomari olisi antanut tuomion.

Käräjäoikeus katsoi, että koska avioliitto oli solmittu sharia-menoin, loppuselvittelykin olisi pitänyt hoitaa "perinteen" mukaan. Maallikkojäsenet oli valittu keskustapuolueen mandaatilla, ja nyt keskustapuolue on erottanut heidät puolueen jäsenyydestä. Heidät on myös hyllytetty työstään maallikkotuomareina (IS 7.3.18).

Eivät siis suinkaan "kaikki koulukunnat" tuomitse naisten pahoinpitelyä  –  hyväksyiväthän maallikkotuomarit vapauttavan tuomion.

Sharia-laki lienee kehitetty olosuhteissa, joissa oikeusvaltio ei toimi siinä mielessä kuin esimerkiksi Pohjoismaissa. Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa sille ei ole mitään tarvetta, eikä tilaa. Vaikka Suomessakin joillakin uskonlahkoilla on omia sääntöjään, joilla ne voivat kontrolloida jäsenistöjensä elämää hyvinkin rajoittavalla tavalla, kysymys ei ole lain säännöksistä. Niinpä joskus näiden sääntöjen soveltamisen kohtuuttomuuksia onkin jouduttu oikomaan tuomioistuimessa.

Sharia-lain tapaisten säännöstöjen virallistaminen ja soveltaminen merkitsisi kansalaisten asettamista eriarvoiseen asemaan, joten se näyttäisi olevan perustuslain vastaista. Näin ollen Quraishi-Landesin ehdotus törmää kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatteeseen, eikä se siksi sovi Suomen kaltaiseen oikeusvaltioon.  Itse asiassa sharia-lain omaksuminen haittaisi myös maahanmuuttajien kotoutumista.

 

]]>
49 http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256756-sharia-laki-asettaisi-kansalaiset-eriarvoiseen-asemaan#comments Kotimaa lainsäädäntö Sharia-laki Tue, 12 Jun 2018 07:40:55 +0000 Pekka Pihlanto http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256756-sharia-laki-asettaisi-kansalaiset-eriarvoiseen-asemaan
Lausuntoni aselakiehdotuksesta http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256061-lausuntoni-aselakiehdotuksesta <p>SM:n asiatunnus SM011:00/2017</p><p>&nbsp;</p><p>Aaro Kustaanheimon lausunto ampuma-aselain, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain ja asevelvollisuuslain 97 &sect;:n muuttamisesta asedirektiivin minivaatimusten täyttämiseksi</p><p>Lausuntoni luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle ampuma-aselain,vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain ja asevelvollisuuslain 97 &sect;:n muuttamisesta</p><p>&nbsp;</p><p>Vaikka olen yksityishenkilö enkä jakelussa mainittu taho niin katson asiakseni antaa lausunnon. Lippaiden omistajille ei ole ollut omaa etujärjestöä. Muun muassa siitä syystä olen heidän asiallaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Lakiehdotuksessa on joitakin pieniä parannuksia. Siinä käytetään samaa pienempää laatikkoa taskuaseen määrittelemiseen myös revolverien osalta. Siinä on myös minunkin kannattamia ja direktiivin vaatimia lisäyksiä ampuma-aseiden määritelmiin, joissa määritellään paukkupatruuna-aseiksi muunnetut aseet samaan luokkaan kuin missä kyseiset aseet olivat ennen muuntamista. Tässä en tarkoita sellaisia starttipistooleita, jotka eivät ole koskaan olleet luotipatruunoiden ampumiseen soveltuvia.</p><p>&nbsp;</p><p>Suuri määrä laillisesti hallussa olevia normaalikapasiteettisia lippaita ja niiden omistajat näyttäisi olevan jätetty ehdotusta laadittaessa huomioimatta kokonaan, vaikka lippaat eivät ole olleet Suomessa koskaan kiellettyjä tai luvanvaraisia. Lakiehdotus tekisi sellaisenaan monet niiden omistajat hallussapitorikollisiksi.</p><p>Se ei myöskään mahdollistaisi lippaille lupia muistoesineperusteella.</p><p>Siinä määritellään useimmat ampuma-aseiden lippaat erityisen vaarallisten aseiden osiksi, vaikka direktiivi ei sitä edellytä.</p><p>Uusi ampuma-asedirektiivi ei myöskään vaadi niiden hallussapidon säätämistä laittomaksi eikä rikokseksi. Lippaiden hallussapidon osalta riittäisi jos siitä olisi säädettynä hallinto-oikeudellinen B luokan aseiden lupien menettämisseuraamus niille B luokan aseiden lupien haltijoille, joilla ei ole poikkeuslupaa. Sellaisen säätäminen ei vaadi lippaiden hallussapidon ilman lupia säätämistä rikokseksi eikä laittomaksi.</p><p>Direktiivi vaatii poikkeusluvan tiettyjen itselataavien kertatuliaseiden ja normaalikapasiteettisen lippaan yhdistelmään, mutta ei kyseisille esineille erikseen.</p><p>&nbsp;</p><p>Useimmat lippaalliset kertatuliaseet ovat B luokan aseita.</p><p>Myöskin osa itselataavista aseista on B luokan aseita.</p><p>Muun muassa monet pitkät lippaattomat aseet ovat C luokan aseita, joiden lupia ei tarvitsisi peruuttaa normaalikapasiteettisen lippaan hallussapitotapauksissa.</p><p>&nbsp;</p><p>A luokan aseiden lupien haltijoiden voisi antaa hankkia kaikkia niin sanottuja suurikapasiteettisia latauslaitteita eikä ainoastaan omiin aseisiin sopivia.</p><p>Muidenkin voisi periaatteessa sallia hankkia niitä kunhan varmistetaan, että eivät hanki niitä itselataavia keskisytytteisiä aseita varten.</p><p>A luokan aseita ovat muun muassa takaaladattavat tykit, singot, kranaatinheittimet ja sarjatuliaseet.</p><p>A luokan aseiden luokkaan on lisätty uudessa direktiivissä sarjatuliaseista muuntamalla valmistetut itselataavat kertatuliaseet, helposti lyhennettävät pitkät itselataavat kertatuliaseet ja sellaiset itselataavat keskisytytteiset kertatuliaseet joissa on osana kapasiteettirajat ylittävä lipas tai joihin on kiinnitettynä rajat ylittävä lipas. A luokkaan uudessa direktiivissä siirrettyjä aseita ei kuitenkaan tarvitsisi määritellä Suomessa erityisen vaarallisiksi aseiksi.</p><p>Arvelen että monet asekeräilijät, jotka saisivat pitää lippaita aselupiensa perusteella eivät välttämättä ole halukkaita vastaanottamaan niitä suuria määriä edes ilmaiseksi.</p><p>Tästä aiheesta ei ole tiedotettu kovin paljon valtamediassa, jolloin monet vanhat lippaiden omistajat eivät tästä tiedä, koska eivät ole paljon käyttäneet internetiä. Olisi ikävää jos he saavat tietää lippaita koskevasta laista vasta kun se on jo säädetty. Heillä saattaa olla myös suuri luottamus perustuslain omaisuudensuojaan.</p><p>Luonnos on julkaistu valitettavan myöhäisessä vaiheessa.</p><p>Mielestäni Suomen laissa ei tarvitsisi käyttää samaa virheellistä termiä &rdquo;latauslaite&rdquo; kuin mitä direktiivissä vaan voisi käyttää nimitystä syöttölaite.</p><p>Myöskään ei mielestäni ole hyviä syitä määritellä luvanvaraisiksi erityisen vaarallisiksi ammuksiksi sellaisia sinkojen, kranaatinheitinten ja takaaladattavien tykkien ammuksia, jotka eivät sisällä räjähdysaineita, ruutia tai muita vaarallisia aineita. Niitäkin on yksityishenkilöillä laillisesti hallussa ilman lupia nyt. Räjähdysaineita tai ruutia sisältävät kyseisten aseiden ammukset taas ovat jo luvanvaraisia ja käytännössä kiellettyjä.</p><p>Luodittomia paukkupatruunoita ei mielestäni tarvitsisi määritellä patruunoiksi. Varsinkaan niitä ei olisi mielestäni hyvä luvanvaraistaa, koska niitä käytetään muissakin työkaluissa kuin ampuma-aseissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Terveisin,</p><p>Aaro Kustaanheimo</p><p><u><a href="mailto:aarokustaa@gmail.com">aarokustaa@gmail.com</a></u></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> SM:n asiatunnus SM011:00/2017

 

Aaro Kustaanheimon lausunto ampuma-aselain, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain ja asevelvollisuuslain 97 §:n muuttamisesta asedirektiivin minivaatimusten täyttämiseksi

Lausuntoni luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle ampuma-aselain,vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain ja asevelvollisuuslain 97 §:n muuttamisesta

 

Vaikka olen yksityishenkilö enkä jakelussa mainittu taho niin katson asiakseni antaa lausunnon. Lippaiden omistajille ei ole ollut omaa etujärjestöä. Muun muassa siitä syystä olen heidän asiallaan.

 

Lakiehdotuksessa on joitakin pieniä parannuksia. Siinä käytetään samaa pienempää laatikkoa taskuaseen määrittelemiseen myös revolverien osalta. Siinä on myös minunkin kannattamia ja direktiivin vaatimia lisäyksiä ampuma-aseiden määritelmiin, joissa määritellään paukkupatruuna-aseiksi muunnetut aseet samaan luokkaan kuin missä kyseiset aseet olivat ennen muuntamista. Tässä en tarkoita sellaisia starttipistooleita, jotka eivät ole koskaan olleet luotipatruunoiden ampumiseen soveltuvia.

 

Suuri määrä laillisesti hallussa olevia normaalikapasiteettisia lippaita ja niiden omistajat näyttäisi olevan jätetty ehdotusta laadittaessa huomioimatta kokonaan, vaikka lippaat eivät ole olleet Suomessa koskaan kiellettyjä tai luvanvaraisia. Lakiehdotus tekisi sellaisenaan monet niiden omistajat hallussapitorikollisiksi.

Se ei myöskään mahdollistaisi lippaille lupia muistoesineperusteella.

Siinä määritellään useimmat ampuma-aseiden lippaat erityisen vaarallisten aseiden osiksi, vaikka direktiivi ei sitä edellytä.

Uusi ampuma-asedirektiivi ei myöskään vaadi niiden hallussapidon säätämistä laittomaksi eikä rikokseksi. Lippaiden hallussapidon osalta riittäisi jos siitä olisi säädettynä hallinto-oikeudellinen B luokan aseiden lupien menettämisseuraamus niille B luokan aseiden lupien haltijoille, joilla ei ole poikkeuslupaa. Sellaisen säätäminen ei vaadi lippaiden hallussapidon ilman lupia säätämistä rikokseksi eikä laittomaksi.

Direktiivi vaatii poikkeusluvan tiettyjen itselataavien kertatuliaseiden ja normaalikapasiteettisen lippaan yhdistelmään, mutta ei kyseisille esineille erikseen.

 

Useimmat lippaalliset kertatuliaseet ovat B luokan aseita.

Myöskin osa itselataavista aseista on B luokan aseita.

Muun muassa monet pitkät lippaattomat aseet ovat C luokan aseita, joiden lupia ei tarvitsisi peruuttaa normaalikapasiteettisen lippaan hallussapitotapauksissa.

 

A luokan aseiden lupien haltijoiden voisi antaa hankkia kaikkia niin sanottuja suurikapasiteettisia latauslaitteita eikä ainoastaan omiin aseisiin sopivia.

Muidenkin voisi periaatteessa sallia hankkia niitä kunhan varmistetaan, että eivät hanki niitä itselataavia keskisytytteisiä aseita varten.

A luokan aseita ovat muun muassa takaaladattavat tykit, singot, kranaatinheittimet ja sarjatuliaseet.

A luokan aseiden luokkaan on lisätty uudessa direktiivissä sarjatuliaseista muuntamalla valmistetut itselataavat kertatuliaseet, helposti lyhennettävät pitkät itselataavat kertatuliaseet ja sellaiset itselataavat keskisytytteiset kertatuliaseet joissa on osana kapasiteettirajat ylittävä lipas tai joihin on kiinnitettynä rajat ylittävä lipas. A luokkaan uudessa direktiivissä siirrettyjä aseita ei kuitenkaan tarvitsisi määritellä Suomessa erityisen vaarallisiksi aseiksi.

Arvelen että monet asekeräilijät, jotka saisivat pitää lippaita aselupiensa perusteella eivät välttämättä ole halukkaita vastaanottamaan niitä suuria määriä edes ilmaiseksi.

Tästä aiheesta ei ole tiedotettu kovin paljon valtamediassa, jolloin monet vanhat lippaiden omistajat eivät tästä tiedä, koska eivät ole paljon käyttäneet internetiä. Olisi ikävää jos he saavat tietää lippaita koskevasta laista vasta kun se on jo säädetty. Heillä saattaa olla myös suuri luottamus perustuslain omaisuudensuojaan.

Luonnos on julkaistu valitettavan myöhäisessä vaiheessa.

Mielestäni Suomen laissa ei tarvitsisi käyttää samaa virheellistä termiä ”latauslaite” kuin mitä direktiivissä vaan voisi käyttää nimitystä syöttölaite.

Myöskään ei mielestäni ole hyviä syitä määritellä luvanvaraisiksi erityisen vaarallisiksi ammuksiksi sellaisia sinkojen, kranaatinheitinten ja takaaladattavien tykkien ammuksia, jotka eivät sisällä räjähdysaineita, ruutia tai muita vaarallisia aineita. Niitäkin on yksityishenkilöillä laillisesti hallussa ilman lupia nyt. Räjähdysaineita tai ruutia sisältävät kyseisten aseiden ammukset taas ovat jo luvanvaraisia ja käytännössä kiellettyjä.

Luodittomia paukkupatruunoita ei mielestäni tarvitsisi määritellä patruunoiksi. Varsinkaan niitä ei olisi mielestäni hyvä luvanvaraistaa, koska niitä käytetään muissakin työkaluissa kuin ampuma-aseissa.

 

Terveisin,

Aaro Kustaanheimo

aarokustaa@gmail.com

 

]]>
0 http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256061-lausuntoni-aselakiehdotuksesta#comments Ampuma-aseet Asedirektiivi Aselait Kieltolaki lainsäädäntö Tue, 29 May 2018 20:18:05 +0000 Aaro Kustaanheimo http://aarokustaanheimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256061-lausuntoni-aselakiehdotuksesta
Lainsäädäntötyö avoimeen versionhallintaan http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255136-lainsaadantotyo-avoimeen-versionhallintaan <p>Mikael Jungner penää avoimmuutta lainsäädäntöön (kuvaliite), ja olen hänen kanssaan samaa mieltä. Jo jokainen <a href="https://www.finlex.fi/fi/">Finlexia</a> käyttänyt ohjelmistoalaa tunteva havaitsee melko selkeitä puutteita - miten päästä ajantasaisesta laista edelliseen versioon, kuka milloinkin mistä muutoksesta on päättänyt, ja toisaalta millaista keskustelua aikoinaan jokaisesta muutoksesta on käyty. Tämä siis jo voimassa olevien lakien osalta, työn alla oleviin pääsee käsiksi vielä huonommin.</p><p>Ohjelmistoala on aavistuksen verran tuoreempi ala kuin lainsäädäntö - ensimmäiset maininnat lainsäädännöstä löytyvät vuodelta 3000 ekr, kun taas ohjelmistoalan teorian voi väittää aloitaneen Ada Lovelace 1800-luvulla. Ohjelmistoala on kuitenkin mennyt heittämällä lainsäädännöstä ohitse, sillä siinä missä toisensa tuntemattomat ihmiset ympäri maailmaa saattavat synnyttää <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Linux">ilmaisen ja toimivan käyttöjärjestelmän</a>, lainsäädäntö tapahtuu edelleen suljettujen ovien takana. Savitauluista on sentään edetty sulkakynän ja kirjoituskoneen kautta edes tekstinkäsittelyohjelmiin.</p><p>Aihe on filosofisesti herkullinen. Ylätasolla lainsäädännön ja ohjelmistotuotannon ainoa ero on siinä, että toisen tuottamaa koodia noudattaa epätäydellinen kone. Tästä huolimatta, samat lainalaisuudet (pun intended) pätevät usein molempiin - lainaan kolmea sääntöä suosikkiteoreetikoltani&nbsp;<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/The_Mythical_Man-Month">Brooksilta</a>:</p><ol><li>tekijöiden lisääminen viivästymisen korjaamiseen vain viivästyttää lisää</li><li>suunnittele heittäväsi yksi (versio) pois; teet niin kuitenkin</li><li>toisen version vaikutus: ylisuuri ominaisuuslista ensimmäisen version puutteiden korjaamiseksi</li></ol><p>Ja syitä siihen miksi ohjelmistot usein epäonnistuvat:</p><ul><li>optimismi (kaikki toimii kuten pitää): epätäydellisyydet ja virheet tulevat esiin vasta toteutusvaiheessa</li><li>aikatauluarvioiden vaikeus</li><li>työn tekemisen ja edistymisen ero (<em>effort</em>&nbsp;vs.&nbsp;<em>progress</em>)</li><li>aikataulun seurannan puute</li><li>aikatauluviiveet aiheuttavat ihmisten lisäämistä: suurissa projekteissa lisätekijät aiheuttavat lisää kommunikoinnin tarvetta, joka dominoi työn tekemistä sen edistymisen kustannuksella</li></ul><p>Jokainen voi osalta omaltaan ruksia sote-uudistuksen haasteita ylläolevia vastaan.</p><p>Koska lainsäädäntötyö ja ohjelmistoala ovat niin samanlaisia, ehdotan, että siirrämme valtakunnan lainsäädäntötyön avoimeen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ohjelmiston_versiohallinta">versionhallintajärjestelmään</a>, johon jokaisella kansalaisella on luku ja kommentointioikeus. Esimerkkinä hyvin yksinkertaisesta versionhallintajärjestelmästä on kuvaliite <a href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Liberaalipuolue_%E2%80%93_Vapaus_valita&amp;action=history">wikipedian Liberaalipuolueen sivun muokkaushistoriasta</a>.&nbsp;</p><p>Ja samalla haastan Liike Nyt:in ottamaan kantaa ehdotukseeni.</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka koodi kääntyy aina.</p><p>PS. muistelen kirjoittaneeni samansuuntaisen kirjoituksen joskus aikaisemminkin, mutta en sitä tähän hätään löytänyt.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mikael Jungner penää avoimmuutta lainsäädäntöön (kuvaliite), ja olen hänen kanssaan samaa mieltä. Jo jokainen Finlexia käyttänyt ohjelmistoalaa tunteva havaitsee melko selkeitä puutteita - miten päästä ajantasaisesta laista edelliseen versioon, kuka milloinkin mistä muutoksesta on päättänyt, ja toisaalta millaista keskustelua aikoinaan jokaisesta muutoksesta on käyty. Tämä siis jo voimassa olevien lakien osalta, työn alla oleviin pääsee käsiksi vielä huonommin.

Ohjelmistoala on aavistuksen verran tuoreempi ala kuin lainsäädäntö - ensimmäiset maininnat lainsäädännöstä löytyvät vuodelta 3000 ekr, kun taas ohjelmistoalan teorian voi väittää aloitaneen Ada Lovelace 1800-luvulla. Ohjelmistoala on kuitenkin mennyt heittämällä lainsäädännöstä ohitse, sillä siinä missä toisensa tuntemattomat ihmiset ympäri maailmaa saattavat synnyttää ilmaisen ja toimivan käyttöjärjestelmän, lainsäädäntö tapahtuu edelleen suljettujen ovien takana. Savitauluista on sentään edetty sulkakynän ja kirjoituskoneen kautta edes tekstinkäsittelyohjelmiin.

Aihe on filosofisesti herkullinen. Ylätasolla lainsäädännön ja ohjelmistotuotannon ainoa ero on siinä, että toisen tuottamaa koodia noudattaa epätäydellinen kone. Tästä huolimatta, samat lainalaisuudet (pun intended) pätevät usein molempiin - lainaan kolmea sääntöä suosikkiteoreetikoltani Brooksilta:

  1. tekijöiden lisääminen viivästymisen korjaamiseen vain viivästyttää lisää
  2. suunnittele heittäväsi yksi (versio) pois; teet niin kuitenkin
  3. toisen version vaikutus: ylisuuri ominaisuuslista ensimmäisen version puutteiden korjaamiseksi

Ja syitä siihen miksi ohjelmistot usein epäonnistuvat:

  • optimismi (kaikki toimii kuten pitää): epätäydellisyydet ja virheet tulevat esiin vasta toteutusvaiheessa
  • aikatauluarvioiden vaikeus
  • työn tekemisen ja edistymisen ero (effort vs. progress)
  • aikataulun seurannan puute
  • aikatauluviiveet aiheuttavat ihmisten lisäämistä: suurissa projekteissa lisätekijät aiheuttavat lisää kommunikoinnin tarvetta, joka dominoi työn tekemistä sen edistymisen kustannuksella

Jokainen voi osalta omaltaan ruksia sote-uudistuksen haasteita ylläolevia vastaan.

Koska lainsäädäntötyö ja ohjelmistoala ovat niin samanlaisia, ehdotan, että siirrämme valtakunnan lainsäädäntötyön avoimeen versionhallintajärjestelmään, johon jokaisella kansalaisella on luku ja kommentointioikeus. Esimerkkinä hyvin yksinkertaisesta versionhallintajärjestelmästä on kuvaliite wikipedian Liberaalipuolueen sivun muokkaushistoriasta

Ja samalla haastan Liike Nyt:in ottamaan kantaa ehdotukseeni.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin puheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka koodi kääntyy aina.

PS. muistelen kirjoittaneeni samansuuntaisen kirjoituksen joskus aikaisemminkin, mutta en sitä tähän hätään löytänyt.

]]>
4 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255136-lainsaadantotyo-avoimeen-versionhallintaan#comments Kunta- ja soteuudistus lainsäädäntö Liike nyt Mikael Jungner Ohjelmistokehitys Thu, 10 May 2018 12:52:51 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255136-lainsaadantotyo-avoimeen-versionhallintaan
Kohta poissa on veljet http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253701-kohta-poissa-on-veljet <p>Isoisäni oli vasta täyttänyt 18 vuotta, kun talvisota alkoi 30.11.1939. Hän värväytyi aseväkeen vapaaehtoisena ja osallistui talvi- sekä jatkosotaan selviten haavoittumatta. Sotien jälkeen hän kuitenkin lähti Lappiin miinanraivaustyöhön ja menetti miinan räjähdyksessä jalkansa. Hän sai sotainvalidien palvelut ja eli hyvän elämän, kunnes nukkui pois vuonna 1993.</p><p>&nbsp;</p><p>Heti sotien jälkeen sotaveteraaneja oli Suomessa noin 600 000. Nyt vuonna 2018 heitä on jäljellä enää noin 11 000 ja muutaman vuoden päästä enää noin 5 000.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt on siis viimeinen hetki maksaa kunniavelka sotiemme veteraaneille.</p><p>&nbsp;</p><p>Veteraanijärjestöt ovat esittäneet, että vuosien 1939&ndash;1945 rintamaveteraaneille korvataan samanlaiset kattavat avopalvelut kuin tähän asti sotainvalideille.</p><p>&nbsp;</p><p>Käytännössä tämä toisi helpotusta vaikeisiin ja taloudellisesti tiukkoihin vanhuudenpäiviin. Rintamaveteraaneille korvattaisiin kotipalveluja, asumispalveluja, liikkumista tukevia palveluja, omaishoidontuki ja sairaanhoitopalveluja.</p><p>&nbsp;</p><p>Mitään kokonaan uutta lakia ei tarvitse säätää, vaan nykyisen rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain muutos riittää.</p><p>&nbsp;</p><p>Riittävä rahoitus ei saa olla budjettikysymys, koska veteraaneja ei ole pian enää keskuudessamme. Riittääkin, että rahoitus varmistetaan parille seuraavalla vuodelle, koska veteraanien määrä vähenee nopeasti.</p><p>&nbsp;</p><p>Veteraanien vähentymisen myötä valtion tähän asti veteraaneihin budjetoima rahamääräkin laskee.</p><p>&nbsp;</p><p>On asioita, joita ei voi mitata rahassa. On Suomelle kunnia-asia tarjota ihmisarvoisen elämän puitteet viimeisille elossa oleville sotaveteraaneille.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Isoisäni oli vasta täyttänyt 18 vuotta, kun talvisota alkoi 30.11.1939. Hän värväytyi aseväkeen vapaaehtoisena ja osallistui talvi- sekä jatkosotaan selviten haavoittumatta. Sotien jälkeen hän kuitenkin lähti Lappiin miinanraivaustyöhön ja menetti miinan räjähdyksessä jalkansa. Hän sai sotainvalidien palvelut ja eli hyvän elämän, kunnes nukkui pois vuonna 1993.

 

Heti sotien jälkeen sotaveteraaneja oli Suomessa noin 600 000. Nyt vuonna 2018 heitä on jäljellä enää noin 11 000 ja muutaman vuoden päästä enää noin 5 000.

 

Nyt on siis viimeinen hetki maksaa kunniavelka sotiemme veteraaneille.

 

Veteraanijärjestöt ovat esittäneet, että vuosien 1939–1945 rintamaveteraaneille korvataan samanlaiset kattavat avopalvelut kuin tähän asti sotainvalideille.

 

Käytännössä tämä toisi helpotusta vaikeisiin ja taloudellisesti tiukkoihin vanhuudenpäiviin. Rintamaveteraaneille korvattaisiin kotipalveluja, asumispalveluja, liikkumista tukevia palveluja, omaishoidontuki ja sairaanhoitopalveluja.

 

Mitään kokonaan uutta lakia ei tarvitse säätää, vaan nykyisen rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain muutos riittää.

 

Riittävä rahoitus ei saa olla budjettikysymys, koska veteraaneja ei ole pian enää keskuudessamme. Riittääkin, että rahoitus varmistetaan parille seuraavalla vuodelle, koska veteraanien määrä vähenee nopeasti.

 

Veteraanien vähentymisen myötä valtion tähän asti veteraaneihin budjetoima rahamääräkin laskee.

 

On asioita, joita ei voi mitata rahassa. On Suomelle kunnia-asia tarjota ihmisarvoisen elämän puitteet viimeisille elossa oleville sotaveteraaneille.

]]>
4 http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253701-kohta-poissa-on-veljet#comments lainsäädäntö Sotaveteraanit Sotiemme veteraanit Thu, 12 Apr 2018 05:38:53 +0000 Ville Tavio http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253701-kohta-poissa-on-veljet
Jokainen suomalainen maksaa - Tekin maksatte - YOU PAY,TOO! http://hilkkamlaikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250443-jokainen-suomalainen-maksaa-tekin-maksatte-you-paytoo <p>&nbsp;</p> <p><strong>KENEN ON VASTUU - YOU PAY, TOO!</strong></p> <p>- Suomen valtion velka kasvaa jokainen tunti yli 600 000,- euroa/tunti!</p> <p>- Sinun - siis vauvasta vaariin - osuutesi siitä, on&nbsp; tällä hetkellä 4.2.2018 klo 13.00 19 823,65 euroa!</p> <p>- Suomen valtion kokonaisvelka em. ajankohtana on 108 534 604 854,39 euroa!&nbsp;</p> <p>- Suomessa on yli 2 000 000 eläkeläistä, yli 1 200 000 suomalaista elää alle köyhyysrajan. 165 000 alaikäistä elää köyhyydessä, viikottain leipäjonoista ruoka-apua joutuu hakemaan 20 000 ja vuositasolla tilapäistä ruoka-apua hakee 100 000 suomalaista ja <strong>440 000 perhettä </strong>saa toimeentulotukea.</p> <p>- 550 000 kansalaista on ulosotossa, 440 000 maksuhäiriömerkinnän saanutta. Osa ulosotossa olevista maksaa edelleen 90-luvulta olevia velkoja, joita todellisuudessa ei ole enää olemassakaan - kyse on velkavankeudesta ja lainvastaisesta toiminnasta.</p> <p>Näillä luvuilla Aktiivimalli on susi&nbsp; - koska, jos Sinulla ei ole varaa syödä, ei Sinulla ole varaa puheluihin tai tietokoneeseenkaan. Tiedän useita +50 vuotiaita työttömiä, joilla ei ole älykännyköitä eikä tietokonetta. Milläs osoitat aktiivisuuden?</p> <p>- Kahtiajako on kärjistynyt todella köyhiin ja todella rikkaisiin.&nbsp;</p> <p><strong>KOHTALOITA, JOITA EN SOISI KENENKÄÄN KOKEVAN V. 2018 SUOMESSA</strong></p> <p>A. Työtön pariskunta asuu pienessä mökissä, jossa kaksi pikku kamaria on visusti suljettu. Vain pieni olohuone ja keittiö ovat käytössä, koska ainoa lämmönlähde talossa on tällä hetkellä vain pieni hella keittiössä. Sähköt on katkaistu jo ajat sitten, koska heillä ei ollut varaa maksaa laskuja. Sähköjen katkaisu aiheutti vesiputkien halkeamisen ja ainoa keino, millä he saavat sähköt hetkeksi päälle, on agregaatti, johon hankitaan polttoainetta, jos pystytään. Naapurista noudetaan talousvesi ja lumesta keitetään pesuvettä.</p> <p>Molemmat ovat pitkäaikaistyöttömiä ja siinä kunnossa, että oikea paikka olisi työkyvyttömyys- tai sairaseläkkeellä. Sille he eivät pääse, sosiaalitoimi tai Kela eivät auta. Ruoka-apu on tullut tutuksi pariskunnalle. Vaimo sai isän perinnön, mutta sekin meni pankille - 90-luvun velkoihin. Pankki ei ole tehnyt suorituksista tilitystä - vaan perii edelleen -aina, kun jostain rahaa pariskunnalle tulee. Nyt talo on uhan alla.....</p> <p>B. Lapsiperhe - kaikkiaan 7 lasta, joista vielä 4 kotona. Molemmat rakennetyöttömänä jo 90-luvulta, perintätoimisto lähettelee, mitä kummallisempia 90-luvun laskuja, joissa ei ole laskuja mukana, mutta vaatimuslista on 3 x A4. Kun perintäyhtiöltä kysyy alkuperäisiä laskuja - ei niitä enää ole - ne on hävitetty. Mistä he voivat tarkastaa, että lasku on oikein - 26 vuotta myöhemmin - entäs vanhentuminen?&nbsp; Ruoka-apu on välttämätön ja jokainen sentti on laskettava tarkkaan, jotta pystyy kouluttamaan lapset.&nbsp;</p> <p>C. 85 v. pariskunta, jossa vaimo makaa täysin vuoteenomana. Mies omaishoitajana ilman tukea. Eläkkeistä jää vuokran, laskujen ja lääkkeiden jälkeen ruokaan vajaa 10 euroa. Oma syykö?&nbsp;</p> <p>Näitä ihmiskohtaloita on yli 1,200 000 Suomessa - 440 000 perhettä.</p> <p>En uskonut koskaan näkeväni tällaista puutetta Suomessa, sen jälkeen, mitä 60 luvulla näin: Kuinka monilapsisen perheen lapset kävivät maatalossa syömässä kuivattua ylijäämäleipää, joka oli tarkoitettu kanoille/ Kuinka 7 lapsisen perheen vanhin sai kansanhuollosta käytetyt sukset, jotka kiersivät koko lapsikatraan aina nuorimpaan asti/ Kuinka ilo syttyi pienen lapsen silmiin, kun hän koulukaverinsa luona sai meijeristä palautunutta kurria ja vastaleivottua leipää kotiin viemisiksi.&nbsp;</p> <p>Hallitukset ja kansanedustajat vuosien 1985 - 2018 väliltä - hävetkää, mihin tilaan olette Suomen valtion saattaneet. Olette unohtaneet omasta kansasta huolehtimisen - jättämässä sen heitteille - pääomapiirien armoille.&nbsp;</p> <p><strong>MITÄ PITÄISI TEHDÄ? - TÄMÄ ON JOKAISEN ASIA - YOU PAY, TOO?</strong></p> <p>1. Hallitus/ TEM on 2.2.2018 antanut eduskunnalle lakiehdotuksen, että perintätoiminnalle ei enää vaadita varsinaista lupaa - vaan pelkkä rekisteröinti riittää. Kansanedustajat! Tätä ei pidä hyväksyä, koska valvonta on nykyiselläänkin täysin olematonta, koska Etelä Suomen AVI:lla ei ole resursseja riittävästi. Heillä ei ole resursseja tutkia perintätoiminnasta vastaavien henkilöiden taustoja, eikä niitä edes ole mahdollista saada, koska hallintarekisterilaki hyväksyttiin jo aiemmin ja kansainvälisiin perintätoiminnan harjoittajiin on näin mahdoton päästä käsiksi, vaikka taustalla olisi suomalaisia vaikuttajiakin.&nbsp;</p> <p>Tällaisen lakiehdotuksen taustalla lienee ihmisiä, jotka hyötyvät laittomasta perintätoimesta?</p> <p>Perintätoimistojen valvontaan tarvitaan nopeasti lisää resursseja Etelä Suomen AVI:n, poliisin talousrikostutkintaan sekä verotarkastajille</p> <p>2. Perintätoimistot ja tietyt pankit - joka ainoa - verottajan erityistilintarkastukseen ja SM:ltä sekä VM:ltä budjettiresursseja tähän.&nbsp; Erityisinä kohteina kaikki laskut ja väitetyt velat 90-luvusta vuoteen 2018.&nbsp; Tilijärjestelmissä ja kirjanpidoissa erityinen huomio väitettyihin luottotappioihin ja järjestelemättömiin luottoihin verrattuna niiden perusteella tehtyihin verovähennyksiin - väitän, että jokaisesta verotarkastajasta tulee tulospalkkion ansiosta melkoisen rikas tämän jälkeen - koska valtiolle palautuu miljardeja.&nbsp;</p> <p>3. KRP talousrikostutkintaan SM:n budjettiresursseja, sillä em. 2 kohdan veronkierto on mahdollista vain, koska perintätoimistot ja nuo tietyt pankit eivät suostu tekemään tilitystä, joka on RiL 28 luku 4&sect; ja 5&sect; vastaista toimintaa.&nbsp; Kyse on siis törkeistä kavalluksista, jotka syövät koko Suomen Valtiontaloutta - asian pitäisi olla myös ykkösprioriteetti VM:n budjetissa.&nbsp;</p> <p>4. Oikeusministeriön lainsäädännön toimeenpiteet sen estämiseksi, että pantinhaltija ei enää ulosoton avustuksella voi tehdä alihintaisia kauppoja. Tällä taataan luotettava luototus pk - yrittäjille ja saadaan monin verroin työpaikkoja lisää Suomeen, kun pk- yrittäjien luottamus rahoittajiin palautetaan.&nbsp;</p> <p>5. Ulosottomenettelyn tulospalkkio - automaatti pois. Valtiolle syntyy jokaisesta alihintaisesta pakkohuutokaupasta kolminkertainen tappio, koska alihintaisessa kaupassa velalliselle jää velka, velkoja saa omaisuuden ja myy se kalliilla eteenpäin ts. saa velkoja vastaavan hinnan ja silti saa kuitata luottotappioita vuosikymmeniä Suomen valtiolta verotuksessa - jokaisen meidän vahingoksi - You Pay, too</p> <p>6. Perintätoimistojen ajamat velkojamyönteiset lait uudelleen tarkasteluun velallisen näkökulmasta - esimerkiksi tilitysvelvollisuus on pakollinen - mutta mitä velallinen voi tehdä, kun sitä ei saada pyynnöistä huolimatta.</p> <p>7. Tuomioistuimien ja ulosoton nykyinen käytöntö velan vanhentumisen toteamisesta muutettava niin, että tuomioistuimen ja ulosoton on viran puolesta itse todettava ja tutkittava velan vanhentuminen. Samoin heidän on selvitettävä, onko velkoja tehnyt tilityksen - jos ei -&nbsp; kanne on hylättävä.&nbsp;</p> <p>8. Oikeusministeriössä ryhdyttävä pikaisiin lainvalmistelutöihin lainan antajien markkinointiin, jossa jopa korkein korko voi olla 56,6% tai lainaehdot kohtuuttomia, joiden ainoa tarkoitus on sitoa lainanottaja mahdottomaan lainasopimukseen, jolla voidaan myöhemmin alistaa hänet kohtuuttomien perintätoimien uhriksi - ikuisesti.</p> <p>Missä Suomessa on sellainen määräys, että pankkien ja perintätoimistojen ei tarvitse noudattaa lakia?</p> <p>Mihin lakipykälään on kirjoitettu, että ulosottomiehet ovat ainoastaan velkojaa varten ja puolustavat heidän oikeuksiaan?&nbsp;</p> <p>Jokainen vaatimus perustuu European Convention on Human Rights - sopimukseen</p> <p>&nbsp;</p> <p>Hilkka Laikko</p> <p>Velallisten Tuki ry</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

KENEN ON VASTUU - YOU PAY, TOO!

- Suomen valtion velka kasvaa jokainen tunti yli 600 000,- euroa/tunti!

- Sinun - siis vauvasta vaariin - osuutesi siitä, on  tällä hetkellä 4.2.2018 klo 13.00 19 823,65 euroa!

- Suomen valtion kokonaisvelka em. ajankohtana on 108 534 604 854,39 euroa! 

- Suomessa on yli 2 000 000 eläkeläistä, yli 1 200 000 suomalaista elää alle köyhyysrajan. 165 000 alaikäistä elää köyhyydessä, viikottain leipäjonoista ruoka-apua joutuu hakemaan 20 000 ja vuositasolla tilapäistä ruoka-apua hakee 100 000 suomalaista ja 440 000 perhettä saa toimeentulotukea.

- 550 000 kansalaista on ulosotossa, 440 000 maksuhäiriömerkinnän saanutta. Osa ulosotossa olevista maksaa edelleen 90-luvulta olevia velkoja, joita todellisuudessa ei ole enää olemassakaan - kyse on velkavankeudesta ja lainvastaisesta toiminnasta.

Näillä luvuilla Aktiivimalli on susi  - koska, jos Sinulla ei ole varaa syödä, ei Sinulla ole varaa puheluihin tai tietokoneeseenkaan. Tiedän useita +50 vuotiaita työttömiä, joilla ei ole älykännyköitä eikä tietokonetta. Milläs osoitat aktiivisuuden?

- Kahtiajako on kärjistynyt todella köyhiin ja todella rikkaisiin. 

KOHTALOITA, JOITA EN SOISI KENENKÄÄN KOKEVAN V. 2018 SUOMESSA

A. Työtön pariskunta asuu pienessä mökissä, jossa kaksi pikku kamaria on visusti suljettu. Vain pieni olohuone ja keittiö ovat käytössä, koska ainoa lämmönlähde talossa on tällä hetkellä vain pieni hella keittiössä. Sähköt on katkaistu jo ajat sitten, koska heillä ei ollut varaa maksaa laskuja. Sähköjen katkaisu aiheutti vesiputkien halkeamisen ja ainoa keino, millä he saavat sähköt hetkeksi päälle, on agregaatti, johon hankitaan polttoainetta, jos pystytään. Naapurista noudetaan talousvesi ja lumesta keitetään pesuvettä.

Molemmat ovat pitkäaikaistyöttömiä ja siinä kunnossa, että oikea paikka olisi työkyvyttömyys- tai sairaseläkkeellä. Sille he eivät pääse, sosiaalitoimi tai Kela eivät auta. Ruoka-apu on tullut tutuksi pariskunnalle. Vaimo sai isän perinnön, mutta sekin meni pankille - 90-luvun velkoihin. Pankki ei ole tehnyt suorituksista tilitystä - vaan perii edelleen -aina, kun jostain rahaa pariskunnalle tulee. Nyt talo on uhan alla.....

B. Lapsiperhe - kaikkiaan 7 lasta, joista vielä 4 kotona. Molemmat rakennetyöttömänä jo 90-luvulta, perintätoimisto lähettelee, mitä kummallisempia 90-luvun laskuja, joissa ei ole laskuja mukana, mutta vaatimuslista on 3 x A4. Kun perintäyhtiöltä kysyy alkuperäisiä laskuja - ei niitä enää ole - ne on hävitetty. Mistä he voivat tarkastaa, että lasku on oikein - 26 vuotta myöhemmin - entäs vanhentuminen?  Ruoka-apu on välttämätön ja jokainen sentti on laskettava tarkkaan, jotta pystyy kouluttamaan lapset. 

C. 85 v. pariskunta, jossa vaimo makaa täysin vuoteenomana. Mies omaishoitajana ilman tukea. Eläkkeistä jää vuokran, laskujen ja lääkkeiden jälkeen ruokaan vajaa 10 euroa. Oma syykö? 

Näitä ihmiskohtaloita on yli 1,200 000 Suomessa - 440 000 perhettä.

En uskonut koskaan näkeväni tällaista puutetta Suomessa, sen jälkeen, mitä 60 luvulla näin: Kuinka monilapsisen perheen lapset kävivät maatalossa syömässä kuivattua ylijäämäleipää, joka oli tarkoitettu kanoille/ Kuinka 7 lapsisen perheen vanhin sai kansanhuollosta käytetyt sukset, jotka kiersivät koko lapsikatraan aina nuorimpaan asti/ Kuinka ilo syttyi pienen lapsen silmiin, kun hän koulukaverinsa luona sai meijeristä palautunutta kurria ja vastaleivottua leipää kotiin viemisiksi. 

Hallitukset ja kansanedustajat vuosien 1985 - 2018 väliltä - hävetkää, mihin tilaan olette Suomen valtion saattaneet. Olette unohtaneet omasta kansasta huolehtimisen - jättämässä sen heitteille - pääomapiirien armoille. 

MITÄ PITÄISI TEHDÄ? - TÄMÄ ON JOKAISEN ASIA - YOU PAY, TOO?

1. Hallitus/ TEM on 2.2.2018 antanut eduskunnalle lakiehdotuksen, että perintätoiminnalle ei enää vaadita varsinaista lupaa - vaan pelkkä rekisteröinti riittää. Kansanedustajat! Tätä ei pidä hyväksyä, koska valvonta on nykyiselläänkin täysin olematonta, koska Etelä Suomen AVI:lla ei ole resursseja riittävästi. Heillä ei ole resursseja tutkia perintätoiminnasta vastaavien henkilöiden taustoja, eikä niitä edes ole mahdollista saada, koska hallintarekisterilaki hyväksyttiin jo aiemmin ja kansainvälisiin perintätoiminnan harjoittajiin on näin mahdoton päästä käsiksi, vaikka taustalla olisi suomalaisia vaikuttajiakin. 

Tällaisen lakiehdotuksen taustalla lienee ihmisiä, jotka hyötyvät laittomasta perintätoimesta?

Perintätoimistojen valvontaan tarvitaan nopeasti lisää resursseja Etelä Suomen AVI:n, poliisin talousrikostutkintaan sekä verotarkastajille

2. Perintätoimistot ja tietyt pankit - joka ainoa - verottajan erityistilintarkastukseen ja SM:ltä sekä VM:ltä budjettiresursseja tähän.  Erityisinä kohteina kaikki laskut ja väitetyt velat 90-luvusta vuoteen 2018.  Tilijärjestelmissä ja kirjanpidoissa erityinen huomio väitettyihin luottotappioihin ja järjestelemättömiin luottoihin verrattuna niiden perusteella tehtyihin verovähennyksiin - väitän, että jokaisesta verotarkastajasta tulee tulospalkkion ansiosta melkoisen rikas tämän jälkeen - koska valtiolle palautuu miljardeja. 

3. KRP talousrikostutkintaan SM:n budjettiresursseja, sillä em. 2 kohdan veronkierto on mahdollista vain, koska perintätoimistot ja nuo tietyt pankit eivät suostu tekemään tilitystä, joka on RiL 28 luku 4§ ja 5§ vastaista toimintaa.  Kyse on siis törkeistä kavalluksista, jotka syövät koko Suomen Valtiontaloutta - asian pitäisi olla myös ykkösprioriteetti VM:n budjetissa. 

4. Oikeusministeriön lainsäädännön toimeenpiteet sen estämiseksi, että pantinhaltija ei enää ulosoton avustuksella voi tehdä alihintaisia kauppoja. Tällä taataan luotettava luototus pk - yrittäjille ja saadaan monin verroin työpaikkoja lisää Suomeen, kun pk- yrittäjien luottamus rahoittajiin palautetaan. 

5. Ulosottomenettelyn tulospalkkio - automaatti pois. Valtiolle syntyy jokaisesta alihintaisesta pakkohuutokaupasta kolminkertainen tappio, koska alihintaisessa kaupassa velalliselle jää velka, velkoja saa omaisuuden ja myy se kalliilla eteenpäin ts. saa velkoja vastaavan hinnan ja silti saa kuitata luottotappioita vuosikymmeniä Suomen valtiolta verotuksessa - jokaisen meidän vahingoksi - You Pay, too

6. Perintätoimistojen ajamat velkojamyönteiset lait uudelleen tarkasteluun velallisen näkökulmasta - esimerkiksi tilitysvelvollisuus on pakollinen - mutta mitä velallinen voi tehdä, kun sitä ei saada pyynnöistä huolimatta.

7. Tuomioistuimien ja ulosoton nykyinen käytöntö velan vanhentumisen toteamisesta muutettava niin, että tuomioistuimen ja ulosoton on viran puolesta itse todettava ja tutkittava velan vanhentuminen. Samoin heidän on selvitettävä, onko velkoja tehnyt tilityksen - jos ei -  kanne on hylättävä. 

8. Oikeusministeriössä ryhdyttävä pikaisiin lainvalmistelutöihin lainan antajien markkinointiin, jossa jopa korkein korko voi olla 56,6% tai lainaehdot kohtuuttomia, joiden ainoa tarkoitus on sitoa lainanottaja mahdottomaan lainasopimukseen, jolla voidaan myöhemmin alistaa hänet kohtuuttomien perintätoimien uhriksi - ikuisesti.

Missä Suomessa on sellainen määräys, että pankkien ja perintätoimistojen ei tarvitse noudattaa lakia?

Mihin lakipykälään on kirjoitettu, että ulosottomiehet ovat ainoastaan velkojaa varten ja puolustavat heidän oikeuksiaan? 

Jokainen vaatimus perustuu European Convention on Human Rights - sopimukseen

 

Hilkka Laikko

Velallisten Tuki ry

]]>
6 http://hilkkamlaikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250443-jokainen-suomalainen-maksaa-tekin-maksatte-you-paytoo#comments köyhyys lainsäädäntö Tilitysvelvollisuus Veronkierto Sun, 04 Feb 2018 14:01:44 +0000 Hilkka Laikko http://hilkkamlaikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250443-jokainen-suomalainen-maksaa-tekin-maksatte-you-paytoo
Lukekaa tämä "Virka-aikana". http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249321-lukekaa-tama-virka-aikana <p>YLEn aamuTV sen tänään kertoi: <em>&quot;suomalaiset haluavat eroon virka-ajasta&quot;</em>. Ahaa - siis jaa? Minua nyt kiinnostaisi kuulla ja tietää, että mikä se on se virka-aika? Missä virka-aika on määritelty?</p><p>Laissa toki sanotaan, että mm. julkiset asiakirjat on pidettävä kaikkien saatavilla ja luettavissa, ja tottakai myös kuvattavissa ja kopioitavissa, virka-aikana. Mutta - niin mutta: voisiko joku vaikka linkin laittaa johonkin säädökseen jossa on edes tunnin tarkkudella määritelty tuo virka-aika?</p><p>Suomessa pikapuoliin valmistuu <strong><em>&quot;maailman suurin&quot; </em></strong>rakennushanke, eli tuo kahdeksas ihme - <strong>ydinvoimala</strong>. Virka-ajasta huolimatta voin todeta, että rakentamisen valmistelu on tapahtunut osin laittomasti - ja pystyn sen jopa todistamaan. Toki niin, että todistan asian vain virka-aikana!</p><p>No olkoon. Ei se ole kellonajoista kiinni.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> YLEn aamuTV sen tänään kertoi: "suomalaiset haluavat eroon virka-ajasta". Ahaa - siis jaa? Minua nyt kiinnostaisi kuulla ja tietää, että mikä se on se virka-aika? Missä virka-aika on määritelty?

Laissa toki sanotaan, että mm. julkiset asiakirjat on pidettävä kaikkien saatavilla ja luettavissa, ja tottakai myös kuvattavissa ja kopioitavissa, virka-aikana. Mutta - niin mutta: voisiko joku vaikka linkin laittaa johonkin säädökseen jossa on edes tunnin tarkkudella määritelty tuo virka-aika?

Suomessa pikapuoliin valmistuu "maailman suurin" rakennushanke, eli tuo kahdeksas ihme - ydinvoimala. Virka-ajasta huolimatta voin todeta, että rakentamisen valmistelu on tapahtunut osin laittomasti - ja pystyn sen jopa todistamaan. Toki niin, että todistan asian vain virka-aikana!

No olkoon. Ei se ole kellonajoista kiinni.

]]>
6 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249321-lukekaa-tama-virka-aikana#comments lainsäädäntö Laki Virka-aika Thu, 18 Jan 2018 05:29:09 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249321-lukekaa-tama-virka-aikana
Kanta ja yksityisyyden suoja http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248726-kanta-ja-yksityisyyden-suoja <p>Dosentti Heikki Forsvik nostaa esiin Hesarin mielipidepalstalla tärkeän yksityisyyden suojaan liittyvän ongelman. Ongelman taustalla on suomalainen terveysarkisto Kanta, joka sisältää kaikki tiedot terveydestäsi, kuten sairaudet, lääkitykset ja hoidot.</p> <p>Kannasta tietoja pääsevät katselemaan terveydenhuollon ammattilaiset koko maassa. Omakanta-palvelun kautta voi määritellä suostumuksia ja kieltoja, mutta määritykset tehdään järjestelmän ehdoilla, eikä omien tietojen luovuttamista voi rajata helposti ymmärretävästi. Lainaus tekstistä esittää ongelman hyvin:</p> <p>&rdquo;Käytäntö on kuitenkin hyvin monimutkainen. Aiemmin suostumus tietojen luovuttamiseen kysyttiin &shy;aina &shy;tapauskohtaisesti. Nykykäytännön mukaan suostumus on voimassa toistaiseksi, ja se käsittää kaikki potilastiedon arkistossa jo olevat &shy;sekä myöhemmin tallennettavat potilastiedot. Lisäksi tietoa käsitellään laajemmissa yhteisrekistereissä.&rdquo;</p> <p>Mitä mahtavat olla nämä laajemmat yhteisrekisterit? Ilmeisesti jotain rekistereitä, joiden sisältämään dataan omista terveystiedoistamme emme pääse vaikuttamaan.</p> <p>Sokerina pohjalla eduskunta on valmistelemassa lainsäädännön muutosta, joka mahdollistaisi tietojen luovuttamisen kaupalliseen käyttöön anonymisoituna. Mutta mitä anonymiteetti tänä päivänä tarkoittaa? Olemme läsnä verkossa lukuisten sosiaalisen median palveluiden kautta. Esimerkiksi facebookissa ihmiset kuuluvat ryhmiin, jotka liittyvät harrastuksiin ja mielenkiinnon aiheisiin, mutta myös sairauksiin.</p> <p>Jos ja kun lainsäädäntö mahdollistaa tämän anonymisoidun terveystiedon saannin kaupallisille toimijoille, montako minuuttia luulette kestävän, että verkkokäyttäytymisestä kerätty tieto voidaan yhdistää juuri sinun terveystietoihisi kehittyneen tekoälyn avulla?</p> <p>Kanta on tarpeellinen ja voi pelastaa ihmishenkiä, mutta jokaisen kansalaisen tulisi omistaa oma datansa, erityisesti terveyteen liittyvä. Ja sitä kautta päättää itse, mitä tietoja voidaan luovuttaa millekin toimijoille. Oli sitten kyse tunnistettavasta, tai anonymisoidusta tietojen luovuttamisesta.</p> <p>Linkki artikkeliin: <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005514618.html">https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005514618.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Dosentti Heikki Forsvik nostaa esiin Hesarin mielipidepalstalla tärkeän yksityisyyden suojaan liittyvän ongelman. Ongelman taustalla on suomalainen terveysarkisto Kanta, joka sisältää kaikki tiedot terveydestäsi, kuten sairaudet, lääkitykset ja hoidot.

Kannasta tietoja pääsevät katselemaan terveydenhuollon ammattilaiset koko maassa. Omakanta-palvelun kautta voi määritellä suostumuksia ja kieltoja, mutta määritykset tehdään järjestelmän ehdoilla, eikä omien tietojen luovuttamista voi rajata helposti ymmärretävästi. Lainaus tekstistä esittää ongelman hyvin:

”Käytäntö on kuitenkin hyvin monimutkainen. Aiemmin suostumus tietojen luovuttamiseen kysyttiin ­aina ­tapauskohtaisesti. Nykykäytännön mukaan suostumus on voimassa toistaiseksi, ja se käsittää kaikki potilastiedon arkistossa jo olevat ­sekä myöhemmin tallennettavat potilastiedot. Lisäksi tietoa käsitellään laajemmissa yhteisrekistereissä.”

Mitä mahtavat olla nämä laajemmat yhteisrekisterit? Ilmeisesti jotain rekistereitä, joiden sisältämään dataan omista terveystiedoistamme emme pääse vaikuttamaan.

Sokerina pohjalla eduskunta on valmistelemassa lainsäädännön muutosta, joka mahdollistaisi tietojen luovuttamisen kaupalliseen käyttöön anonymisoituna. Mutta mitä anonymiteetti tänä päivänä tarkoittaa? Olemme läsnä verkossa lukuisten sosiaalisen median palveluiden kautta. Esimerkiksi facebookissa ihmiset kuuluvat ryhmiin, jotka liittyvät harrastuksiin ja mielenkiinnon aiheisiin, mutta myös sairauksiin.

Jos ja kun lainsäädäntö mahdollistaa tämän anonymisoidun terveystiedon saannin kaupallisille toimijoille, montako minuuttia luulette kestävän, että verkkokäyttäytymisestä kerätty tieto voidaan yhdistää juuri sinun terveystietoihisi kehittyneen tekoälyn avulla?

Kanta on tarpeellinen ja voi pelastaa ihmishenkiä, mutta jokaisen kansalaisen tulisi omistaa oma datansa, erityisesti terveyteen liittyvä. Ja sitä kautta päättää itse, mitä tietoja voidaan luovuttaa millekin toimijoille. Oli sitten kyse tunnistettavasta, tai anonymisoidusta tietojen luovuttamisesta.

Linkki artikkeliin: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005514618.html

]]>
0 http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248726-kanta-ja-yksityisyyden-suoja#comments Julkinen terveydenhuolto lainsäädäntö Sote-uudistus Yksityisyys Sat, 06 Jan 2018 12:30:16 +0000 Markku Brask http://markkubrask.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248726-kanta-ja-yksityisyyden-suoja